Keskustelu:Liito-orava

Artikkeli Liito-orava on valittu hyväksi artikkeliksi.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
13.11.2016–9.1.2017	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
10.–24.1.2017	Ehdolla hyväksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)

Vaarantuneisuus

Liito-orava on vaarantunut keskieuroopassa EU:n alueella, ei suomessa. Mutta koska suomi kuuluu EU:hun on täälläkin Liito-orava suojeltu. Mutta lähinaapurimme venäjän mittaamattoman suurella havupuumetsä vyöhykkeillä asuu lukemattomia liito-oravia josta niitä tännekkin silloin tällöin lenteleen papanoimaan.

Liito-orava on vaarantunut Suomessakin. Jospa lukisit oikeiden tutkijoiden lausuntoja asiasta, etkä liito-oravasta omia vaikeuksiaan syyttävien ihmisten valituksia. Tosin väite, jonka mukaan Suomen liito-oravat eivät oikeasti elä täällä ja ovat vain vieraita Venäjältä, kyllä kertoo, paljonko tiedät ja ymmärrät näistä asioista. -Jean d'Arc 11:38 loka 10, 2004 (UTC)

Niin, eihän liito-oravaa edes esiinny Keski-Euroopassa, joten ei se voi siellä siksi olla uhanalainenkaan. Ja Suomessa se on kyllä kotimaisen kannan varassa ja sitä esiintyy läntisimmässä Suomessa asti.

mielipide ei riitä tietojen poistoon. Lisään uusia lehtitietoja, jotka todentavat viranomaisten huolen toimenpiteistä. Palautan poistetut tiedot, koska perustelut poistoon ei ole riittävät. Lisätkää toki aihesta tietoja laajemmin. Watti 9. helmikuuta 2008 kello 13.24 (UTC)

Yksittäistapaukset eivät kuulu tietosanakirjaan, elleivät ne ole todella merkittäviä. Koeta kirjoittaa yleisemmin, kyllähän hakkuut yms. uhkaavat liito-oravaa varmaankin koko sen esiintymisalueella. -- Piisamson 9. helmikuuta 2008 kello 14.04 (UTC)

Tuolla perusteella voisit poistaa kaikki artikkelit Wikipediasta, jos päätät etteivät ne ole Sinulle merkittäviä. Uhanalaisuusluettelossa liito-orava on merkitty vaarantuneeksi. Siksi jokainen laiton asuinpaikan loukkaus on todella merkittävä ja riittävä peruste lisätä teko Wikipediaan. Toivon, ettei näitä yksittäistapauksia ole montaa. Jos on, asiasta on sitäkin suurempi syy kirjoittaa. --Watti 9. helmikuuta 2008 kello 15.14 (UTC)

Käytä nyt järkeäsi: artikkeliin voi aivan hyvin kirjoittaa siitä, millaiset asiat uhkaavat liito-oravaa tarttumatta kaikkeen mitä satut Hesarista lukemaan. Yksittäisen lukijan tai liito-oravan kannalta on aivan sama, kaadettiinko pesäpuu Vihdissä vai Kamtšatkan niemimaalla.-- Piisamson 9. helmikuuta 2008 kello 20.29 (UTC)

Samaa mieltä Piisamson kanssa. Liito-oravan uhanalaisuus ei perustu yksittäisiin laittomiin hakkuihin. Suurin uhka on sopivien metsien häviäminen, pesäpuiden puute ja maiseman pirstoutuminen. Kaavaalueilla on myös riski että kulkuyhteyksiä katkaistaan. Eli tietosanakirjaan kuluu mielestänin kirjoittaa yleisellä tasolla eikä tosiaan yksittäistapauksia. Yleisellä tasolla voisi mielestäni sanoa että vuosittain laittomissa hakkuissa tuhotaan keskimäärin N määrä elinpiiriä. Tekstin tulisi olla mahdollisimman objektiivinen. Lehtileikkeet antaavat usein aika yksipuolisen kuvan aiheista joten niitä tulisi käyttää varoen. Mielestänin sanakirjan tiedot pitäisi perustua mahdollisimman paljon tutkimustietoon. Mun piti jo pitkään lisää tekstiin oma uhat kappale mutta en valitettavasti saanut sitä vielä aikaiseksi. --Liito-orava 12. helmikuuta 2008 kello 13.30 (UTC)

