Keskustelu:Lakko

Laillinen lakko

• mikäli lakko kohdistuu johonkin selkeästi työehtosopimuksen ulkopuoliseen asiaa. Tällaisia lakkoja voivat olla esim. myötätuntolakot tai poliittiset lakot.

Jokin yksinkertainenkin lähde kiinnostaisi. Oppiipahan uutta. -Samulili 27. elokuuta 2006 kello 15.48 (UTC)

Sikälikin tuo kummeksuttaa, että työehtosopimuksilla on yleissitovuus. Mutta juristit ajattelevat aina toisin kuin maallikot. --Höyhens 27. maaliskuuta 2007 kello 14.05 (UTC)

Siellä on nyt "yksinkertainen" lähde eli vanha työehtosopimuslaki. Edelleen on avoinna tuo oudompi kohta eli että muu kuin sopijaosapuoli, siis liittoon kuulumaton, voisi lakkoilla laillisesti häntä sitovaa sopimusta vastaan. --Höyhens 31. maaliskuuta 2007 kello 16.43 (UTC)

Meneeköhän tässä nyt jauhot ja ryynit sekaisin; tilanne on kai erilainen riippuen siitä, onko työehtosopimus yleissitova vai ei. Sikäli kun se ei ole yleissitova, se ei sido liittoonkuulumatonta työnantajaa - eikä ko. yrityksen työntekijöitä, jolloin yrityksessä ei myöskään voi olla työrauhavelvoitetta. -- Piisamson 19. toukokuuta 2007 kello 15.22 (UTC)

Lakkoon voidaan laillisesti ryhtyä mikäli:
1) alan työmarkkinaosapuolten välillä ei ole voimassa olevaa työehtosopimusta
2) lakosta jätetään ilmoitus vastapuolelle ja sovittelijalle 2 viikkoa ennen alkamista
3) lakko kohdistuu johonkin selvästi työehtosopimuksen ulkopuoliseen asiaan.

Eli en voi mennä lakkoon jos haluan lisää rahaa koska se ei ole työehtosopimuksen ulkopuolinen asia?

Eikös tuossa pitäisi olla niin että 1. ja 3. kohta ovat TAI ja siten 2. kohta on JA? Kommentin jätti 84.251.80.167 (keskustelu – muokkaukset).

Näin tosiaan taitaa olla. Kuka haluaa muotoilla? -- Piisamson 13. marraskuuta 2007 kello 17.30 (UTC)

Rikkuri-sanan käyttö

Onko rikkuri-sanasta muotoutumassa jonkinlainen yleissana kuten siviilipalvelusmies on muuttunut sivariksi? Uutisissakin käytetään rikkuri-sanaa ihan yleisesti vaikka mielestäni se on halventava ilmaus. Onko rikkurin rinnalla käytettävissä mitään sivistyssanaa? MMaukas 26. huhtikuuta 2007 kello 10.19 (UTC)

Apollo-tietosanakirjasta löytyy hakusana lakonrikkuri, jonka määritelmässä ei puhuta mitään ammattiliittoon kuulumisesta. IP-käyttäjä on halunnut lisätä artikkeliin määritelmän, johon ammattiliiton jäsenyys kuuluu, mutta sille pitäisi saada jokin kunnollinen lähde. Työtaistelun osapuoli ei sellainen ole. -- Piisamson 16. huhtikuuta 2010 kello 17.13 (EEST)

Onko seitkytlukulainen peruskoululaisen tietosanakirja kovinkaan hyvä lähde tiedolle, kun kyseessä on sanakirjamääritelmä? --Nro92 16. huhtikuuta 2010 kello 21.10 (EEST)

Miksei olisi? Tuskin rikkuri-termin sisältö jatkuvasti muuttuu. Apollon hakusana "lakonrikkuri" ei ole sanakirjamääritelmä, eiköhän se täälläkin riittäisi minityngäksi. Vaikka se olisi sanakirjamääritelmä, kaipa siihen olisi sisällytetty sanapari "ammattiliittoon kuuluva", jos se olisi olennainen. -- Piisamson 17. huhtikuuta 2010 kello 02.08 (EEST)

Peruskoululaisille suunnatut tietosanakirjat sisältävät usein yksinkertaistuksia, eivätkä ole välttämättä kovin hyviä lähteitä Wikipediassa. En tosin tunne mainittua kirjaa, joten esitin kritiikkini kysymyksen muodossa. --Nro92 17. huhtikuuta 2010 kello 11.39 (EEST)

Aiemmin on keskusteltu koulukirjoista, joita on yleisesti pidetty hyvinä lähteinä. En ymmärrä, miksi Apollo eroaisi tästä. Kyse on siis neliosaisesta, varsin laajasta ja laadukkaasta teoksesta. -- Piisamson 17. huhtikuuta 2010 kello 13.07 (EEST)

