Keskustelu:Norjan iskut 2011

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Merkittävyyskeskustelu[muokkaa wikitekstiä]

Pitäisin merkittävänä jo näillä tiedoilla. Tapahtuma pääuutinen kaikilla kansainvälisillä uutiskanavilla ja kuvista päätellen aiheuttanut laajaa tuhoa rakennuksille ja henkilövahinkoja. Tulee vaikuttamaan varmasti Norjan ja miksei myös Suomen politiikkaan. Laajassa merkittävyys keskustelussa säilytettiin yritykseksi jäänyt Times Squaren autopommiyritys 2010. –Makele-90 22. heinäkuuta 2011 kello 18.51 (EEST)[vastaa]

Otsikko lienee parasta muuttaa Norjan terrori-iskuihin (monikko!) viittaavaksi ainakin sitten kun varmuutta asiasta tulee. Yksi iskijä on jäänyt kiinni tuolla ammuskelutilanteessa joten varmasti tietoa tulee lisää tänään tai huomenna. Korkki74 22. heinäkuuta 2011 kello 20.44 (EEST)[vastaa]
Iltapäivälehtien jokainen salaliittoteoria ei minusta kuulu omaksi artikkelikseen. Joko odotettava jonkin aikaa, jotta aiheesta saadaan tutkimustietoa (merkittävyysmallineen aikaa voi lykätä, jos tietoa ei äkkiä ilmesty) tai yhdistettävä tämän kaltaisten kanssa luetteloksi. IMHO. --Iisak Lehtinen 22. heinäkuuta 2011 kello 20.48 (EEST)[vastaa]
E: ei enää kyseenalainen. Ei sitten päivitellä hätiköiden. --Iisak Lehtinen 22. heinäkuuta 2011 kello 20.55 (EEST)[vastaa]

Mielestäni artikkelin otsikko pitäisi muuttaa muotoon "Norjan iskut 2011" Oslon iskujen sijaan, sillä artikkelissa kerrotaan Oslon lisäksi Utøyan ampumavälikohtauksesta. --Helsinger 23. heinäkuuta 2011 kello 14.29 (EEST)[vastaa]

Totta, se on myös kv. nimitysKartasto 23. heinäkuuta 2011 kello 14.32 (EEST)[vastaa]

Lehdistö ainakin näyttää Suomessa käyttävän lähes poikkeuksetta nimitystä "Norjan verilöyly". Olisiko aika muuttaa tälle nimelle?-Henswick 27. heinäkuuta 2011 kello 22.51 (EEST)[vastaa]

Tarkoittaako verilöyly molempia iskuja vai pelkästään ampumisia? --Iisak Lehtinen 27. heinäkuuta 2011 kello 22.52 (EEST)[vastaa]
En ole niin paljoa aihetta seurannut, että tietäisin kuinka laajasti nimitystä käytetään. Käyttääkö YLE, HS ja SK, vai onko vain iltapäivälehtien dramaattinen otsikko kissan kokoisilla kirjaimilla? –Makele-90 27. heinäkuuta 2011 kello 23.15 (EEST)[vastaa]
Tiedotusvälineissä on puhuttu aiemmin paljon esimerkiksi Yhdysvaltain iskuista Syyriaan, Pakistaniin, Afganistaniin, Irakiin, Somaliaan ja Libyaan, sekä al-Qaidan iskuista muun muassa Yhdysvaltoihin. Norjan iskuista 2011 puhuminen tuo vastaavasti mieleen, että Norja olisi nyt vuorostaan tehnyt iskuja. Kun siitä ei kuitenkaan ole kyse, nimen voisi ehkä vaihtaa. ¬Antilope 28. heinäkuuta 2011 kello 01.55 (EEST)[vastaa]
Erikielisissä Wikipedioissa on vähän erilaisia nimityksiä. Terrorangrepet i Norge 2011 norjaksi ja Terroråtaka 22. juli 2011 uusnorjaksi. Aika monessa esiintyy sana terrori, joissakin päivämäärä. Heinäkuun 22. päivän iskut olisi tietysti hyvä nimi (kuten Syyskuun 11. päivän iskut), mutta pitänee odotella mikä nimitys vakiintuu.--Vesahjr 28. heinäkuuta 2011 kello 03.09 (EEST)[vastaa]
Tein nyt nopean listan eri medioiden käyttämistä nimityksistä: "Norjan verilöyly" (IL, IS, osassa YLEn ja HS:n artikkeleita), "Norjan tragedia" (YLE, HS, IS), "Norjan joukkomurhat" (YLE, HS), "Norjan joukkosurma(t)" (osassa YLEn, IL:n, IS:n ja HS:n artikkeleita).-Henswick 28. heinäkuuta 2011 kello 09.18 (EEST)[vastaa]
"Norjan terrori-iskut" on otsikoissa ainakin YLEn, MTV3:n, Iltalehden, HS:n, Kalevan ja Turun Sanomien verkkosivuilla (pikaisella googlauksella). Siitähän tässä juuri on kysymys. --Alcedoatthis 28. heinäkuuta 2011 kello 09.51 (EEST)[vastaa]

Lisäsin jo yhden löytämäni kartan Oslosta, mutta voisiko joku wikin tekniikkaa osaava lisätä kartan artikkeliin, jossa Oslo ja Utøya näkyisivät, kuten englanninkielisessä versiossa nyt on, kiitos. Arto Alanenpää 23. heinäkuuta 2011 kello 16.12 (EEST)[vastaa]