Suosin mielelläni laaja-alaisempia vertailuarvioituja lähteitä. Mutta ajankohtainen tieto löytyy nopeammin lehdistä. Arvostan toimittajia, jotka selvittävät ”huijauksia”. He edistävät demokratiaa. Julkisuus on tehokkain tapa suojella liito-oravan pesimämetsiä. Tieto on merkittävä. Tapaukset lienevät onneksi harvinaisia. Esimerkiksi Espoossa virhe johtui tiedonkulun ongelmista, joka on korjattu. En estä lähteen vaihdoa, jos sopivampi tutkimusraportti löytyy. Artikkeli muovautuu ajan kanssa, mutta ajankohtaisia asioita voi kuvata tarkemmin. Poisto perustuu mielipiteeseen ja virheelliseen väittämään. Wikipedian ohjeiden mukaan viitteellistä tietoa ei voi poistaa näillä perusteilla. Teksti on tarkistettavissa ja se kertoo kertoo kuka tekee. Watti 15. helmikuuta 2008 kello 15.59 (UTC)

Et nyt viitsisi enää. Mistään ei seuraa, että ajankohtaisia asioita pitäisi käsitellä suuremmassa laajuudessa kuin vanhempia tapauksia – pikemminkin päin vastoin, koska meneillään olevista tapahtumista on vaikeampaa saada tietosanakirjakelpoista kokonaiskuvaa. Wikiuutiset onkin sitten erikseen. Jostain yksittäisistä metsähakkuista kertominen kuuluu tähän artikkeliin ihan yhtä paljon kuin yksittäisistä Ladalla ajetuista kolareista kertominen Lada-artikkeliin ja niin edelleen. Wikipedia ei myöskään ole se paikka, jossa liito-oravan suojelutyötä Suomessa tehdään, jos tehdään. --Louhikärmes 15. helmikuuta 2008 kello 16.19 (UTC)

Asuinmetsien hakkuut

14.12. lisäsin edellä mainitun kiistanalaisen kappaleen Liito-oravan uhista Espoossa[1], jonka ThePeter poisti 26.1.2007 ja käyttäjä Käyttäjä:ML 9.2.2008. Mielestäni nämä tiedot liito-oravan elinmetsien uhasta ansaitsee paikkaa Wikipediassa, koska:

1. Liito-oravia on EU:ssa vain Suomessa ja Baltiassa.
2. Se on uhanalainen ja suojeltu.
3. Pesimäpuiden kaato on luonnonsuojelulain mukainen rikos, josta ei pitäisi olla havaintoja yhdestäkään yksittäistapauksesta.
4. Lähteeni olivat useasta eri mediassa, osoittaen että aihe on merkittävä ja laajempi ongelma: Ylen uutiset, Helsingin Sanomat ja Länsiväylä: Espoo [2]Kuopio [3]Vihti [4]
5. Mielestäni keskustelussa esitetyt poistoperusteet ovat mielipiteitä, jotka eivät ole riittäviä poistamaan lähteellistä merkittävää tietoa.
6. Wikipedian ohjeiden mukaan teksti on tarkistettavissa ja se kertoo kertoo kuka tekee.
7. Wikipedian ojeet neuvovat lisäämään tietoja rohkeasti
8. Wikipedian tavoitteena on laajat artikkelit
9. Artikkeli kaipaa lisää tietoja uhanalaisuudesta ja liito-oravan elinalueiden suojelun toteutumisesta Watti 28. helmikuuta 2008 kello 18.39 (UTC)

Tämän artikkelin aihe ei tosiaan ole "Liito-orava Espoon Kauklahdessa", vaan tässä tarkastellaan lajia yleisesti. Näitä yksittäisten metsälänttien tapauksia (uutisiinkin päässeitä) löytyisi lukemattomasti eivätkä ne ole yksittäisinä tapauksina merkittäviä. --Aulis Eskola 10. maaliskuuta 2008 kello 22.34 (UTC)

Huomaa kyllä taas miten artikkelia on lähdetty kirjoittamaan täysin väärästä päästä, kun heti ensi lauseesta lähtien ruvetaan saarnaamaan liito-oravan harvinaisuudesta, mutta koko alkukappaleesta ei selviä onko liito-orava lajina veikeä puunkoloissa asuva kasvissyöjänisäkäs vaiko mahdollisesti nelimetrinen ihmissyöjäameeba. Joku asiaan perehtynyt voisi tämän korjata. --Louhikärmes 1. huhtikuuta 2008 kello 23.58 (UTC)

