Keskustelu:Leena Peltonen-Palotie

Tätä sivua ehdotettiin hyväksi artikkeliksi, mutta ehdotus kaatui. Artikkelin hyvät artikkelit -äänestys on arkistoitu.

Arkistoitu vertaisarviointi

Suomen ykköstiedenaisen artikkeli olisi tarkoitus ajaa ainakin HA:ksi. Puuttuuko mitä olennaista (paitsi kuva), onko korjattava jotain? --Ras 29. huhtikuuta 2008 kello 21.30 (UTC)

Aika lyhyt. Näyttää lähinnä Palotien CV:ltä. --Jisis 29. huhtikuuta 2008 kello 22.05 (UTC)

Totta, rakentuu vahvasti mykyisellään CV:n pohjalle. Lyhyydestä: Mitä sisältöjä tarvitaan lisää? --Ras 29. huhtikuuta 2008 kello 22.12 (UTC)

Siitä voisi tehdä henkilöartikkelin, eli lähteiksi CV:n lisäksi kaikkea mahdollista mielenkiintoista. --Jisis 29. huhtikuuta 2008 kello 22.17 (UTC)

Mitä itse olen havainnut, on Peltonen-Palotie ainakin erinomainen esiintyjä ja biologian kansantajuistaja. Jotain tästä voisi kertoa. --Jisis 29. huhtikuuta 2008 kello 22.22 (UTC)

Ok. Varmaan myös lukukausimaksujen käyttöönoton näkyvä promotoiminen mahtuu. Löytäiskö joku kritiikkiä henkilöä tai hänen työtään kohtaan? Olisi hieman uskottavampaa, ettei jää pelkäksi palkintojen esittelyksi. --Ras 29. huhtikuuta 2008 kello 22.28 (UTC)

Myös miehestä Aarno Palotiestä ja perheestä yleensä löytyy hyvin lähteitä, joten niitä ei toinna muiden etsiä. Muista, esim. tuosta kansantajuistamisesta en löydä oikein sopivia lähteitä. --Ras 29. huhtikuuta 2008 kello 22.50 (UTC)

Tuskinpa löytyykään tietoa kansantajuistamisesta, se oli vain oma heittoni jonka tein joidenkin haastattelujen perusteella. --Jisis 29. huhtikuuta 2008 kello 23.21 (UTC)

Viitteiden pitäisi osoittaa linkkinä sinne, missä asiasta on puhuttu, ettei lukijan tarvitse etsiä. Nyt nelosviite osoittaa Palotien cv:hen, kun ainakin tautiperimätutkimusta on selostettu. Kansanterveysinstituutti lienee Kansanterveyslaitos. En osaa arvioida mitä puuttuu, paitsi että yksityis-Palotiestä ei ole tietoja, enkä tiedä onko hänessä mitään kritisoitavaa, mutta artikkeli on kyllä liian lyhyt. Palotien omassa sivustossa kiinnittää muuten huomiota, että hän esittäytyy etunimellä. Ehkä sellainen on tapana Amerikassa. --Ulrika 29. huhtikuuta 2008 kello 23.03 (UTC)

Se viite näytti tosiaan olevan virheellinen. Nyt korjattu. --Ras 29. huhtikuuta 2008 kello 23.34 (UTC)

Myös viite kolme on hämärä --albval 30. huhtikuuta 2008 kello 06.58 (UTC)

Sen tiedot on siinä lähteet otsikon alla kokonaan. Sopivuudesta: Leipätekstissä sanotaan Palotie on saanut tunnustusta nimenomaan tautigeenien tutkijana. Viitteessä puolestaan Palotien tautigeenien tutkimukset ovat maailmalla alansa huippua. Minusta ei mitään hämärää, ellet tarkoittanut nimenomaan tuota (lähteet - viitteet) merkintätapaa, jota voisi miettiä. --Ras 30. huhtikuuta 2008 kello 09.42 (UTC)

Ah niinpäs onkin, en tajunnut että kyse on kirjan nimestä. --albval 30. huhtikuuta 2008 kello 10.10 (UTC)