Nykysuomen sanakirja määrittelee rikkurin lyhyesti "lakonrikkojana", mutta kysymys kuuluu: rikkooko ammattiliiton julistaman lakon aikana työskentelevä liittoon kuulumaton työntekijä lakkoa. --Nro92 16. huhtikuuta 2010 kello 21.20 (EEST)

Mielenkiintoinen kysymys, mutta siihen vastaaminen olisi uutta tutkimusta. Taustoittavana tietona voisi ehkä mainita, että lakot eivät läheskään aina ole ammattiliittojen julistamia, eikä useimmissa maissa järjestäytymisaste ole lähellekään niin korkea kuin nyky-Suomessa. Esimerkiksi lakoistaan tunnetussa Ranskassa kuulemma noin 10 % työntekijöistä kuuluu liittoihin. -- Piisamson 17. huhtikuuta 2010 kello 02.08 (EEST)

Miten niin uutta tutkimusta? Eihän työläinen, joka ei kuulu lakon julistaneeseen ammattiliittoon, ammattiosastoon tai muuhun vatsaavaan ryhmittymään, ole lakossa eikä näin ollen voi olla "lakonrikkoja". Vetoat historiallisiin lakkoihin, mutta tiedätkö, onko rikkurisanaa käytetty jo ennen ammattiliittojen perustamista? --Nro92 17. huhtikuuta 2010 kello 11.39 (EEST)

Niin. Olet nyt esittänyt mielipiteen asiasta, minäkin voisin tehdä samoin, mutta ne olisivat vain käyttäjien Nro92 ja Piisamson mielipiteitä asiasta. Jos löydät näkemyksesi tueksi varteenotettavia lähteitä, voimme keskustella siitä, miten kyseinen näkemys kannattaa esittää yhdessä muiden näkemysten kanssa. Sinänsähän lakon tarkoitusperät vesittyvät, eli lakko rikkoutuu, jos työt tulevat lakosta huolimatta tehdyiksi, koska tällaisessa tilanteessa lakon painostusarvo on 0, riippumatta siitä kuka työt tekee. Historiallisesti kai termi on syntynyt tarkoittamaan nimenomaaan muualta lakkoa rikkomaan tuotuja työläisiä. -- Piisamson 17. huhtikuuta 2010 kello 12.36 (EEST)

Ei tuo ole oma mielipiteeni vaan lähteeseeni perustuvaa faktaa. Nykysuomen sanakirjassa on sanalle rikkuri toinenkin merkitys, jonka epäilen olevan vanhempi kuin tämä lakkoon liittyvä: "jnk. päätöksen, sopimuksen tms. rikkoja". Artikkelin johdannossa lakkoa määritellään sanoilla "Lakko on yhteisellä päätöksellä sovittu töistä pois jääminen".

Huomautan tähän väliin, etten tue IP-käyttäjän tekemiä muutoksia, vaan haluan artikkeliin maininnan siitä, että rikkuri rikkoo lakkosopimusta. Koska lakko ei välttämättä ole ammattiliiton julistama, ei rikkuria voida määritellä viittaamalla ammattiliittoon, vaan yhteisen sopimuksen rikkomiseen. --Nro92 17. huhtikuuta 2010 kello 12.58 (EEST)

Se on siis sinun lähteestä vetämä johtopäätös. Tosiaan alun perin (ja nykyaikanakin joskus) lakonrikkurit olivat muualta tuotuja työläisiä, jotka eivät luonnollisesti voineet olla sopimassa lakosta. Tällainen kohtaus löytyy muun muassa Väinö Linnan teoksesta Täällä Pohjantähden alla. Kannattaa myös tutustua en-wikin artikkeliin en:Strikebreaker. -- Piisamson 17. huhtikuuta 2010 kello 13.07 (EEST)

Olit itsekin esittänyt samanlaista arvailua sanan historiasta, mutta ehkä minun ei olisi siihen pitänyt ryhtyä. Voisit esittää kunnon lähteen tuolle ulkopuolisen työvoiman tuonnille, sillä kaunokirjallinen teksti ei sitä ole. Tutustumalla muiden kieliversioiden artikkeleihin samasta aiheesta huomaat, että termillä on eri merkitys eri kielialueilla (ks. vaikkapa de-wiki, jossa ammattiliittoon viitataan heti johdannossa, ja sv-wiki, jonka mukaan "Enligt arbetsrättslagstiftningen (ilmeisesti Ruotsissa) är dock en strejkbrytare den medlem i ett fack som inte strejkar fastän dennes fackförening säger att denne ska göra det.") --Nro92 17. huhtikuuta 2010 kello 14.36 (EEST)