Myös uhanalaisuudesta Suomen ulkopuolella kaipaisin selvitystä. Koska yleisesti kurre ei ole vaarantunut, vaan vain silmälläpidettävä, lienee Venäjällä reiluhkosti lajin edustajia liikenteessä, mikä tulisi artikkelissakin mainita. --Louhikärmes 2. huhtikuuta 2008 kello 00.15 (UTC)

Kirjoitin yleisemmän selostuksen liito-oravan uhkista ja suojelusta toivomusten mukaisesti. Kappaleeseen olisi mielestäni olennaista liittää poistetut esimerkkitapaukset Etelä-Suomesta, jottei teksti keskityisi alueellisesti vain Itä-Suomeen. [5][6] [7] Myös Luonto-Liitto on painottanut Etelä-Suomen metsien suojelutarvetta: Lähde:Luonto-Liitto: Kymmenes Etelä-Suomen metsistä suojeltava Muita aluita koskevia tietoja voi täydentää. Luonto-Liitto ry on Suomen luonnonharrastajien johtavia kansalaisjärjestöjä. Sekä YLE että Helsingin Sanomat raportoivat sen kannanottoja luonnonsuojelusta merkittävinä. Siksi Wikin neutraalius-käytännöt edellyttävät mielestäni artikkeliin tietoja yhdistyksen kannanotoista. Watti 18. huhtikuuta 2008 kello 13.14 (UTC)

Detaljeja pitäisi vieläkin poistella, jotta uhanalaisuuskappaletta voitaisiin säilyttää. Ihan pahimman silpun otinkin jo pois. Turha ehkä mainitakaan: Tämän artikkelin pitäisi kertoa liito-oravasta lajina noin niinkun globaalista näkövinkkelistä. --Aulis Eskola 19. huhtikuuta 2008 kello 02.22 (UTC)

Uhanalaisuus-kappaleessa pysyy tiukasti väite "Suomessa laji on voimakkaasti vähentynyt,..", vaikka mitään tieteellistä tutkimustulosta liito-oravakannan koosta ennen 1980-lukua ei ole tiedossa; tai ainakaan nettiin asti saatu. Liito-orava lienee aikanaan ollut vähintään oravaa vastaava metsästyskohde ja metsästyksen seurauksena liito-oravakanta on voinut olla huomattavastikin nykyistä pienempi. Liito-oravan elinpiirien osalta voidaan kysyä, miksei se siirtyisi asutuksen tuntumaan niin kuin on tehnyt korppi. Mitenkään asiaa kuulumatta voidaan vertailukohtana todeta, että entisen Lapin läänin alueella asuu noin 140 000 ihmistä ja liito-oravanaaraita on Suomessa 140 000.  –Kommentin jätti 193.209.10.2 (keskustelu – muokkaukset)

Wikipediaan ei tule lisätä uutta tutkimusta, mitä mainitsemasi denialistiset mielipiteet ovat. Enpäs muuten ole koskaan kuullutkaan siitä, että liito-oravia olisi joskus metsästetty... Mitä järkeä olisi metsästää rotan kokoista eläintä, joka on suureksi osaksi vain liitopoimun nahkaa? Puhumattakaan siitä, että yöllä puunlatvoissa liikkuvan ja päivisin puunrunkojen sisällä oleilevan pikkujyrsijän metsästäminen on käytännössä lähes mahdotonta. --Compance 22. maaliskuuta 2011 kello 21.45 (EET)

Olen jostain lukenut (ja viite löytynee tarvittaessa), että liito-oravan turkki on heikko turkikseksi, minkä takia sitä ei ole metsästetty tässä tarkoituksessa (ja mitä muuta tarkoitusta sitä voisi olla metsästää, vrt. yllä). Eli tuo siis on täysin tarkoitushakuista, ja päälle päätteksi virheellistä ja tosiasioiden vastaista arvailua. Ja kirjallisuudesta voidaan myös lukea, että liito-orava on viihtynyt asutuksen tuntumassa aina, eikä sen siis tarvitse siirtyä hakkuiden takia asutuksen tuntumaan - ja mitä se auttaisikaan, kun kysymys on sille sopivien elinympäristöjen vähenemisestä. Ei pelkkä rakennuksen tarjoama kolon korvike (jollaisia liito-orava on havaintojen mukaan satunnaisesti käyttänyt aiemminkin) auta mitään, jos sopiva elinympäristö - so. järeä kuusikko suojana ja sekametsä ravintopuina tuhotaan joko rakennusten ympäriltä tai kauempaa rakennuksista (ja kolojakin liito-oravalla on useita aina kun se on mahdollista, eli silloinkin se vanha rakennus korvaa vain yhden monista koloista; koloa liito-oravan pitää vaihtaa säännöllisesti etenkin loisten takia). Ja jos korppi tekee asian a, niin se ei muutenkaan todista liito-oravasta yhtikäs mitään. Ja sitä paitsi, niin kuin Wikipediasta voidaan lukea, korppi on haaskansyöjä, ja haaskojahan tunnetusti syntyy esimerkiksi liikenteessä. - Samoin kuin huuhkajan ravintonaan käyttämiä pikkujyrsijöitä on kaatopaikoilla. - Eli esimerkiksi korpin ja huuhkajan "urbanisoitumiseen" on niiden ravintobiologiaan liittyvät syynsä. - Mutta liito-oravalla tällaisia syitä ei ole, koska ei ole mitään liito-oravan elinympäristön minimitekijää, mitä ihmisen toiminta lisäisi taajamissa verrattuna erämaihin, toisin kuin korpin ja huuhkajan kohdalla. --Urjanhai 23. maaliskuuta 2011 kello 06.58 (EET)