Ottaen huomioon kohteensa on artikkeli lähes tynkä. Leena Peltonen-Palotie on erittäin aktiivinen paitsi akateemisessa tuotannossaan mutta myös muussa mediassa on hänen henkilö yms haastatteluja kovalla syötöllä. Leena Peltonen-Palotie on paitsi henkilönsä myös tutkimuksellisten saavutustensa puolesta erittäin mielenkiintoinen henkilö ja ansaitsee panostusta wikipediassa. Ko artikkeli on hyvä alku mutta vaatii huomattavaa laajentamista ja näkökulmia! Jklak 30. huhtikuuta 2008 kello 07.09 (UTC)

1511k ei ole tynkää nähnytkään. Kerroppa näitä puuttuvia huomattavia aiheita (epäilen, että niitä ei juuri ole), niin voin ehkä jopa ottaa väitteesi todesta. --Ras 30. huhtikuuta 2008 kello 09.37 (UTC)

Aloitetaan vaikka lapsuudesta. --Jisis 30. huhtikuuta 2008 kello 09.54 (UTC)

Lisätietoa lapsuudesta yms. voisi löytyä naistenlehdistä (ja tällä en tarkoita vähätellä Palotietä - naistenlehdet kirjoittavat henkilökuvia myös vakavasti otettavista tieteentekijöistä, sekä miehistä että naisista). Samulili 30. huhtikuuta 2008 kello 09.57 (UTC)

Näin varmasti on. Pitäisi vain keksiä hyvä keino, jolla paikallistaa nämä artikkelit. --Ras 30. huhtikuuta 2008 kello 10.11 (UTC)

Nimittäin hakuammunnalla löytyy vain tällaisia tunnelmapaloja --Ras 30. huhtikuuta 2008 kello 10.13 (UTC)

Aleksi-tietokannasta [1] varmaan löytyisi. Käytössä hyvin varustetuissa kirjastoissa. Samulili 30. huhtikuuta 2008 kello 10.17 (UTC)

Ahaa, en ollutkaan kuullut edes tuollaisesta. Pitää tutustua. --Ras 30. huhtikuuta 2008 kello 10.19 (UTC)

Löysin yhden toisen tavan, joka voi olla muissakin yhteyksissä hyödyllinen. --Ras 30. huhtikuuta 2008 kello 10.21 (UTC)

Ehdotuksia kappaleiden järjestyksestä kaipaillaan. Mihin ängetään perhe, mitkä kappaleet ylimmiksi? --Ras 30. huhtikuuta 2008 kello 11.05 (UTC)

Alkukappale nyt runsaan rivin mittainen vaikka artikkeli on keskipitkä. Olennaisin siellä kyllä on, mutta alun pitäisi kai antaa jonkinlainen yleiskuva jopa niille, jota eivät koko kirjoitusta lue? --Crash 30. huhtikuuta 2008 kello 11.58 (UTC)

Ehdotan kappalejärjestykseksi, että alussa käsiteltäisiin lapsuus ja nuoruus, mutta sen jälkeen siirryttäisiin mahdollisimman nopeasti tärkeimpään, eli tutkijan uraan. Lopussa voi käsitellä uran ulkopuolisia asioita, kuten perhettä. Täällähän on paljon hyviä henkilöartikkeleita, joista voi ottaa mallia. Esimerkkinä vaikkapa tämä Raimo Helmistä käsittelevä artikkeli. --Jisis 30. huhtikuuta 2008 kello 12.58 (UTC)

On todella omituista, että tutkijaa käsittelevä artikkeli alkaa otsikolla "Perhe". --Jisis 12. toukokuuta 2008 kello 10.11 (UTC)

Paranneltu. --Ras 13. toukokuuta 2008 kello 14.26 (UTC)

Voisit laittaa artikkeliin esim. henkilömallineen tai luoda erityisen "professorimallineen". Lähteet ok, tekstiä sopivasti. --JoBeSi 1. toukokuuta 2008 kello 14.07 (UTC)