Ei se arvailua ole, vaikkei minulla tähän hätään olekaan sopivaa lähdettä käsillä. :) Kyllä kaunokirjallisillakin teoksilla voi olla historiallista arvoa - ei ehkä lähteeksi saakka kuitenkaan. Lisään tietoa sanan historiasta artikkeliin kunhan sopiva lähde löytyy. Niin paljon kuin saksaa osaan (eli huonosti), ymmärtäisin että de-wikin artikkelin ensimmäinen lause kuuluu kutakuinkin "Rikkureiksi kutsutaan työntekijöitä, jotka eivät osallistu ammattiliiton julistamaan lakkoon." Mitä ruotsinkieliseen artikkelin tulee, siinä kerrotaan, että ruotsin laki määrittelee rikkurin toisin, eli vain liittoon kuuluvaksi lakonalaista työtätekeväksi. Usein sanojen juridiset ja yleiskieliset merkitykset voivat erota toisistaan.

Mutta niin. Ei minulla ole mitään toisenlaistenkin määritelmien lisäämistä vastaan, kunhan niille löytyy hyvä lähde. -- Piisamson 17. huhtikuuta 2010 kello 15.56 (EEST)

Käännöksesi saksasta on aivan hyvä. Nykysuomen sanakirjassa lakonmurtaja on "henkilö, joka työnantajan ulkoapäin palkkaamana ryhtyy tekemään lakonalaista työtä". Sana rikkuri ei siis käsitä tuota ulkopuolista työvoimaa. --Nro92 17. huhtikuuta 2010 kello 16.43 (EEST)

Lakonmurtaja ei siis ole sama asia kuin rikkuri, mutta se ei tarkoita etteikö lakonmurtajakin olisi (tai voisi olla) rikkuri. Hämmentävää, että tuo Meksiko-linkki lakkasi juuri nyt toimimasta, mutta sekä Meksikon että Quebecin lait kieltävät sekä "sisäpuolisen" että "ulkopuolisen" työvoiman käytön lakon aikana. Quebecin osalta voi tarkastaa tilanteen, Meksikon osalta joudun etsimään uuden lähteen, mikä on jälleen hieman hankalaa, kun en juurikaan osaa espanjaa. Mutta kattellaas. -- Piisamson 18. huhtikuuta 2010 kello 03.10 (EEST)

Anteeksi, katsoin lähteen vähän hätisesti. Tarkemmin, kun sitä katson, en kuitenkaan huomaa siellä mainintaa siitä, etteikö työnantaja saisi käyttää ennen lakkoa palkattuja työntekijöitään. Nämä eivät kuitenkaan saisi tehdä lakkolaisia korvaavia töitä. Korjaathan, jos olen väärässä.

Tuota en oikein ymmärrä, että lakonmurtaja olisi rikkurin tarkempi määre. Kun rikkuri määritellään näin: "työntekijä, joka jatkaa työntekoa", eikö ole selvää, ettei hän ole ulkopuolinen työntekijä? --Nro92 18. huhtikuuta 2010 kello 10.08 (EEST)

Olet oikeassa, että Apollon määritelmään kirjaimellisesti tukeutuen ulkopuolelta tuotu lakonmurtaja ei ole rikkuri. Itseäni ehkä hieman hämää se, että useimmat sanakirjat tuntuvat kääntävän strikebreaker/strejkbrytare/streikbrecherin rikkuri, lakonmurtaja, mutta ehkä nämä ovat suomen kielessä erillisiä käsitteitä. Luettuani tarkemmin tuota Quebecin lakkopykälää se ei olekaan niin selkeä kuin aluksi ajattelin, mutta c-kohta kieltää käyttämästä member of the bargaining unit. Jos tällä viitataan ammattiosaston tai -liiton jäseniin, kielto ei tosiaan koske ennen lakkoa työskennelleitä liittoonkuulumattomia työntekijöitä. Ehkä on siis parempi puhua lakonmurtokiellosta kuin rikkurikiellosta. Meksikon kohdalla lähteen mukaan "During a legal strike in Mexico, when strike flags are put up, the struck establishment must be closed and remain so until the dispute is resolved", eli kyseinen kielto koskee siis ihan kaikenlaista työvoimaa. Mutta antaa senkin toistaiseksi olla, kunnes löytyy toimivampi ja ehkä muutenkin parempi lähde. -- Piisamson 18. huhtikuuta 2010 kello 21.55 (EEST)

Vastaanpa itselleni: bargaining unit viittaa Kanadan työlainsäädännössä siihen työntekijäryhmään, jota ammattiosasto tai -liitto edustaa. Bargaining unittiin kuuluvat kaikki ko. ryhmän työntekijät riippumatta kuuluvatko he liittoon vaiko eivät, näin ollen Quebecin lainsäädäntö näyttää kieltävän myös liittoonkuulumattomien työntekijöiden käytön. -- Piisamson 18. huhtikuuta 2010 kello 22.37 (EEST)