Vaatisi lisäkoodia mallineeseen Sijaintikartta, joka tukee tällä hetkellä ilmeisesti vain yhtä ilmaisinmerkkiä.--Olimar 23. heinäkuuta 2011 kello 16.23 (EEST)[vastaa]
Näköjään ei vaadikaan, en vaan osannut :p.--Olimar 23. heinäkuuta 2011 kello 16.24 (EEST)[vastaa]
Mutta mallineeseen voisi lisätä paikan kartalle.--Olimar 23. heinäkuuta 2011 kello 16.32 (EEST)[vastaa]
Kiitos, erittäin nopeaa toimintaa. Arto Alanenpää 23. heinäkuuta 2011 kello 16.33 (EEST)[vastaa]
Kiitokset kartasta Käyttäjä:RicHard-59:n suuntaan, minä vaan hölisen tässä :).--Olimar 23. heinäkuuta 2011 kello 17.00 (EEST)[vastaa]
Kiitos vaan. --RicHard-59 23. heinäkuuta 2011 kello 21.37 (EEST)[vastaa]

Epäselvä epäilty[muokkaa wikitekstiä]

Mielestäni lähteiden perusteella on hieman epäselvää milloin on kyseessä, nimetön epäilty ja milloin Anders Behring Breivikiksi ja onko mahdollisesti puukko hallussaan löydetty eri epäilty. Arto Alanenpää 23. heinäkuuta 2011 kello 17.39 (EEST)[vastaa]

Tämä lähde vahvisti epäilyni. Arto Alanenpää 23. heinäkuuta 2011 kello 17.41 (EEST)[vastaa]

Tämän epäillyn eli Anders Behring Breivikin aatemaailmasta saa käsityksen mm. täältä: http://infoproc.blogspot.com/2011/07/anders-behring-breivik.html Kommentin jätti 87.144.217.45 (keskustelu) 23. heinäkuuta 2011 kello 23.58

Mahdollinen toinen perättäinen räjähdys viereisessä rakennuksessa[muokkaa wikitekstiä]

Joku saksaa ymmärtävä voisi selvittää mitä tässä videolla puhutaan. Videolla on pommin vaurioittama rakennus Oslossa yhdessä haavoittuneen kanssa räjähdyksen jälkeen, kun samaan aikaan viereisen talon katolla tapahtuu uusi suuri räjähdys, tässä video. Arto Alanenpää 23. heinäkuuta 2011 kello 21.34 (EEST)[vastaa]

Kommenteissa sanotaan videota väärennökseksi " It's a fake video made by "Tomikx" who admitted it was fake."--RicHard-59 24. heinäkuuta 2011 kello 22.37 (EEST)[vastaa]
Okei, mut entäs muut uutislähteet? Sen saa mun puolesta poistaa, kunnes poliisi vahvistaa sen tai tyydytään uutisten lähteisiin, Suomessahan tätä ei ole kerrottu näin. Arto Alanenpää 25. heinäkuuta 2011 kello 21.51 (EEST)[vastaa]

Tietolaatikossa on aseena mainitty M16. Löytyyköhän tuolle lähdettä? Vai tarkoitetaanko jotain vastaavaa puoliautomaattista siviiliversiota? --Ism 23. heinäkuuta 2011 kello 23.16 (EEST)[vastaa]

Poistin maininnan lähteettömänä. Muutenkin kyseenalaistan koko tekiväline-kohdan tarpeellisuuden mallineessa, siinä mainitaan jo iskun tyyppi (pommi-isku, poliittinen murha).--Olimar 23. heinäkuuta 2011 kello 23.25 (EEST)[vastaa]
Kahdesta lähteestä löysin, mutta en muistanut sillon lisätä niitä, koska ajattelin, että se on yleisessä tiedossa. Tarkastin lähteet ja huomasin, että silminnäkijä oli sanonut sen "muistuttavan M16" ja sen takia en nähnyt tarpeelliseksi lisätä sitä lähteen kanssa.Arto Alanenpää 24. heinäkuuta 2011 kello 23.32 (EEST)[vastaa]

Vaikutukset Suomeen[muokkaa wikitekstiä]

Mietin pitkään, että onko järkeä lisätä eri maiden suruvalitteluja, kuten muiden kielien artikkeleissa esiintyy. Lisäksi siitä tulisi aika lista. Ajattelin kuitenkin, tämän uutisen takia, että voisi tuota vaikutusta Suomeen kertoa ja ehkä myös jos tämä teko nyt vaikuttaa interpolin toimintaa tai merkittävästi vaikuttaa aselupaan tai lakiin. Arto Alanenpää 24. heinäkuuta 2011 kello 23.32 (EEST)[vastaa]

Mielestäni silloin, kun mainitaan esimerkkimaa, ensisijaisesti voi hyvin käyttää Suomea, jos vaikutukset Suomessa ovat yhtä merkityksellisiä kuin muualla. Jos samanlaista sisältöä tulee kovin monen maan kantilta, ne voi yhdistää luetteloksi tai erotella tai jotakin sinne päin, mutta ei sekään ole syy poistaa Suomi pääartikkelin esimerkkimaan paikalta. --Iisak Lehtinen 26. heinäkuuta 2011 kello 14.44 (EEST)[vastaa]
Tarpeetonta Suomi-keskeisyyttä. Jos osio on tarpeellinen, sen tulisi olla nimeltään "vaikutukset muihin maihin", ja kenties vielä alaotsikkona "kansainvälinen reaktio" -osion alla. Se että poliisi Suomessa sanoo tästedes kiinnittävänsä enemmän huomiota äärioikeistoon ei oikein perustele omaa Suomelle omistettua kappaletta.--Olimar 26. heinäkuuta 2011 kello 15.37 (EEST)[vastaa]
Muistetaan lisäksi esimerkiksi Perussuomalaisille lähetetyn manifestin vaikutukset Suomessa. Otsikkoa voi toki miettiä tarkemmin, mutta lähteellistä tietoa ei tule poistaa. --Iisak Lehtinen 26. heinäkuuta 2011 kello 16.56 (EEST)[vastaa]

