Keskustelu:Ohmin laki

Kannattaisi nuo I = G * U höpinät tiputtaa artikkelin loppuun ,kun kyseistä muotoa ei käytetä käytännössä koskaan. Sotkee vain yksinkertaista asiaa ja täysin hyödytöntä tietoa 99.99995% artikkelin lukijoille. On tullut tavattua kyseistä lakio jos minkälaisesta opuksesta ja täällä se on kaikkein huonoimmin selitetty. 77.223.40.174 13. toukokuuta 2013 kello 15.25 (EEST)

Ehkä tällä esitystavalla on haettu yhteyttä Ohmin alkuperäisiin kokeisiin, jossa hän seurasi virran muuttumista vaihtamalla erilaisia lankoja vakiojännitteiseen piiriin.

Tällöin $I\propto {\frac {A}{l}}\cdot U$ eli virta I riippuu langan poikkipinta-alan A suhteesta sen pituuteen l kerrottuna jännitteellä U.

Konduktanssi G riippuu taas suhteesta A/l: $G\propto {\frac {A}{l}}$. I = G·U ei ole siis väärinkään ja sillä on jonkinmoinen hatarahko historiallinen peruste Ohmin kokeisiin liittyen.

Mutta tuo esitystapa on niin outo juttu, että palattakoon alkulähteille. Vuosia sitten tämä artikkeli on alkanutkin loogisemmin resistanssiin perustuen. Kaikki perusyleismittaritkin näyttävät käytännössä resistanssia eivätkä konduktanssia. --Aulis Eskola (keskustelu) 13. toukokuuta 2013 kello 19.37 (EEST)

Herra Ohmin alkuperäisjulkaisu, esim. sivu 28: [1] --Aulis Eskola (keskustelu) 13. toukokuuta 2013 kello 19.52 (EEST)

Muistikolmio

Muistikolmiossa on kertomerkkinä käytetty merkkiä "×". Kysymyksessä ei ole kuitenkaan ristitulo, pitäisi käyttää kertomerkkiä "·". --Aulis Eskola (keskustelu) 24. heinäkuuta 2014 kello 11.41 (EEST)

Vaihdoin tilalle kertomerkittömän kolmion. --Kulmalukko (keskustelu) 24. heinäkuuta 2014 kello 11.51 (EEST)

Täysin kokeellisesti johdettu yhtälö

Artikkelissa kerrotaan että "Ohmin laki on täysin kokeellisesti johdettu yhtälö". Miten niin?

Käytännössä materiaalien resistanssi vaihtelee erinäisten olosuhteiden mukaan toki. Ohmin laki muodostettiin alun perin kokeiden pohjalta. Mutta onhan resistanssin määritelmä sähköpiireissä hyvin yksiselitteisesti komponentit yli vallitsevan jännitteen suhde komponentin läpi kulkevaan virtaan. :O --Aulis Eskola (keskustelu) 23. joulukuuta 2021 kello 13.45 (EET)

Pätevyys puolijohteilla?

Artikkelissa on selvennyspyyntö tekstille "esimerkiksi puolijohdekomponentit kuten diodit ovat hyvin epälineaarisia eikä Ohmin laki päde tässä tapauksessa." Selvennyspyyntö on muotoiltu "Resistanssi kuitenkin määritellään jännitteen ja virran suhteena - oli se sitten jollakin materiaalilla enemmän tai vähemmän epälineaarinen". Toki resistanssi voidaan määritellä noin, mutta tällöin R ei enää ole vakio yhtälössä U=RI, vaan laki pitää kirjoittaa muotoon U = R(I)I. Tällöin R:n avulla ei enää voi laskea virran muutoksen aiheuttamaa jännitemuutosta vaan on käytettävä dynaamista eli differentiaalista resistanssia. Kts. verkkosivu "Komponentteja, joille Ohmin laki ei ole voimassa". Ehkä tätä tapausta pitäisi käsitellä artikkelissa omassa kappaleessaan. --Jawacz (keskustelu) 23. joulukuuta 2021 kello 14.59 (EET)

Tietysti näin epälineaarisessa tapauksessa (ja kaikki resistanssi todellisessa maailmassa on jossakin määrin epälineaarista). Vain ideaalisen resistanssin tapauksessa laki pitää tarkisti paikkansa. Jos ollaan tarkkoja, laki ei pidä paikkaansa millekään vastukselle. Kaikki käytännön vastuskomponentit ovat hieman epälineaarisia.

Alkujaan laki muodostettiin karkeilla mittauksilla silloisen mittaustarkkuuden rajoissa lineaarista komponenteista. Etenkin kyseenalaistan artikkelin ilmaisumuotoa: "täysin kokeellisesti johdettu", koska laki kuitenkin perustuu (ideaalisen) resistanssin määritelmään nykyisessä fysiikassa. Voisiko paremminkin ilmaista asiaa lisähuomautuksella, että käytännön vastuksilla (saatika materiaaleilla tyyliin puolijohteet) ei ole ideaalista laajalla jännitealueella vakiota resistanssia? Kysymys on mahdollisimman ymmerrettävästä asian ilmaisusta a) teoreettisesti ja b) käytännön sähkötekniikassa. --Aulis Eskola (keskustelu) 23. joulukuuta 2021 kello 15.12 (EET)

Kommenttini tarkoitti koskea nimenomaan puolijohteita ja muita vahvasti epälineaarisia komponentteja eikä tuota kokemusperäisyyttä, johon selvennyspyyntö ehkä kohdistuikin. Ehkäpä voidaan lisätä lyhyt kappale lain soveltamisesta epälineaarisiin komponentteihin, kun saatu löytymään sopiva referenssikin. --Jawacz (keskustelu) 23. joulukuuta 2021 kello 15.26 (EET)

Teksti vaan tuntui sekavalta. Ehkä nyt alkaa ajatus täsmentyä: käsiteltäis asiaa ensin teoreettiselta kantilta ja (sovelluksen tarkkuuksien rajoissa) lineaaristen vastusten kantilta. Sitten olis lisäkappale voimakkaasti epälineaarisista komponenteista. Niihin voidaan soveltaa "dynaamista resistanssia" - mikä sitten olisikaan perusteltu ilmaisu. Käytännössä "dynamic resistance" on ainakin kovin käytetty ilmaisu englanniksi. Jakolinja olisi (kohtuullisen) vakio resistanssi ja dynaaminen resistanssi epälineaaristen komponenttien kohdalla. --Aulis Eskola (keskustelu) 23. joulukuuta 2021 kello 15.41 (EET)

Dynaaminen resistanssi

Dynamic reisstance / small-signal resistance / incremental resistance on näköjään jäänyt kunnolla käsittelemättä en-WP:ssäkin. Muokkasin asiasta kappaleen "Ohmin laki epälineaarisilla komponenteilla". Lähteestä löytyi suomennoksetkin termille. Olisko selkeä näin? --Aulis Eskola (keskustelu) 23. joulukuuta 2021 kello 16.02 (EET)

Tämä oli minusta hyvä ratkaisu --Jawacz (keskustelu) 23. joulukuuta 2021 kello 16.42 (EET)