Mielestäni ehdottomasti pitäisi laajentaa tekstiä Palotien tutkimustyön osalta. Nyt vain kerrotaan ylimalkaisesti, että tutkii "tautigeenejä" ja mainitaan, että kirjoittanut 400 artikkelia. Jonkinlainen yhteenveto hänen tutkimustyöstään pitäisi olla, ja voisi luetella muutaman tärkeimmän artikkelin. Mitä hän on tutkimuksissaan löytänyt tai todistanut, missä lehdissä julkaissut? --Hehkuviini 2. toukokuuta 2008 kello 20.15 (UTC)

No joo, laitoin nyt itse keskustelusivulle lyhyen listan merkittävän oloisia artikkeleita. Palotie näkyy kirjoittelevan kansainvälisiin julkaisuihin nimellä Peltonen, L ja kotimaisiin Palotie tai Peltonen-Palotie. Jos joku pääsee Duodecim-lehden tai Lääkärilehden tietokantoihin, voisi vilkaista seuraavia artikkeleita:

"Mihin genomiprojekti johtaa?" Duodecim 2000;116(16):1731-3 Leena Palotie

"Tautigeenien paikannuksesta sairauksien molekyylipatogeneesiin." Duodecim 1996;112(24):2358 Leena Palotie

"Geenivirheet ja taudit." Duodecim 1996;112(4):307 Anu Jalanko, Marjut Ranki, Leena Palotie

"Pitäisikö perustaa suomalainen biopankki?" Duodecim 2004;120(14):1710-12 Aarno Palotie ja Leena Peltonen-Palotie. Pääkirjoitus

"Miten perimähankkeen valmistuminen vaikuttaa mahdollisuuksiimme selvittää sairauksien patogeneesiä?" Duodecim 2001;117(9):939-44 Leena Peltonen-Palotie

Voishan tässä tietysti itsekin aktivoitua :) --Hehkuviini 2. toukokuuta 2008 kello 20.49 (UTC)

Juuri tässä voisi apu olla eniten tarpeen. En ymmärrä yhtään mitään ko. alueesta kun olen liiketaloustieteen puolen ihmisiä. --Ras 4. toukokuuta 2008 kello 13.05 (UTC)

Kirjoitin johdantoa hieman lisää. Sitä voisivat avuliaat kielenhuoltajat vilkaista. --Ras 4. toukokuuta 2008 kello 14.39 (UTC)

Peltonen-Palotien artikkeleita

Palotien kotisivujen listasta poimittuna voisi lyhyt artikkelilista olla vaikka seuraava:

• S.Kuokkanen, M. Sundvall, J.D. Terwilliger, P.J. Tienari, J. Wikström, R.Holmdahl, U.Pettersson, L. Peltonen: A putative vulnerability locus to multiple sclerosis maps to 5p14-p12 in a region syntenic to the murine locus Eae2. Nature Genetics, 13:477-480, 1996.
• J. Aaltonen, P. Björses, J. Perheentupa, N. Horelli-Kuitunen, A. Palotie, Y. Su Lee, F. Francis, S. Henning, C. Thiel, H. Lehrach, M-L. Yaspo, L. Peltonen: An autoimmune disease, APECED, caused by mutations in a novel gene featuring two PHD-type zinc-finger domains. Nature Genetics, 17:399-403, 1997
• S. Kuokkanen, M. Gschwend, J.D. Rioux, M.J. Daly, J.D. Terwilliger, P. Tienari, J. Wikström, J. Palo, L. Stein, T. Hudson, E. Lander, L. Peltonen: Genome wide scan of multiple sclerosis in Finnish multiplex families. Am. J. Hum. Genet. 61:1379-1387, 1997
• P. Pajukanta, I. Nuotio, J. D. Terwilliger, K.V.K. Porkka, K. Ylitalo, J. Pihlajamäki, A.J. Suomalainen, A-C. Syvänen, J.S.A. Viikari, M. Laakso, M-R. Taskinen, C. Ehnholm, L. Peltonen: Linkage of familial combined hyperlipidemia to chromosome 1q21-q23. Nature Genetics, 18:369-373, 1998.
• M. Savukoski, T. Klockars, V. Holmberg, P. Santavuori, E.S. Lander, L. Peltonen: CLN5, a novel gene encoding a putative transmembrane protein mutated in the Finnish variant late infantile neuronal ceroid lipofuscinosis (vLINCL). Nature Genetics 19:286-288, 1998.
• J. Kaukonen, J. Juselius, V. Tiranti, A. Kyttälä, M. Zeviani, G. Comi, S. Keränen, L. Peltonen, A. Suomalainen: Role of ANT1 in mtDNA maintenance. Science 289:782-785, 2000.
• P. Pajukanta, H.E. Lilja, J.S. Sinsheimer, R.M. Cantor, A.J. Lusis, M. Gentile, X.J. Duan, A. Soro-Paavonen, J. Naukkarinen, J. Saarela, M. Laakso, C. Ehnholm, M-R.Taskinen, L. Peltonen: Familial combined hyperlipidemia is associated with upstream transcription factor 1 (USF1). Nature Genetics 36 (4): 371-376, 2004