21 vuoden tuomio?[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelissa väitetään, ettei ampujaa voida tuomita 21 vuotta pidempään rangaistukseen. Kuitenkin tässä [1] lähteessä mainitaan seuraavaa: "Norjan lain mukaan toisten ihmisten henkeen tai terveyteen kohdistuneisiin rikoksiin syyllistynyt voidaan tuomita myös eristykseen, joka periaatteessa voi johtaa loppuelämään säilössä." --85.23.79.123 25. heinäkuuta 2011 kello 21.22 (EEST)[vastaa]

muokattu kohtaa -uhrit- jossa muokkaus kohdistettu mette-maritin ``velipuoleen`` joka on muutettu lähisukulaiseksi koska ei ollut velipuoli millään lailla vaan uhrin isä oli ollut naimisissa mette-maaritin äidin kanssa ja tämä ei tee velipuolta henkilöstä siitäkin syystä että naimisiinmeno tapahtui uhrin ollessa jo aikuinen. Kommentin jätti 85.157.46.195 (keskustelu) 25. heinäkuuta 2011 kello 22.28

Terrori-iskuja vai ei?[muokkaa wikitekstiä]

Mielestäni iskujen määritelmä terrori-iskuina on hiukan kyseenalainen. Terrori-iskulla pyritään pääasiassa psykologiseen vaikutukseen ja uhrit valikoituvat enemmän umpimähkään, näillä iskuilla taas näyttäisi olleen selkeät operatiiviset kohteet, eli tiettyjen poliitikkojen sekä yhden vasemmistosukupolven surmaaminen. En nyt väitä että "terrori-isku" olisi täysin väärä termi, kyllä siinä varmaan kauhuvaikutustakin on haettu, mutta mielestäni ainakin tässä vaiheessa, kun iskun tekijän tavoitteet eivät ole täysin selvät, jokin muu luonnehdinta olisi parempi. Eli pommi-isku ja joukkomurha tai vastaavaa. --Gwafton 26. heinäkuuta 2011 kello 00.04 (EEST)[vastaa]

Keskeistä on se miksi tapahtumaa luonnehditaan. [2] --Iisak Lehtinen 26. heinäkuuta 2011 kello 00.06 (EEST)[vastaa]
Terrori-iskun kohteena voivat aivan hyvin olla poliittiset vastustajat - yleensä ovatkin. Mutta tosiaan, käytetään sitä nimitystä, millaiseksi tämä muualla vakiintuu. --ML 26. heinäkuuta 2011 kello 00.09 (EEST)[vastaa]
Kun tuo uutinen julkaistiin, ei vielä tiedetty kovin paljon. Siksi sille ei kannata antaa kovin paljon painoarvoa. Sikäli kuin nyt muodostunut käsitys on oikea, epäilty tekijä paitsi yritti iskeä tiettyjä poliitikkoja vastaan, hän myös käytti sitä tekosyynä päästäkseen saarelle toteuttamaan operaationsa toisen vaiheen. --Gwafton 26. heinäkuuta 2011 kello 00.17 (EEST)[vastaa]
Kyllä kai historia tuntee monia terroritekoja, joissa on hyvin selkeästi valittu kohde. Esim. 1970-luvulla Punainen armeijakunta kohdisti toimintansa pääosin valtiollisiin kohteisiin, sotilaskohteisiin, teollisuusjohtajiin, poliitikkoihin ja tuomareihin. ––Apalsola km 28. heinäkuuta 2011 kello 02.54 (EEST)[vastaa]

Tekstiviestikeskustelu[muokkaa wikitekstiä]

Miten olisi tekstiviestikeskustelun käännös tähän artikkeliin? Osoite http://www.vg.no/nyheter/innenriks/oslobomben/artikkel.php?artid=10080749 --Olli keskustelu 27. heinäkuuta 2011 kello 21.22 (EEST)[vastaa]

Mitä tarkoitusta se palvelee tietosanakirjassa? --Harriv 27. heinäkuuta 2011 kello 23.17 (EEST)[vastaa]
No se kertoo lukijoille, millainen tilanne on ollut ampumisen aikana. --Olli keskustelu 29. heinäkuuta 2011 kello 08.03 (EEST)[vastaa]
Tietosanakirjassa tällainen asia kerrotaan tiivistetysti ja kootusti (useiden) lähteiden perusteella. Lähteitä ei julkaista sellaisenaan, pois lukien lyhyet lainaukset. Samankaltaisia keskusteluja on todennäköisesti käyty kymmeniä, ellei satoja. Lisäksi käsittääkseni keskustelun sisällyttäminen artikkeliin on myös tekijänoikeudellisesti ongelmallista: keskustelun tekijänoikeudethan kuuluvat alkuperäisille keskustelijoille eivätkä he käsittääkseni ole luvanneet keskustelun julkaisemista CC-BY-SA- tai GFDL-lisenssillä. ––Apalsola km 29. heinäkuuta 2011 kello 15.52 (EEST)[vastaa]
Mutta, voihan tekstin kääntää suomeksi ja muuttaa sanoja paremmin sopiviksi. --Olli keskustelu 31. heinäkuuta 2011 kello 22.30 (EEST)[vastaa]
Käännökseen pätevät tekijänoikeudet yhtä lailla. Jos taas muutat sisältöä käännöksen yhteydessä, se on virheellistä tietoa. --Iisak Lehtinen 31. heinäkuuta 2011 kello 23.12 (EEST)[vastaa]

Uhrilistan tarpeellisuus?[muokkaa wikitekstiä]