Interwikit

Ei hyvin mene - it-wikissä on aiheesta pidempi artikkeli kuin meillä. Täällä korjata vois paikan minkä minkinkin...--Urjanhai 18. helmikuuta 2012 kello 23.50 (EET)

No jaa, meidän herkkutatti on isompi kuin italialaisten, ja se on sentään kulttiasia siellä. --Tappinen 19. helmikuuta 2012 kello 00.10 (EET)

Suutarin lapset ilmasn kenkiä, eikä kukaan ole profeetta omalla maallaan.--Urjanhai 19. helmikuuta 2012 kello 00.48 (EET)

Arkistoitu vertaisarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Tämän artikkelin voisi yrittää kehittää hyväksi. Miten osiot pitäisi järjestellä ja ryhmitellä? Löytyisiköhän Venäjän ja muiden kaukomaiden liito-oravista jostain lisää tietoa? --Savir (keskustelu) 13. marraskuuta 2016 kello 11.19 (EET)

Osien järjestyksestä on aikoinaan tehty Wikipedia:Artikkelimalli/eläin. --Tappinen (keskustelu) 13. marraskuuta 2016 kello 22.55 (EET)

Järjestelin nyt osioita tuon mallin mukaisesti ja jätin mallista puuttuvat osiot artikkelin loppuun. --Savir (keskustelu) 14. marraskuuta 2016 kello 10.06 (EET)

Hyvä. En tiedä paransiko tätä artikkelia erityisesti, mutta luulen että lukijalla, joka lukee useita eläinartikkeleita, on helpompaa. Miten olisi "Tuntomerkit" -otsikon vaihto muotoon "Ulkonäkö ja koko" ? --Tappinen (keskustelu) 14. marraskuuta 2016 kello 17.42 (EET)

Kokeilin nyt tuota nimeä osiolle ja tein oman osion ääntelylle. --Savir (keskustelu) 16. marraskuuta 2016 kello 13.06 (EET)

Viimeisestä kommentista on kulunut kuutisen viikkoa, joten arkistoin vertaisarvioinnin 7 päivän kuluttua, ellei uusia kommentteja tule. --Savir (keskustelu) 23. joulukuuta 2016 kello 10.12 (EET)

Ulkonäkö tuntuu jotenkin lyhyeltä verrattuna muihin arvioituihin eläinartikkeleihin. Mikä muuten erottaa alalajit? --PtG (keskustelu) 28. joulukuuta 2016 kello 21.29 (EET)

Kirjassa ei tainnut olla tietoa alalajien mahdollisista eroista. Katselin googlen kuvahausta niiden kuvia, mutta en kykene havaitsemaan eroja. --Savir (keskustelu) 28. joulukuuta 2016 kello 22.41 (EET)

Varmaan eläintieteellisestä kirjallisuudesta löytyisi, jos vain ehtisi kaivella.--Urjanhai (keskustelu) 28. joulukuuta 2016 kello 22.54 (EET)

[8]: "The reproduction patterns may differ among subspecies". Mutta jossain varmaan on alalajien määritelmät erottavine tuntomerkkeineen. --Urjanhai (keskustelu) 28. joulukuuta 2016 kello 23.08 (EET)

Tässä Squirrels of the World -teoksessa löytyy jotain. --PtG (keskustelu) 28. joulukuuta 2016 kello 23.27 (EET)

Lisäsin nyt alalajien nimet, levinneisyydet ja ulkoiset tuntomerkit parista kirjasta. Toisesta en osannut linkittää suoraan oikeaan sivuun. --Savir (keskustelu) 29. joulukuuta 2016 kello 15.02 (EET)

