Keskustelu:Maakotka

Artikkeli Maakotka on valittu lupaavaksi artikkeliksi.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
9.6. - 9.6.2010	Ehdolla lupaavaksi artikkeliksi		Hyväksytty

Levinneisyys

Suomessa maakotka pesii Lapissa, Maanselällä ja Suomenselällä. Aiemmin maakotkaa tavattiin koko Euroopassa, mutta nyt se on kadonnut muualta paitsi Alpeilta ja Skotlannin erämaista., ristiriitainen teksti, mikä on oikea tilanne? --Harriv 28. elokuuta 2005 kello 13.38 (UTC)

Uhanalaisuus

Mikä on maakotkan uhanalaisuuden status? OM 1. elokuuta 2006 kello 15.56 (UTC)

mitkä tekijät vaikuttavat kotkien menestymiseen?

-Kotka, lintujen kuningas, on Suomessa uhanalainen, vuodesta 1962 lähtien kokomaassa rauhoitettu. Nykyisin niitä pesii Suomessa noin 200 paria, joista suurin osa Pohjois-Suomessa. Nykyisin kotkia suojellaan säästämällä niiden pesäpuut ja tarjoamalla niille talvisin haaskoja ravinnoksi. Samaa mieltä, teksin kanssa? Kommentin jätti 62.248.244.235 (keskustelu – muokkaukset). ^{-- Chaosphere 17. marraskuuta 2009 kello 23.39 (EET)}

Suurin kotkalaji

Muiden kotkien paino ja siipien kärkiväli on suurempi, mistä sitten "suurin kotkalaji"? Vy 30. huhtikuuta 2007 kello 07.59 (UTC)

Riippuu, miten kotka määritellään. Systemaattisesti "kotkat"-nimistä ryhmää ei olekaan, ellei sitten Aquila-sukua pidetä sellaisena.

Maakotka on itse asiassa suurin Aquila-suvun edustaja maailmassa (A. c. chrysaetos 2,8–6,7 kg, suurin on A. c. daphanea) – vaikka pitkäpyrstöinen kiilapyrstökotka (A. audax) onkin pitempi (85–106 cm), niin se on huomattavasti kevyempi (2,03–5,3 kg); painon puolesta väliin mahtuu myös mustakotka (A. verreauxii, 3,0–5,8 kg).

Maakotka on suurin myös silloin, jos käärme- ja merikotkia sekä harpyijoita ei pidetä "oikeina" kotkina – ts. kotkiksi luetaan suvut Ictinaetus, Aquila, Hieraaetus, Polemaetus, Spizastur, Lophaetus, Spizaetus, Stephanoaetus ja Oroaetus. Lähimmäksi pääsee gasellikotka (P. bellicosus; pituus 78–96 cm, paino 3,01–6,2 kg, siipiväli 188–227 cm).

"Kotka"-käsitteen laajimmassa merkityksessä (edellisten lisäksi merikotkat: suvut Haliaeetus ja Ichthyophaga; käärmekotkat: Circaetus, Terathopius, Spilornis, Dryotriorchis ja Eutriorchis; sekä harpyijat: Morphnus, Harpia, Harpyopsis ja Pithecophaga) suurimman lajin titteli kuulunee perustelluimmin kuningasmerikotkalle (Haliaeetus pelagicus; pituus 85–105 cm, paino 4,9–9,0 kg, siipiväli 195–230 cm) ja harpyija (Harpia harpyja) on jokseenkin yhtä suuri (89–102 cm/4,0–9,0 kg/176–201 cm). Muut maakotkaa suuremmat lajit ovat filippiinienkotka (Pithecophaga jefferyi, 4,7–8,0 kg) sekä merikotka (H. albicilla, 3,1–6,9 kg), valkopäämerikotka (H. leucocephalus) onkin jo hieman pienempi (2,5–6,3 kg). Tämän määritelmän mukaan maakotka on siis 5. suurin.

Maksimisiipivälin perusteella maailman suurin kotka on muuten meikäläinen merikotka (193–244 cm), maakotkan ollessa toisena (180–234 cm, kaikki alalajit)! Keskimitassa maakotka kyllä häviää kuningasmerikotkalle, ja kiilapyrstökotka (182–232 cm), gasellikotka ja valkopäämerikotka (180–230 cm) ovat aivan lähituntumassa. Muiden kotkien maksimi jää alle 220 cm:n.

Mitat James Ferguson-Leesin & David A. Christien kirjasta Raptors of the World (2001).

--Anshelm 14. elokuuta 2007 kello 18.40 (UTC)

Iästä ja koosta

Haistan huuhaan väitetyssä 69 vuoden iässä. Korkein tarhalinnun ikä, mitä olen säädyllisissä lähteissä nähnyt, on 48 vuotta ja AnAge on samaa mieltä. Rengaslinnuista tunnetaan ainakin 32-vuotiaat yksilöt Ruotsista ja Yhdysvalloista. Jälkimmäisessä maassa on muuten tavattu myös aika jötkäle (18,5 lb ≈ 8,4 kg – tuskinpa edes daphanea on kasvanut noin suureksi). --Anshelm 26. heinäkuuta 2009 kello 19.20 (EEST)

Lupaava artikkeli -arviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

On mielestäni riittävän kattava ja tarpeeksi hyvin lähteistetty lupaavaksi artikkeliksi. --MiPe ^(wikinät) 9. kesäkuuta 2010 kello 16.10 (EEST)

Jep, minustakin sopii lupaavaksi. arkistoin keskustelun ja merkkaan. --Zache 9. kesäkuuta 2010 kello 18.06 (EEST)