Eikö tuo uhrilista voitaisi poistaa? Mitä tarkoitusta sillä on tietosanakirjassa? --Aulis Eskola 28. heinäkuuta 2011 kello 21.27 (EEST)[vastaa]

Samaa mieltä. Poistan nuo per Wikipedia:Ei#Wikipedia ei ole sekalainen kokoelma tietoa, jossa muistokirjoituksetkin mainitaan. Merkittävät henkilöt voidaan mainita. --Jisis 28. heinäkuuta 2011 kello 21.37 (EEST)[vastaa]
Sen olisi kyllä voinut säilyttää. --Olli keskustelu 29. heinäkuuta 2011 kello 08.02 (EEST)[vastaa]
Toistan ehkä itseäni (ks. edellinen kohta), mutta tietosanakirjassa asiat kerrotaan tiivistetysti ja kootusti. Tämän vuoksi nimilistat eivät tänne kuulu. Merkittävät henkilöt voidaan mainita, samoin kuin jonkinlaista koontia (esim. uhrien kansallisuudet, jonkinlainen ikäjaukauma, sukupuolijakauma jne.). Myös artikkelista Konginkankaan linja-autoturma nimilista aikanaan poistettiin. ––Apalsola km 29. heinäkuuta 2011 kello 15.52 (EEST)[vastaa]
Kaikenlaisiin listoihin ja tilastotietoihin voi ja pitää lisätä linkit aiheesta muualla -osioon, ei kopioida niitä artikkeliin. Tämä parantaa luettavuutta todella paljon. --Iisak Lehtinen 30. heinäkuuta 2011 kello 18.55 (EEST)[vastaa]
Ovatko muuten luettelot yleensä vain niille aiheille, joissa luettelon osatkin olisivat pääosin merkittäviä? --Iisak Lehtinen 30. heinäkuuta 2011 kello 22.56 (EEST)[vastaa]
Ei ihan niinkään. Ks. Wikipedia:Luettelo. --Jisis 31. heinäkuuta 2011 kello 14.33 (EEST)[vastaa]
Juu, tulkitsen tuon siten, että pääosin maininnan arvoiset aiheet voidaan luetella. Tässä luettelo ei toisi lisätietoa aiheista. --Iisak Lehtinen 31. heinäkuuta 2011 kello 14.45 (EEST)[vastaa]

Salaliittoteoria[muokkaa wikitekstiä]

Täällä pohjoisessa jaettiin J.Kärkkäisen mainoslehti "Magneetti", jossa oli jo salaliittoepäily ettei Breivik olisi voinut itse tehdä ammattilaistason räjähteitä vaan kyseessä on "pakko" olla tosi ammattilaiset asialla pommeja tekemässä...--RicHard-59 31. heinäkuuta 2011 kello 16.48 (EEST)[vastaa]

Täällä etelässä on vallalla salaliittoteoria, että Wikipediaa eivät voi mitkään amatöörit kirjoittaa, vaan taustalla on rautaisia tietokirjallisuusammattilaisia... --Lax 31. heinäkuuta 2011 kello 16.57 (EEST)[vastaa]
Ei Wikipediassa arvailla mikä (salaliitto)teoria on totta tai eniten totta. Jos se mainitaan muuallakin kuin yhdessä mainoslehdessä, niin kyllä se on maininnan arvoinen. --Iisak Lehtinen 31. heinäkuuta 2011 kello 16.59 (EEST)[vastaa]
Magneettimedia on kyllä sen tason julkaisu että sen jutut voi jättää omaan arvoonsa.. Luotettavampia lähteitä varmasti löytyy jos jutuissa on mitään perää. Juttu löytyy täältä: [3]. Vastaavia teorioita löytyy erinäisistä blogeista, joissa ollaan näiden teorioiden lisäksi mm. sitä mieltä että Amy Winehousen kuolema oli Illuminatin salamurha (kuten myös muiden 27 -vuotiaana kuolleiden muusikoiden kuolemat). --Harriv 31. heinäkuuta 2011 kello 17.05 (EEST)[vastaa]

Lupaava artikkeli -ehdotus[muokkaa wikitekstiä]

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ajan tasalla, sisältää tekijäartikkelin ohella perustiedot, hyvin viitteistetty. --Iisak Lehtinen 11. syyskuuta 2011 kello 10.41 (EEST)[vastaa]