Vastuulajiasia pitäisi ympätä tähän, samoin tämä lakimuutos. Kolmas juttu on tämä urosten isomman reviirin kysymys eli se miksi liito-orava häviää vaikka jätettäisiin naaraan reviirin verran metsää jäljelle. --Höyhens (keskustelu) 3. tammikuuta 2017 kello 17.02 (EET)

Lisäsin nyt tuon vastuulajin aseman artikkeliin. En tiedä onko liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan rajauspäätösten vastuiden muuttuminen metsänkäsittelyn yhteydessä niin oleellista tässä mainita, kun sillä ei suojeluun välttämättä ole vaikutusta. --Savir (keskustelu) 3. tammikuuta 2017 kello 18.17 (EET)

Mielenkiintoinen kysymys. De facto rajauspäätösvastuumuutos heikentää suojelun tasoa, kun sitä itse asiassa pitäisi koirasreviiriasian vuoksi vahvistaa. Pistetään mietille. --Höyhens (keskustelu) 3. tammikuuta 2017 kello 21.34 (EET)

Arkistoidaan. --Savir (keskustelu) 9. tammikuuta 2017 kello 12.28 (EET)

"Kuvien ottopaikat epäoleellisia"

Kuvateksteistä poistettiin kuvien ottopaikkoja ja aikoja otsikon yhteenvedolla. Eivät ole. Ne ovat osa illustraatiota. Kuva tulee suomalaista lukijaa lähelle kun kerrotaan konkreettinen paikka. Viron kuvassa aika on tärkeä, koska nyttemmin laji on harvinaistunut Virossa yhä enemmän, ja kuvaa olisi nyttemmin ehkä vaikea saada. Kun kuvia joutuu valikoimaan muualla ja Suomessa otetuista, ja kun mahdollisuus nähdä liito-oravia tai sen jälkiä vaihtelee vuorokauden- ja vuodenajoittain, on syytä tuoda esiin missä (Suomessa vai muualla) ja milloin (vuodenaika, koska tieto vuodenajasta on olennainen lajin käyttäytymisen ja havaitsemismahdollisuuden vuodenaikaisten erojen kannalta, ja vuosi koskan lajin esiintyminen vaihtelee ajassa ja paikassa) kuva on otettu. Kuvatekstejä olisi vielä voinut laajentaakin esim. lajin elintavoista kertovilla lisäselostuksilla esimerkiksi juuri lajin käyttäytymisen vuodenaikaista eroista. So. esim. että liito-orava on yöeläin, ja siksi sitä voi nähdä päiväsaikaan vain poikkeukaellisesti, so. lähinnä joko kevään pariutumisleikkien aikaan tai kesällä kun naaras imettää ja käy ruokailemassa myös päivällä. Samoin merkitsemiskäyttäytyminen (so. pipanat puun juurella) ja pipanoiden säilyminen vaihtelee vuodenajoittain. Kaikesta tästä kerrottaessa kuvan ottoaika ja -paikka luonnollisesti on olennaista ja tärkeää tietoa. --Urjanhai (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 16.48 (EET)

Sellainen kuvateksti kuten "Liito-oravan jätöksiä puun tyvellä Helsingissä jouluaattona 2018." ei ole informatiivinen, ellei kuvatekstissä samalla kerrota, miten helsinkiläisoravien jouluiset jäännökset eroavat muiden kaupunkien oravien jäännöksistä eri vuodenaikoina. Eivätkä oravat liitäneet Viron yössä 15 vuotta sitten mitenkään eri tavalla kuin muuallakaan. Missään hyväksi valitussa eläinartikkelissa ei kuvateksteissä ole kerrottu kuvan ottovuotta. Sen pois jättäminen on siis nähdäkseni käytäntö. Villieläimethän ovat samannäköisiä vuodesta toiseen. Ja kuvauspaikkakin on kerrottu vain, jos kuvassa näkyy eläimen elinympäristöä. Kuvan tiedot näkee Commonsista jos niistä on kiinnostunut. --Savir (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 19.30 (EET)

