Keskustelu:Kulta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


(Ensimmäinen keskustelu)[muokkaa wikitekstiä]

"Kulta on alkuaine joka kuuluu metallien ryhmään. Se on harvoja metalleja jotka esiintyvät luonnossa täysin puhtaassa muodossa. Jalometallina se kuuluu samaan joukkoon hopean ja platinan kanssa. Kultaa ei liuota mikään muu kuin kuningasvesi. Kulta on muutenkin äärimmäisen epäreaktiivinen, joten sitä käytetään tästä syystä (kauniin ulkomuotonsa ohella) koruihin, hammaspaikkoihin, ja aiemmin myös proteeseina."

Näin väitettiin... eikös kulta liukene myös syanidiin?

Kullan puhdistukseen ja rikastukseen käytetään syanidi-, klooraus- ja amalgaamiprosessia Syanidiprosessissa kultaa sisältävän mineraalin annetaan seistä muutamia viikkoja natriumsyanidiliuoksessa, niin että myös happi pääsee vaikuttamaan siihen:

4 Au + 8 NaCn + O2 + 2 H2O <-> 4 NaAu(Cn)2 + 4 NaOH

Muodostunut aine on natriumsyanoauraatti, joka pelkistetään elektrolyyttisesti kullaksi Kloorausprosessissa mineraalin annetaan reagoida kloorin kanssa korkeassa lämpötilassa, jolloin saadaan kultakloridiliuosta (AuCl3). Kun liuoksen läpi johdetaan vetysulfidia (H2S:a), saadaan kultasulfidia (Au2S). Tästä kulta erotetaan sulattamalla Amalgaamiprosessissa kultamineraalilietteestä kulta erotetaan amalgaamin avulla. Hopeaa ja elohopeaa sisältävä amalgaami erottaa kullan lietteestä. Kulta erotetaan amalgaamista tislaamalla Kupelloinissa kultaa hehkutetaan ilmassa, jolloin vähemmän jalot metallit hapettuvat oksideikseen. Muodostuneet oksidit sulavat ja adsorboituvat huokoiseen saveen Eräitä kultapitoisia malmeja käsitellään saannon parantamiseksi kaasumaisella kloorilla korotetussa lämpötilassa. Esimerkiksi pyriittiä (FeS2) kloorataan pasutuksen jälkeen. Pasutuksessa hehkutetaan sulfidimalmia ilmassa, jolloin syntyy raudan oksideja ja rikkidioksidia. Syntynyt Kulta (III) kloridi, AuCl3 liukenee helposti veteen. Puhdistuksen jälkeen se pelkistetään metalliksi

Lähde: http://www.metallitieto.fi/alkuaine.php?jarjestys=79

Well, se ei liukene, vaan muodostaa syanokomplekseja. Periaatteessa kulta ei liukene kuningasveteenkään, vaan kuningasvesi on ainoa aine joka pystyy syövyttämään kultaa, mekanismi on kuvattu sivulla en:Aqua regia. Sen sijaan kulta liukenisi useimpiin metalleihin (mutta ei tietenkään kiinteässä tilassa). Korjasin sivua. -- Mikko Paananen 12:53 kesä 12, 2004 (UTC)

Onko Kulta-sivulla unssin määritelmä oikein?[muokkaa wikitekstiä]

Wikipedian sivulla "Kulta" sanotaan:

"Troy oz = troy unssi = 31,1034768 grammaa. Tavallinen unssi on vain 29,6856 g. Kullan hinta vuoden 2006 alussa oli 570$/unssi (18300$/kg)"

Kaksi kysymystä:

1) Muissa lähteissä (esim. Ajastaika 2006 -almanakassa) sanotaan, että unssi (oz) = 28,350 g. Mikä on oikein?

2) Voisiko joku korjata Kulta-sivulle "570$/troy unssi"? (Itse en ole vielä opetellut Wikipedian muokkausta enkä tiedä kullan hinnoista.)

Timontti 26. toukokuuta 2006 kello 12.31 (UTC)

Kullan hinnan referoiminen ei ole relevanttia tässä julkaisussa. Otin hinta viittauksen pois. Toisaalta olisi mielenkiintoista kirjoitella yleisemmin kullan maailmanmarkkinahinnan vaihteluista. Unssi on tosiaan hiukan päälle 28 grammaa - muutettu.

Siitä vaan Timontti rohkeasti muokkaamaan artikkeleita. --TuoppiP 28. toukokuuta 2006 kello 13.55 (UTC)

Käppyrä kullan maailmanmarkkinahinnasta[muokkaa wikitekstiä]

Hieno ja ansiokas graafi mielenkiintoisesta aiheesta. Kaipaisi kuitenkin rinnalleen troy oz/EUR käyrän rinnalleen. 40% kullan 2002=> hintapiikistä voidaan osittain selittää dollarin heikentymisestä euroon. --TuoppiP 21. kesäkuuta 2006 kello 07.10 (UTC)

kullan venyminen[muokkaa wikitekstiä]

Muistelen lukeneeni jostain, että gramman kultaa voi venyttää 3000 metrin langaksi. Täällä lukee, että 1000 metrin langaksi. Onko oikein?

Guinnessin ennätyskirja 1998:n mukaan 2,4 km langaksi. 2001 vuoden kirjassa tuota ennätystä ei ollut, mutta tuskinpa alkuaineiden ominaisuudet hirveästi muuttuu. 85.217.45.223 21. heinäkuuta 2011 kello 21.23 (EEST)[vastaa]

Orbitaalit ja värähtelytaajuus, onko oikein?[muokkaa wikitekstiä]

Sivulla sanotaan, että useimmilla metalleilla elektronikuoren värähtelytaajuus on ultraviolettialueella, ja että kullalla 5d-orbitaalin laajeneminen johtaa _suurempaan_ värähtelytaajuuteen, joka on näkyvän valon alueella. Eikös ultraviolettivalolla ole suurempi värähtelytaajuus kuin näkyvällä valolla... Pitäisikö artikkelissa siis lukea "5d-orbitaalin laajeneminen johtaa _pienempään_ värähtelytaajuuteen kuin muilla metalleilla" (tai vaihtoehtoisesti: johtaa suurempaan aallonpituuteen kuin muilla metalleilla)? 130.231.50.101 20. kesäkuuta 2011 kello 14.02 (EEST)[vastaa]

Totta. "Se toinen oikee." Korjattu. --Vuo 20. kesäkuuta 2011 kello 21.39 (EEST)[vastaa]

Selvyyden vuoksi, kullan ominaispaino on 19,3 g cm³ jota artikkelissa ei suoraan ilmoiteta, vaan puhutaan kuutiometristä.Korina (keskustelu) 19. helmikuuta 2017 kello 12.24 (EET)[vastaa]