Reaktioista löytynee enemmänkin kuin yksi kuva?-Henswick 11. syyskuuta 2011 kello 11.56 (EEST)[vastaa]
Ei ehkä aivan ajan tasalla, esimerkiksi kohta "epäily toisesta ampujasta" on nyt jäsennyksessä tapahtumien alkuvaiheen jäljiltä aivan liian korostetussa kohdassa otsikkohierarkiaa suhteessa koko artikkeliin, ilmeisestikin vain sen takia että sijoitus otsikkohierarkiassa ei ole tullut päivitetyksi alku-uutisoinnin jälkeen. Esim. en-wikissä se on päivitetymmässä kohdassa otsikkohierarkiaa vain toisen kohdan alaotsikkona ja myös paremmin päivitellyä otsikolla "Arrest of innocent survivor". Muutenkin ehkä pitäisi vastaavankaltaisten päivittämättömyyksien varalta tsekata (ainakin en-wikiin vertaamalla), vaikka lupaavuuteenhan ei niin hirveästi vaadita (paitsi että tietoja tulee koko ajan lisää, ja siksi päivittymistä pitää seurata myös jatkossa, mikäli tämä nyt valittaisiin lupaavaksi joko nykytilassaan tai muokattuna).--Urjanhai 11. syyskuuta 2011 kello 12.24 (EEST)[vastaa]
Tuon reaktiot-osion lienee tarkoitus kattaa myös kritiikki poliisia kohtaan ja tapahtumien vaikutukset muualle. Jäsensin osiota paremmin ja sijoitin epäilyn toisesta ampujasta paremmin artikkeliin. Epäily on joka tapauksessa ollut käsittelyssä niin näkyvästi esillä – ja sitten vielä se toinen pidätys – että tiedon poisto ei tule kysymykseen. --Iisak Lehtinen 11. syyskuuta 2011 kello 12.33 (EEST)[vastaa]
Ei tosiaan poisto, mutta suhteutus en-wikin tapaan, koska tiedon karttuessa alun vakava epäily muuttui vähäiseksi sivuepisodiksi. Nyt se oli alkuvaiheen jäljiltä aivan päivittämättä sijoituksen suhteen (vaikka otsikkoa joskus vähän päivitinkin).--Urjanhai 11. syyskuuta 2011 kello 12.55 (EEST)[vastaa]
Olikos poliisi muuten ilmoittanut jälkikäteen, että nykykäsityksen mukaan ampujia oli vain yksi, vai onko epäilys vielä hengissä? Tämäntapaiset tiedot olisi hyvä lisätä osion ensimmäisen kappaleen loppuun, mutta en nyt muista mitään juttua asiasta. Minusta osiosta käy muuten selville, että kyseessä oli "vain" epäily. Tutkimukset-osiota tuskin kannattaa tehdä, koska se vain hajauttaisi muita osioita. --Iisak Lehtinen 11. syyskuuta 2011 kello 13.09 (EEST)[vastaa]
Jäsennystä voi ehkä verrata vaikka muihin wikeihin, joissa kehittäminen voi olla pidemmällä. Tarjolla olevan (joskaan ei ehkä nyt käytetyn) aineiston määrän puolesta tästä pystyisi saaamaan varmasti hyvänkin, joskin se vaatisi jo huomatttavasti lisätyötä. Kommentin jätti Urjanhai (keskustelu – muokkaukset)

Eiköhän tämä käy lupavaaksi. --Tejasello 11. syyskuuta 2011 kello 13.02 (EEST)[vastaa]

Reaktiot-osio tuntuu keskeneräiseltä. --Thi 11. syyskuuta 2011 kello 21.42 (EEST)[vastaa]

Tarkemmin? --Iisak Lehtinen 11. syyskuuta 2011 kello 21.58 (EEST)[vastaa]
Mukana pitäisi olla asiaa vaikutuksista Norjassa ja kooste ulkomaisista reaktioista, kuten esimerkiksi en-wikissä. --Thi 11. syyskuuta 2011 kello 22.01 (EEST)[vastaa]

Kyllä tämä oikeastaan kaiken kaikkiaan on vähän hajanainen ja koostuu joiltain osin primäärilähteenomaisesta silpputiedosta, vaikka osaksi voikin täyttää vaatimukset. Ei se pelkästään riitä, että joka lauseelle on joku lähde, vaan kyllä kokonaisuuden (lupaavan artikkelinkin tasolla) tulisi olla perusasiat parhaista mahdollisista lähteistä otettuna, tasapainoisesti ja jäsennetysti sisältävä. Tämän suhteen tämä voi ehkä olla lähellä rajaa, joten arviointi voi olla vaikeaa, eikä tietysti vähiten sen takia että lähdemassa on suuri ja uusia hyviä lähteitä (kuten kokonaisesityksiä ja -arvioita eri osilta) voi tulla koko ajan lisää.--Urjanhai 11. syyskuuta 2011 kello 22.02 (EEST)[vastaa]