Selostin perustelut yllä mutta et ymmärtänyt niitä. Jos olisi ollut aikaa, olisin saattanut yrittää sommitella laajempia kuvatekstejä. Kun et kerran mitään ymmärrä, niin en rupea toistamaan sitä mitä jo kerran sanoin. Sillä että kuva on otettu Suomessa tai ei ole otettu Suomessa, on lukijalle lisäarvoa. Vuodet saavat merkityksensä lajin esiintymisen ajallisista muutoksista eri paikoilla, niin kuin jo sanoin. Havaintoja liito-oravasta ei ole ollut Helsingistä kovinkaan pitkältä ajalta, ja Virossa lajin tilanne on heikenrtnyt pitkällä aikavälillä niin kuin jo kerran sanoin. Ja kun tiedetään, että liito-oravien jätöksiä on parhaiten havattavissa kevättalvella, poikkeuksellinen kuvausaika joulukuu on syytä mainita. Tietenkin, jos ei tunne aihetta, ei ymmärrä näitä perusasioita. Siksi luomnnollisesti kuvatekstejä olisi pitänyt laajen taa ja siltä osin kuin nämä perusasiat eivät vielä ole artikkelissa, niitä olisi pitänyt lisätä myös tekstiin, niin että kuvat ja teksti muodostaisivat eheän kokonaisuuden. En nyt ehtinyt enkä ehdi jatkaa artikkelin laajentamista edes kuvatekstien osalta juuri nyt, joten kuvatekstien voi antaa olla noin, mutta jos esim. artikkelia lähdettäisiin yrittämään suositelluksi (ja muutenkin, jos kuvatekstejä ja artikkelia muuten lähdettäisiin laajentamaan), niin noilla nyt käytettävissä olleilla kuvilla kuvateksteissä tulisivat tietenkin väistämättä kerrottaviksi juuri nuo asiat (ja vielä muutakin siten kuin edellä esitin) juuri noilla perusteilla, jotka esitin. Tässä siis on turha tietämättömyyteen perustuen sorvata omatekoisia "käytäntöjä" aiheissa, joita ei riittävästi tunne. --Urjanhai (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 20.16 (EET)

Jos perustelut alkavat "Kuva tulee suomalaista lukijaa lähelle" niin vika on kyllä perusteluissa eikä minun ymmärryksessäni. Kaikkein vähiten informaatiota on oravankuvien vuosiluvuissa, etenkin papanankuvien vuosiluvuissa. Sellaiset tiedot kuuluvat jonnekin luontoblogeihin, joissa pidetään luontokuvausharrastuksen päiväkirjaa päivämäärineen. Tietosanakirja-artikkelissa kuvat tukevat tekstin asiasisältöä, joten liitokuvassa kerrotaan liitämisestä eikä oravan kansalaisuudesta ja iästä. --Savir (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 20.43 (EET)

Et edelleenkään näytä ymmärtänen perustelujani, jotka yllä selkeästi esitin. Kysymys ei ollut luontokuvaharrastuksesta vaan lajin levinneisyyden ajallisista ja paikallisista muutoksista ja lajin biologista suhteessa vuoden- ja vuorokaudenaikoihin, niin kuin jo kaksi kertaa sanoin. Eli siis lajin biologian ja ekologian perusasioista. Jos joskus sattuu olemaan aikaa niin, teen yllä sanomani laajennukset.--Urjanhai (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 20.49 (EET)

Onko muuten kuva otettu joulukuussa? Kuva on lisätty Commonsiin tuolloin, mutta tuolla esimerkiksi kuvan metatiedoissa sanotaan 1. toukokuuta 2018. --PtG (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 22.49 (EET)

No niinpä tietenkin. Ei pitäisi ollenkaan avata Wikipediaa, jos on tekemässä jotain muuta. Ise olen commonsiin kuvia lisätessäni pyrkinyt merkitsemään kuvan ottopäivämäärän, mutta taitaa olla, että jos sitä ei merkitse, niin kuvaan päätyy muu päivämäärä, joko tallennuspäiväpäärä tai kuvan muokkauspäivämäärä. Ja kun kuvaa katsoo, niin valohan onn niin kirkas että harvoin tuollaista valoa on jouluaattona ja oliko joulu edes silloin lumeton?, ja sitä paitsi jätöksetkin ovat vesisateen kuluttamia. --Urjanhai (keskustelu) 12. marraskuuta 2021 kello 10.05 (EET)

Ja tosiaan kun katson omia talletuksiani, niin ainakin siellä missä itse kuvasin jouluna 2018, oli vanhaa pakkaslunta niin että maa oli peitossa, ja ainakin joulun välipäivinä pilvinen sää. Joulu 2017 oli vähäluminen, mutta isilloinkin oli vähän uutta lunta maassa. Ja valo-olosuhrteethan ovat aina jouluna huonot.--Urjanhai (keskustelu) 12. marraskuuta 2021 kello 10.14 (EET)