Katsaukset:

• L. Peltonen, A. Palotie, K. Lange: Use of Population Isolates for Mapping Complex Traits. Nature Reviews Genetics 1:182-191, 2000.
• L. Peltonen, V.A. McKusick: Dissecting human diseases after the human genome project: Science, 291:1224-29, 2001.
• L. Peltonen, M. Perola, J. Naukkarinen, A. Palotie: Lessons from studying monogenic disease for common disease. Hum Mol Genet: 15 Suppl 1: R67-74, 2006.

--Hehkuviini 2. toukokuuta 2008 kello 20.57 (UTC)

Oppiarvot

M.D., University of Oulu 1976, Ph.D., University of Oulu 1978, sanoo hän itse omalla kotisivullaan cv:ssä.[2] --Ulrika 15. toukokuuta 2008 kello 14.21 (UTC)

Niin juuri, mutta nämä ovat käännöksiä suomesta englantiin. Lääkäriliiton sanastossa esitettyjä suomalaisten oppiarvojen käännöksiä ovat: Lääketieteen lisensiaatti = M.D., Lääketieteen tohtori = M.D., Ph.D. (Am). Kotiyliopistonsa dosenttina Palotie myös esiintyy oppiarvolla LKT (=lääketieteen ja kirurgian tohtori) [3]. --GS 15. toukokuuta 2008 kello 15.33 (UTC)

Näin se näyttäisi menevän. En silti ymmärrä tuota Biochemistry -juttua. Eikö sellaisesta PhD:n tehnyt pitäisi olla luonnontieteiden puolelta, eli FT? Vai onkohan tuo biochemistry sitten väärä tieto? --Ras 15. toukokuuta 2008 kello 18.47 (UTC)

Jos filosofian maisteri väittelee lääketieteellisen tiedekunnan alaisuudessa, hänen tuleva arvonsa on filosofian tohtori (ei lääketieteen tohtori). Ehkä toimii myös toisin päin? (en siis tiedä, mutta tässä tapauksessa luottaisin tuohon Oulun sivuilla olevaan LKT-oppiarvoon). --Hehkuviini 15. toukokuuta 2008 kello 20.40 (UTC)

Kunnon arpomista. Tämä on osoittautunut monella tavalla äärimmäisen hankalaksi artikkeliksi. --Ras 16. toukokuuta 2008 kello 01.33 (UTC)

Puhuttelu

Kun on yksi 12 akateemikosta, sen pitäisi käydä ilmi ensimmäisestä lauseesta, mutta kuinka silloin käy professori-tittelin? Professuuri sinänsähän ei katoa mihinkään. Crash 30. lokakuuta 2009 kello 02.24 (EET)

...on akateemikko ja professori... tai ...on professori ja akateemikko... Kai ne molemmat on mahdollista ja järkevääkin mahduttaa siihen esittelyyn. Nehän eivät korvaa toisiaan. --Ras 30. lokakuuta 2009 kello 03.35 (EET)

Sanoisin että parempi olisi: "Oli alan X tutkija, Y:n yliopiston alan X professori ja tieteen akateemikko. Pelkkä "professori" ei kerro oikein mitään, ja kun akateemikkojakin on tierteestä ja taiteesta niin nekin ovat kaksi eri asiaa.--Urjanhai (keskustelu) 8. marraskuuta 2018 kello 07.52 (EET)