Hankala arvioitava. Sinällään aineksia on, mutta kuten Urjanhai toteaa, lähteet eivät ole kovin laadukkaita. Hiukan töksähtää, kun koko ajan sanotaan: Sanomalehti Verdens Gangin mukaan, The Guardian -lehden mukaan, Aftonbladetin mukaan, Aftonpostenin mukaan. Näin tietysti pitääkin, kun ei ole varmaa lähdettä, mutta yleiskuvaksi jää, että kunnollisia lähteitä ei ole, ja artikkeliin on kasattu epävarmoja tiedonpalasia sieltä täältä. Heikoin kohta on mielestäni Matka Valko-Venäjälle, joka vaikuttaa todella hataralta, ja jonka voisi poistaakin, jos mitään varmempaa tietoa ei ole. Toinen heikohko kohta on Tapahtumien vaikutus Suomeen. Poliisiylijohtajan lausunto on jotenkin oleellinen, mutta muu ei ole mitään vaikutusta, vaan henkilökohtaisia mielipiteitä. On tämä melko hyvä kun vertaa tyypillisiin ajankohtaisartikkeleihin, mutta en ihan tällaisenaan kannata lupaavaksi. (Mallineen karttakuvakin on muuten aika epähavainnollinen, kun ei ole minkäänlaista mittakaavatietoa. Alueen laajuus ja paikkojen välinen etäisyys jää hämäräksi.) --Ryhanen 11. syyskuuta 2011 kello 23.02 (EEST)[vastaa]
Siis tietoahan, ja kunnollisia lähteitä, varmaan on, koska sekä Suomessa että muualla laadukkaat tiedotusvälineet nopean uutisoinnin ohella eri vaiheissa tuottivat - ja tuottavat varmaan edelleenkin - aiheesta myös kokoavia yleisesityksiä, ja kun uutta tietoa tulee, niin näihin edelleen varmasti tulee myös tarkennuksia. Ja niinpä esimerkiksi, kun Suomessa varmaan ainakin esimerkiksi Helsingin Sanomat ja Suomen Kuvalehti ovat tuottaneet tällaisia (julkaisuajankohtanaan) parhaita mahdollisia koosteita (ja muualla maailmassa sikäläiset laatulehdet), niin ensisijaisesti soisi viitattavan näihin laadukkaisiin koosteisiin (tai varmaan näitä nyt jo viitteissä onkin, ellei sitten osittain ole jäänyt jotain nopeita ensiuutisia). (Tai en nyt tiedä, mitä voidaan vaatia lupaavalta, mutta kun kiistatta myös näitä hyviä lähteitä on, niin ehkä niiden käyttöä tulisi myös vaatia, vaikka tällaisen suuren ajankohtaistapahtuman osalta se onkin työlästä, so. kun pitää esim. käyttää myös paperilehtiä.) Ja toinen puolihan on sitten se, että kun tämä on edelleen uutistapahtuma, niin tietoa varmasti esimerkiksi oikeudenkäynnin myötä tulee lisää, jolloin taas pitäisi tehdä sama uudelleen. Ja kolmannen kerran vielä, kun aiheesta tulee kirjoja. Ja ehkä tuo Suomen kuvalehdestäkin lainattu osio olisi hyvä tuossa olla (jos ei tuolla, niin jollain muulla otsikolla, esim. "Vaikutus ja julkinen keskustelu"), koska myös eri maissa aiheesta syntynyt julkinen keskustelu varmasti on merkittävää (vaikka siihenkin toki nyt on saatu jo etäisyyttä).--Urjanhai 12. syyskuuta 2011 kello 13.52 (EEST)[vastaa]
Mutta nyt esimerkiksi muistamisesta Norjassa ja muualla ei taida olla muuta kuin tuon kyseisen kappaleen kuvituksena oleva kuva. Siitä nyt voisi jotakin olla, ja pitäisikin. (Tässäkin voisi tsekata esim. en-wikin artikkelin jäsennykseen verraten.) Eli julkisessa keskustelussa esitetyt arviot eri maissa ja muistaminen eri maissa. Kun taas nyt nuo muutamat ensiuutisoinnin yhteydessä esitetyt kritiikit painottuvat kohtuuttomasti ja voivat olla myös jo vanhentuneita.--Urjanhai 12. syyskuuta 2011 kello 14.03 (EEST)[vastaa]
Eli siis oikeastaan osioit "Krittiiki poliisia kohtaan" ja "Arvelut toisesta ampujasta" näyttäisivät molemmat artikkelin nykyisessä versiossa olevan hiukan ylikorostuneita ikään kuin jäänteinä ensiuutisoinnista, ja ne kai oikeastaan tulisi yhdistää esimerkiksi jonkin sen tapaisen otsikon kuin "poliisioperaatio" tai "pelastustoimet" tjsp alle tapahtumakuvauksen kohdalle. (Tai no, en-wikissäkin jälkimmäinen näyttää olevan tekijän kohdalla, eli pitää kai sittenkin verrata tarkemmin suhteessa sinne sekä sisällön että lähteitten osalta.)--Urjanhai 12. syyskuuta 2011 kello 14.11 (EEST)[vastaa]

Hyvin löydetty neutraaliutta, ja minusta tuntuu, että nyt haetaan liian täydellistä artikkelia jo lupaavaksi. Olisihan tässä hyvä ehkä mainita hieman ulkomaiden reaktioista (muistojumalanpalvelukset yms.), mutta mielestäni ei ole kovinkaan kaukana lupaavasta. --Lakritsa 12. syyskuuta 2011 kello 08.22 (EEST)[vastaa]

Kun tässä on hyvin paljon lähteitä - sekä silppua että varmasti myös hyvin luotettavia ja korkeatasoisia - niin se merkitsee (työmäärän kannalta valitettavasti) sitä, että normaali tasapainoinen lähdetyöskentely on paljon tavanomaista työläämpää, ja jatkuvien päivitysten takia tulee olemaan sitä myös jatkossa. Mutta koska hyviä lähteitä myös on (sekä suomeksi että muunkielisinä) niin tämä voi myös olla hyvin palkitsevaa, jos vain joku jaksaa ja ehtii tähän paneutua.--Urjanhai 12. syyskuuta 2011 kello 14.22 (EEST)[vastaa]

Juuh, tässähän saatiin hyvin tiivistetyksi pikkuongelmat. Mietin myöhemmin päivällä käytännön ratkaisuja itsekin. --Iisak Lehtinen 12. syyskuuta 2011 kello 09.41 (EEST)[vastaa]

  • Minusta kritiikki- ja arvelut -osiot eivät ole ylikorostuneita vaan kertovat kaiken tiedon osa-aihepiirin merkittävistä tapahtumista. Kritiikkiosio sisältää sekä arvostelut poliisin toiminnasta saarella, että mahdollisuudet iskujen ehkäisyyn. Tiedot on pidettävä nykyisissä osioissaan, eikä niistä tule poistaa tietoa.
  • Reaktiot-osion pääkappaleen laajennuksesta olen samaa mieltä, myös muiden maiden kuin Suomen reaktioista on kirjoitettava enemmän.
  • HS, Suomen Kuvalehti ja Yle kattavat suuren osan lähdeluettelosta; jonkin verran norjalaislehtiä (mikä on hyvä) sekä MTV3:n ja samantapaisten skandaalitiedotusvälineiden juttuja (karsittavissa, muttei missään nimessä kaikkia).
  • Tiedotusvälineen mainitseminen lauseissa on pääosin turhaa, jopa "mahdollisesti" ja "todennäköisesti" -rakenteet ovat parempia.