Lisätään nyt sekin tieto tähän, että vastaavanlaisia kieltoja kerrotaan en-wikissä lähteistetysti olevan Etelä-Koreassa ja Japanissa, mutta en ole kyseisiä lähteitä tarkastanut, joten en vielä lisännyt tietoa artikkeliin. Lisäksi Quebeciin liittyvissä lähteissä mainitaan, että Brittiläisessä Kolumbiassa on "vastaavanlainen kielto", mutta haluan siihenkin löytää paremman lähteen ennen tiedon lisäämistä. -- Piisamson 18. huhtikuuta 2010 kello 22.03 (EEST)

Rikkuria selvästi käytetään myös liittoon kuulumattomista. Tässä todiste: Pietari ja lakonrikkuri. Runon työntekijä ei kuulu liittoon. Rikkuri näyttää myös esiintyvän useimmiten halventavassa merkityksessä. Toinen kysymys on mielenkiintoisempi: onko kyse lakonalaisesta työstä vai lakonaikaisesta työstä. -tKahkonen 20. huhtikuuta 2010 kello 01.04 (EEST)

MOT Gummerus Uusi suomen kielen sanakirja 1.0 kertoo lakonrikkojasta lakon aikana työtä tekevä henkilö, rikkuri ja rikkurista lakon, sopimuksen rikkoja, esimerkkilauseena Rikkurit erotettiin ammattiliitosta. MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0 mainitsee lakonrikkojan olevan lakonalaisen työn tekijä, rikkuri ja rikkurista ainoastaan lakonrikkoja. MOT Synonyymisanakirja mainitsee rikkurille synonyymit petturi, pettäjä, kavaltaja, luopio.

Lakonmurtajasta taas MOT Kielitoimiston sanakirja sanoo työpaikan ulkopuolelta lakonalaiseen työhön lakon murtamiseksi palkattu henkilö.

Kielitoimiston mielestä siis tehdään lakonalaista työtä kun taas Gummeruksen sanakirjassa tehdään työtä lakon aikana. Rikkurilla on kielteinen kaiku ja lakonrikkoja on ehkä sellainen termi, mitä ensimmäisessä viestissä toivotaan. Lakonmurtaja vai pitäisikö olla: lakonmurrin :-) taas on Kielitoimiston sanakirjassakin hieman eri termi. -tKahkonen 20. huhtikuuta 2010 kello 18.02 (EEST)

Gummeruksella lakonmurtaja on lakonalaiseen työhön palkattu työpaikan ulkopuolinen henkilö, jonka tarkoituksena on murtaa lakkoa eli ei ole tuon lakonaikainen/-alainen kanssa yhtenäinen. -tKahkonen 21. huhtikuuta 2010 kello 14.40 (EEST)

Laiton lakko

Käyttäjä:Amoignin lisäys on lähinnä mielipidekirjoituksen tasoa. Pyrin äskeisellä muokkauksellani saamaan sitä neutraalimmaksi, ja poistin lopun, jonka lähteenä oli blogikirjoitus. --Abc10 (keskustelu) 20. lokakuuta 2014 kello 08.32 (EEST)

Onko lakoista haittoja?

Toki artikkelissa voisi olla hyödyistäkin, mutta haitoista myös. Ehkä pitäisi olla analyyttinen ja pohtia kenen kannalta ja miten paljon? Kuka menettää ja mitä? Google on toki pullollaan tekstiä, mutta laadukkaampia lähteitä, jotka olisivat EK/SAK-linjan ulkopuolelta, toivottaisiin. --Hartz (keskustelu) 22. marraskuuta 2014 kello 15.55 (EET)

Lakkojen kieltämisestä

Miksei lakkoja ole lailla kielletty? Onko lakot kielletty joissain maissa? Nyt tai historiassa? Onko jossain lakot olleet kiellettyinä, mutta ne on sittemmin sallittu? Miksi ne on sallittu sittemmin? Artikkeli hyötyisi varmasti tällaisesta.

Laittomista lakoista on artikkelissa turhan paljon tai sekavasti. --Hartz (keskustelu) 17. helmikuuta 2015 kello 18.16 (EET)

Poliittinen lakko ja lakkotyyppien ala-artikkelit

Poliittiset lakot ovat ajankohtaisia. Myös monista lakkotyyppien listauksessa olevasta ilmiöstä olisi historiaa kirjoitettavissa josta riittäisi ainakin tynkä ala-artikkeliksi. -- Cimon Avaro 17. syyskuuta 2023 kello 22.03 (EEST)