Ilmatieteen laitoksen mukaan jouluna 2018 oli koko maassa lunta: [9]. Tuo kuva lienee siis metatietojen mukaan todennäköisemmin toukokuulta. --PtG (keskustelu) 15. marraskuuta 2021 kello 11.40 (EET)

Kuvatekstissä kerrottava ottopaikka ja ottoaika (kuukausi/vuodenaika) on tärkeä tieto eliöartikkeleissa, ja se korostuu etenkin tiettyjen eliöryhmien kohdalla kuten lintujen. Ottopaikka on tärkeä kertoa, koska saman lajin sisällä voi olla huomattava maantieteellinen muuntelu ulkonäössä (myös esim elinympäristö ja käyttäytyminen, ei tietenkään ilmene niin hyvin kuvasta). Ottoaika on tärkeä kertoa, koska ulkonäkö voi vaihdella huomattavasti vuodenajan mukaan, esim linnuilla sulkasadon mukaisesti. Myös kuvassa tapahtuva käyttäytyminen voi johtua vuodenajasta, esim ravinnon varastointi tai pesän rakentaminen.
Nyt artikkelin ensimmäisen kuvan kuvatekstissä kerrotaan, että kyseessä on alalaji ja missä se esiintyy (missä kuva otettu). Toisessa kuvassa kerrotaan käyttäytymisestä, mutta kuvauspaikasta ei ole tietoa. Lukija voi luulla että se on myös japanilainen alalaji kuten ensimmäinen kuvakin, vaikka kyseessä on nimilajin edustaja aivan toiselta puolelta levinneisyysaluetta, Tampereelta. –Makele-90 (keskustelu) 14. marraskuuta 2021 kello 22.48 (EET)

Juuri noin. --Urjanhai (keskustelu) 15. marraskuuta 2021 kello 06.59 (EET)

Jos halutaan kertoa, mikä alalaji kuvassa esiintyy, alalajin voi mainita kuvatekstissä, jos sillä on kuvan tarkoituksen kannalta merkitystä. Usein ei ole. Alalajien ulkonäköerot on paras selittää artikkelin alussa omassa osiossaan, kuvagallerian kera jos mahdollista. Pelkän ottopaikkakunnan nimen mainitseminen ei kerro lukijalle sitä, mikä alalaji on kyseessä, vaan pitäisi mainita alalajin nimi. Kuvan oton vuodenajan voi mainita, jos sillä on merkitystä. Vuosiluvulla on tuskin koskaan merkitystä eliöartikkeleissa. Artikkeliin ei pidä laittaa sellaista tietoa, joka jättää lukijan ihmettelemään sitä, miksi se on siihen lisätty. Ja kuten sanoin, vuosilukuja ja ottopaikkoja ei ole ollut tapana mainita laadukkaissa eliöartikkeleissa, joten sellaisten mainitseminen olisi uusi käytäntö. --Savir (keskustelu) 15. marraskuuta 2021 kello 10.39 (EET)

Selostin yllä moneen kertaan minkä takia sekä vuosiluvuilla että paikoilla on merkitystä. Sanoin jo että. artikkelin sisältöä olisi mahdollista laajentaa niin, että tämä merkitys tulisi kuvateksteissä illustroíduksi. Toistelet vain sanomaani ymmärtämättättä, että niillä ei ole merkitystä, vaikka yllä jo kahteen kertaan selostin miksi niillä on merkitystä. Käyttäjä:Makele-90, joka selvästuikin tuntee aihepiiriää, yhtyy näkemykseeni ja esittää samat perustelut. --Urjanhai (keskustelu) 15. marraskuuta 2021 kello 12.29 (EET)

Koska useampi keittäjä, sitä parempi soppa, niin kommentoidaan vielä itsekin. Mä luulen, että kaikki keskustelijat tässä on yhtä mieltä siitä, että oleelliset asiat kuvatekstissä on hyvä mainita. Usein kuvatekstit ovat varsin epäinformatiivisia, joten niissä on aika paljon kehitettävää. Mutta allekirjoitan sen Savirin sanoman, että kerrotaan kuvatekstissä ennemmin se asia, mikä pyritään kertoa, eikä sitä, minkä kirjoittaja itse kuvittelee lukijan pystvän päättelevän. Eli huono kuvateksti on "Lintu Ypäjä 15. helmikuuta 2015" paljon parempi kuvateksti "Lintu talvipuvussaan. Helmikuussa otetussa kuvassa näkyy selvästi harmaa siipien pää, joka kesällä on punertava." Jos halutaan painottaa jouluaattoisen papanoiden ihmeellisyyttä, asia on syytä kertoa siinä selkeästi, mitä ihmeellistä siinä on. Onko siinä edes? Miksi papanoita näkyy parhaiten kevättalvella? Tämähän voi myös johtaa harjaan lukijaa, joka saattaa alkaa kuvitella, että liito-orava ei liiku talvisin ja ehkä jopa nukkuu talviunta. --PtG (keskustelu) 15. marraskuuta 2021 kello 11.37 (EET)