--Iisak Lehtinen 12. syyskuuta 2011 kello 22.13 (EEST)[vastaa]

Kannatan selkeä ja hyvin järjestelty artikkeli –Olli keskustelu 19. syyskuuta 2011 kello 08.46 (EEST)[vastaa]

 Kannatan. Selkeä ja laadukas artikkeli. –ElmA (KeskusteluMuokkaukset) 21. syyskuuta 2011 kello 19.32 (EEST)[vastaa]

Arkistoin keskustelun. Käytännössä keskustelussa esitettyjä parannusehdotuksia ei ole toteutettu artikkelissa. Avataan uusi arviointi, jos joku innostuu kehittämään artikkelia. Gopase+f 23. syyskuuta 2011 kello 08.55 (EEST)[vastaa]

Artikkelin nimi[muokkaa wikitekstiä]

Mielestäni parempi nimi olisi Norjan terrori-iskut 2011.--Memasa (keskustelu) 24. elokuuta 2012 kello 21.31 (EEST)[vastaa]

Terrorismiako?[muokkaa wikitekstiä]

Mikään kunnollinen uutislähde ei taida enää käyttää sanaa "terrori-isku" Breivikistä puhuttaessa? Muutenkin terrorismi on nykyisin sen verran poliittisin perustein käytettävä termi, että sen käyttö pitäisi tälläisissä epäselvissä yhteyksissä karsia minimiin.-Henswick 4. syyskuuta 2012 kello 14.43 (EEST)[vastaa]

Liekö sitten tuo luokkakaan tälle sopiva? --Memasa (keskustelu) 4. syyskuuta 2012 kello 15.12 (EEST)[vastaa]
Kuten ylempänä otin esille, ei artikkelin nimikään ole parhaimmasta päästä. Sana "isku" kalskahtaa epämääräiselle. --Memasa (keskustelu) 4. syyskuuta 2012 kello 15.20 (EEST)[vastaa]
Tosin, jos terrori-isku ei kelpaa, niin pitäisikö puhua massamurhista? --Memasa (keskustelu) 4. syyskuuta 2012 kello 15.22 (EEST)[vastaa]
Joukkomurhat olisi kyllä parempi. --Memasa (keskustelu) 4. syyskuuta 2012 kello 15.26 (EEST)[vastaa]
Loppujen lopuksi mielestäni paras vaihtoehto olisi sittenkin puhua joukkosurmista. Myös artikkelin nimi ja luokitus pitäisi muuttaa. --Memasa (keskustelu) 4. syyskuuta 2012 kello 15.33 (EEST)[vastaa]
Teoista on kirjoitettu "terroritekoina" alle viikko sitten Hesarissa: [4]. Äskeinen tuomio norjalaisesta oikeusistuimesta vahvistaa tulkintaa, että kyseessä olivat terroriteot (eikä esimerkiksi syyntakeettoman päähänpisto). Artikkelin nimi voisi jäädä ennalleen ja luokittelu myös, tekstin seassa on korrektia puhua terrori-iskuista. --Alcedoatthis 4. syyskuuta 2012 kello 15.36 (EEST)[vastaa]
Olen edelleen sitä mieltä, että artikkelin nimi on huono. Vaikka suurin osa lukijoista varmasti tietää, mistä on kyse, jättää otsikko silti liikaa tulkinnanvaraa. Sivumennen sanoen täältä löytyy esimerkkinä artikkeli Syyskuun 11. päivän terroriteot, joka oli aiemmin nimellä Syyskuun 11. päivän iskut. Samaa linjaa voisi noudattaa tässäkin artikkelissa. --Memasa (keskustelu) 11. syyskuuta 2012 kello 21.21 (EEST)[vastaa]
P.S. Puollan nimenmuutosta siitä huolimatta että antamastani esimerkkinimestä on kiistelyä ko. artikkelin keskustelusivulla. --Memasa (keskustelu) 11. syyskuuta 2012 kello 21.26 (EEST)[vastaa]
Pitäisiköhän tehdä tilasto, puhutaanko näistä miten yleisesti terrori-iskuina. Tai vastaavasti, mitä nimiä lähteissä käytetään yleisimmin. Noin mutuna tulee ainakin mieleen, että terrori kai yleensä määritellään järjestäytyneeksi toiminnaksi. Ja jos on epäselvää, niin ei oteta kantaa.--Urjanhai (keskustelu) 12. syyskuuta 2012 kello 05.54 (EEST)[vastaa]
Jos on epäselvyyttä, yleisesti puhutaan joukkosurmista, mikä on huomattavasti täsmällisempää kuin sanan "isku" käyttäminen. --Memasa (keskustelu) 12. syyskuuta 2012 kello 17.57 (EEST)[vastaa]
Vai joukkomurha? --Lax (keskustelu) 12. syyskuuta 2012 kello 18.06 (EEST)[vastaa]
Ainakin MTV3 on käyttänyt Breivikin yhteydessä termejä joukkosurma ja joukkosurmaaaja. --Memasa (keskustelu) 12. syyskuuta 2012 kello 18.34 (EEST)[vastaa]
Norjan iskut 2011? Norjako se iski ja mihin? Artikkelin nimen pitäisi olla termi jolla aiheeseen viitataan yleiskielessä. Missä puhutaan Breivikin iskuista "Norjan iskuina"; ei missäään fi-wikin ulkopuolella. Nimi ei ole yksinkertaisesti ole wikikäytännön mukainen. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 28. marraskuuta 2012 kello 01.05 (EET)--[vastaa]
Mumbain terrori-iskut 2008; Mumbaiko iski ja mihin? Islannin maihinnousu; minne se Islanti nousi maihin? Samanlainen nimeämistapa on jota kuinkin kaikissa vastaavissa artikkeleissa. Sitä en ole seurannut, millä nimellä Breivikin jutskasta muualla puhutaan, joten siltä osin en ota nimen sopivuuteen kantaa. --Lax (keskustelu) 28. marraskuuta 2012 kello 12.08 (EET)[vastaa]
Kaupunki toimii nykyään harvemmin subjektina erilaisissa iskuissa, etenkään terrori-iskuissa, vaikkei se tietenkään täysin mahdotonta ole mikäli kaupunginhallitus on asian kannalla. Mumbain tapauksessa erehtyminen on siis epätodennäköistä. Sen sijaan kokonaisten maiden voi huomata toimineen subjektina iskuissa useinkin, jos nyt vähän uutisia lueskelee. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 28. marraskuuta 2012 kello 12.56 (EET)--[vastaa]
En ainakaan pikaisella haulla löytänyt kyseisen tyyppisille tapahtumille yhden yhtäkään vastaavalla tavalla nimettyä wikiartikkelia, eli jonkin-maan isku. Kaikki oli nimetty tarkemman tapahtumapaikan mukaan (maakunnan tai kaupungin), ja nimeen oli liitetty vielä tarkempi kuvailu, pommi-isku, harvemmin terrori-isku. Lontoon pommi-iskut 7. heinäkuuta 2005, Mumbain terrori-iskut 2008, Balin pommi-iskut 2002, Assamin pommi-iskut 2008, Moskovan metron pommi-iskut 2010, Bombayn pommi-iskut 1993, Casablancan pommi-iskut, Delhin pommi-iskut 29. lokakuuta 2005, Madridin junapommit 11. maaliskuuta 2004. Väitetystä huolimatta näyttää siltä että muoto Norjan iskut 2011 on kovin omintakeinen wikiympäristössäkin, saatikka sitten yleiskielessä, mikä asiassa varsinaisesti pitäisi olla ratkaisevaa. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 28. marraskuuta 2012 kello 13.34 (EET)--[vastaa]
Norja taisi tuohon otsikkoon etsiytyä vain sen takia, että iskut tapahtuivat kahdessa eri paikassa; jos Breivik olisi pysäytetty ennen kunnanrajaa, olisi otsikkona Oslon (terrori-)isku(t). Norjan terrori-iskuista puhutaan aika monessa lähteessä, ja minua ihmetyttää, että terrori-liitteen lisääminen muuttaisi Norjan merkitystä tuossa ilmauksessa radikaalisti. Sinänsä tämän artikkelin otsikko on minulle aika yhdentekevä asia, enkä tokikaan vastusta sen muuttamista. --Lax (keskustelu) 28. marraskuuta 2012 kello 13.45 (EET)[vastaa]
On aika iso ero sillä iskeekö Norja — esimerkiksi hävittäjillään NATO-operaatiossa tai fregatillaan Somalian merirosvoja — vai isketäänkö Norjaan terrori-iskulla. Asia on kuitenkin helppo täsmentää "terrori-"liite lisäämällä, kuten kerroit usean lähteenkin tekevän. Noin yleensä kannattanee luottaa median ammatti-ihmisten ratkaisuihin ja yleiskielen termeihin, ainakin tässä tapauksesssa kun sitä wikikäytännötkin edellyttävät. Terrori-sana liitetään tapahtumiin kyllä aivan yleisesti. Kahdessa läheisessäkin paikassa tapahtunutta iskua on vaikea nimetä, mutta Norjan terrori-iskut 2011 määrittää tapahtuman ilman käytännön erehtymisen mahdollisuutta ja lienee lisäksi jokseenkin käytetty myös yleiskielessä. Utøyan joukkosurma olisi yleisempi, mutta jättää huomiotta Oslon autopommin. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 28. marraskuuta 2012 kello 15.21 (EET)--[vastaa]

Terrorismia lainaten: 'yksilön tai ryhmän harjoittamaa väkivaltaa, jonka tarkoitus on viranomaisten uhkaamisen ja yleisöön kohdistuvan pelon avulla vaikuttaa päätöksentekoon.' Kyllä B:n toiminta tämän määritelmän täyttää. Sjmantyl (keskustelu) 28. marraskuuta 2012 kello 13.00 (EET)[vastaa]

Kaksi pommia ja kaksi räjähdystä?[muokkaa wikitekstiä]

Miten niin? Oli vain yksi pakettiauto, jonka sisällä oli lannoitepommi ja se räjähti. Artikkelista pitäisi siistiä pois tämä "kaksi pommia ja kaksi räjähdystä" -väite, kun taisi olla vain yksi pommi ja yksi räjähdys. --Hartz (keskustelu) 28. helmikuuta 2015 kello 02.59 (EET)[vastaa]

http://www.theguardian.com/world/2012/apr/19/anders-behring-breivik-utoya-victims mukaan vain yksi pommi. Poistan artikkelista nämä "kaksi pommia ja kaksi räjähdystä" -väitteet. --Hartz (keskustelu) 28. helmikuuta 2015 kello 13.46 (EET)[vastaa]

Syyte englanniksi[muokkaa wikitekstiä]

Faktat kannattaa tarkistaa virallisesta syytteen englanninkielisestä käännöksestä: https://commons.wikimedia.org/w/index.php?title=File%3AIndictment%2C_Anders_Behring_Breivik.pdf&page=1 --Hartz (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 14.39 (EET)[vastaa]

Motiivi puuttuu edelleen[muokkaa wikitekstiä]

Huolellisesti tehty artikkeli, mutta kymmenen vuotta myöhemmin teon motiivi puuttuu edelleen. Sellainen kai löytyisi vahvistetusta tuomiosta? Toivo ja Toivo (keskustelu) 19. heinäkuuta 2021 kello 12.30 (EEST)[vastaa]

Breivikin artikkelissa on motiiville omistettu kappale. --Lax (keskustelu) 19. heinäkuuta 2021 kello 14.12 (EEST)[vastaa]