Ehdn jo kaksi kertaa yllä sanoa, että artikkelia tulisi laajentaa, niin että kuvat ja teksti keskustelisivat keskenään. Jos noita faktoja, jotka ylempänä selostin, ei ole tekstissä. niin ne on mahdollista lisätä sinne niin että kuvat ja teksti muodostavat eheän kokonaisuuden, niin kuin sanoin. Silloin ei tarvitse "kuvitella". Mistään talviunen nukkumisesta ei ole kerrottu. Jos lukija niin "kuvittelee", niin lukijan on syytä lukea artiukkeli eikä "kuvitella". Jos sitäkään ei ole kerrottu, miksi papanoita näkyy parhaiten kevättalvella, niin se pitää tietenkin kertoa myös tekstissä. Nyt artikkelissa on hyvin perusasiat, mutta laajentamuisenkin varaa on. Se jouluaattohan sitä paiitsi osoittautui lukuvirheeksi, niin kuin yllä jo todettiin. Kuvaan lisääjä ei ilmeisesti ollut huomannut commonsin automaattitoimintoa joka heittää päivämääräksi tallennuspäivän, niin kuin huomasit itsekin. --Urjanhai (keskustelu) 15. marraskuuta 2021 kello 12.40 (EET)

Puolustan lisäksi edelleen myös sitä, että kun toistaiseksi erityisesti nyt varsinkin tällaisten vaikeasti kuvattavien lajien kohdalla mutta myös aivan tavallisten lajien kohdalla commonsissa on pulaa Suomessa otetuista kuvista (so. siinä maassa, joka nyt kielen levinneisyydestä johtuen on enimpien lukijoiden asuin- ja kotimaa), niin se, että kuva on otettu Suomessa on syytä tuoda esiin. Ja niin kuin jo ainakin kaksi tai kolme kertaa sanoin, niin kun lajin levinneisyys ja uhanalaisuus Suomessa (ja myös Virossa) on ajassa ja paikassa muuttuva niin uhanalaisen lajin kohdalla tämä tekee aikojen paikkojen maininnan perustelluksi (kunhan ei paljasteta tarkkoja paikkoja). Tämähän oli sama argumentti kuin Makele-90:llä yllä. Miksi meidän pitäisi olettaa lukija, joka ei tiedä mitään, eikä ole mistään kiinnostunut? Wikipedian tulee palvella kaikkia lukijoita. Muttenhan esim. suurin osa matematiikka-artikkeleista tulisi poistaa kun niitä "kukaan" tai "lukija" ei ymmärrä. Ja kun (sanon tämän nyt kai neljännen) kun sekä tekstiä että kuvatekstejä laajennetaan niin että ne mupdostavat yhtenäisen kokonaisuuden, lukijan ei tarvitse tietää mitään ennalta. --Urjanhai (keskustelu) 15. marraskuuta 2021 kello 12.51 (EET)

Mahtaakohan muuten tuo aiemmin infoboksin kuvana ollut venäjällä otettu kuva sittenkin olla elävästä eläimestä? Kuvittelin että se olisi ollut täytetystä, kun oli otettu sisätiloissa, mutta ei oikein vaikuta täytetyltäkään.--Urjanhai (keskustelu) 15. marraskuuta 2021 kello 13.17 (EET)

Ainoa Commonsissa oleva tieto siitä on "Zvenigorod Biological Station". Ilmeisesti tuo on jonkinlainen tutkimusasema, joten pitäisin varsin mahdolliselta, että kuva on otettu elävästä yksilöstä joltain tutkimuspesältä. Sinne ilmeisesti on siis tuotu liito-oravia, [10]. --PtG (keskustelu) 15. marraskuuta 2021 kello 13.40 (EET)

Silloin se olisi ehkä sittenkin paras kuva infoboxiin, vaikka vaikuttaakin sisätiloissa otetulta.--Urjanhai (keskustelu) 15. marraskuuta 2021 kello 15.51 (EET)