Keskustelu:Kansainvälinen yksikköjärjestelmä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Yksikköjärjestelmän systemaattinen esittelyperiaate Wikipediassa[muokkaa wikitekstiä]

Periaatteena yksikköjärjestelmän kuvaamisessa on ollut se, että jokaisesta yksiköstä ja suureesta tehdään omat (välillä melko lyhyetkin) artikkelinsa. Nämä luokitellaan seuraaviin luokkiin Luokka:Yksiköt ja Luokka:Suureet (ja näiden alaluokkiin). Tässä artikkelissa esitetään suureet, yksiköt ja tunnukset luettelomaisesti ja linkitetään erilliset artikkelit. --Aulis Eskola 23. joulukuuta 2005 kello 11:38:36 (UTC)



Tätä sivua ehdotettiin suositelluksi artikkeliksi, mutta ehdotus kaatui.
Artikkelin suositellut artikkelit -äänestys on arkistoitu.

Luokittelusta: tämän artikkelin sisällyttäminen luokkaan "yksiköt" on aivan perusteltua, mutta oliskohan syytä luokittaa tämä myös ylemmälle tasolle fysiikkaan, koska yksikköjärjestelmä on aivan keskeinen asia fysiikassa? Vai mitä mieltä ollaan yleensä artikkelin sisällyttämisestä SEKÄ alempaan luokkaan ETTÄ pääluokkaan? --Aulis Eskola 18. toukokuuta 2005 kello 09:13:52 (UTC)

Minä olen ymmärtänyt että artikkelia ei tarvitse eikä kannata luokittaa sekä pää- että alaluokkaan, ja noudatin tätä käytäntöä siivotessani fysiikkaluokkaa. Miten on ja missä tilanteessa tästä on perusteltua tehdä poikkeus? --Aslak 18. toukokuuta 2005 kello 11:09:53 (UTC)
Poikkeus on mielestäni perusteltu ainakin silloin, kun alaluokka ei riitä kattamaan artikkelin aihepiiriä kokonaan, vaikka se artikkelille sopiikin. Sitä vain mietin tässä, että olisiko Luokka:Luonnontieteet parempi kuin fysiikka, koska muissakin tieteissä mittaaminen on keskeistä. --Hasdrubal 18. toukokuuta 2005 kello 17:08:14 (UTC)
Varmaankin olisi hyvä löytyä myös Luonnontieteistä. Tuossa fysiikkaluokassa on vielä mietittävää, kun useimmat artikkelit sopisivat moneenkin luokkaan ja alaluokat ovat osittain päällekkäisiä, esimerkiksi Magnetismi ja Sähkömagnetismi (voisiko M olla S:n alaluokka?) tai Aaltoliike ja Optiikka. Mutta minusta parempi välttää luokittamasta päällekkäisiin luokkiin ellei artikkeli tosiaan mene alaluokasta ohi. --Aslak 18. toukokuuta 2005 kello 18:26:16 (UTC)
No m:n selvästikin jopa pitäisi olla sm:n alla. Aaltoliike ja optiikka sen sijaan eivät, sillä aaltoliike on yksi luonnon (matemaattinen) kuvaustapa ja optiikka fysiikan osa-alue. Se näennäinen päällekkäisyys johtuu siitä, että optiikassa käytetään aaltoliikettä työkaluna luonnon ymmärtämisessä. Eli kysymys on tavallaan sama kuin pitäisikö vasaran olla talon alaluokka. --Hasdrubal 18. toukokuuta 2005 kello 18:49:21 (UTC)
Toinen poikkeustapaus: kun artikkeli määrittelee alaluokan, se tulisi luokitella sekä pää- että alaluokkaan [1]. Siis artikkeli Kvanttimekaniikka kuuluu sekä luokkaan Fysiikka että luokkaan Kvanttimekaniikka. --Tsemii 18. toukokuuta 2005 kello 19:15:36 (UTC)
Käytännössä täällä ollaan kyllä tehty tuon kanssa päinvastoin, ainakin minä olen. Esimerkiksi Rooman valtakunta on vain itsensä nimisessä luokassa eikä historiallisissa valtioissa. Jos tuosta ei ole suomiwikissä päätöstä olemassa, niin minä ainakin vastustan moista. --Hasdrubal 18. toukokuuta 2005 kello 19:20:34 (UTC)
Toisaalta perusteltavissa oleva näkökohta, vaikken ole itsekään noudattanut. Pannaanko riita pystyyn? :)--Aslak 18. toukokuuta 2005 kello 19:26:40 (UTC)
En tiedä kannattaako. Olishan tää tietysti sopivan tyhjänpäiväinen aihe. Kyllä kai tästä saisi aika hyvät turpakäräjät pystyyn, jos joku uhkaisi heti alkuun oikeustoimilla ja kutsuisi kaikkia muita natseiksi. Vapaaehtoisia? :-P --Hasdrubal 18. toukokuuta 2005 kello 19:48:32 (UTC)

Esille on selvästi tullut kaksi vastakkaista näkökulmaa:

  • "Artikkelia ei tarvitse eikä kannata luokittaa sekä pää- että alaluokkaan"
  • "Poikkeus on mielestäni perusteltu ainakin silloin, kun alaluokka ei riitä kattamaan artikkelin aihepiiriä kokonaan, vaikka se artikkelille sopiikin."

Luokitteluun ei ole varmaan muodostettavissakaan yksiselitteisiä kaikenkattavia sääntöjä, mutta ilmeisesti pitäisi tapauskohtaisesti punnita ratkaisujen etuja ja haittoja ja valita "pienempi paha". Yksi uhkaava "paha" kait on usein luokkien sotkeentuminen loputtomaan krääsään, josta tässä ei ole kysymys, koska vain yhtä sanoisinko "pääartikkelia" luokitellaan. Siksi luokittelisin tämän kaikkeen, missä mittaaminen on hyvin oleellista eli sekä luonnontieteisiin että fysiikkaan (yksiköiden ja elektroniikan lisäksi). Herättääkö kovasti vastustusta?

Noudattaisin siis jälkimmäistä periaatetta tapauksissa, joissa haitat ovat vähäisiä. Itse olen luokittelussa käyttänyt muutenkin mieluummin runsasta luokitusta kuin luokitusta vain yhteen luokkaan ristiriitaisissa tapauksissa. --Aulis Eskola 19. toukokuuta 2005 kello 08:30:45 (UTC)

Paras tapa olisi ehkä luokittaa tämä vain luokkaan yksiköt (koska se käytännössä määrittelee luokan). Sen luokan voi sitten pistää kaikkiin niihin alaluokkiin, johon se halutaan. Yksittäisten artikkeleiden luokkamäärä pitäisi minimoida (ihannetapaus on yksi luokka per artikkeli), ja helppo tiedonhaku mahdollistetaan luokkien luokittelulla. --Hasdrubal 19. toukokuuta 2005 kello 14:36:00 (UTC)
Tässä on vaan sellaisia ongelmia, että esim. elektroniikkaan ei haluaisi kaikkia mahdollisia maailman yksiköitä, joita siellä ei tosiaankaan tarvita. --Aulis Eskola 20. toukokuuta 2005 kello 10:30:47 (UTC)
Eikö tämän voisi ratkaista luomalla lisähierarkiaa luokkaan yksiköt? Esimerkiksi alaluokan elektroniikan yksiköt, joka luonnollisesti on sekä elektroniikan että yksiköiden alaluokka? --Hasdrubal 20. toukokuuta 2005 kello 13:09:02 (UTC)
Kun ei se mee noinkaan, että eri aloilla olisi vain omat yksikkönsä. Joitakin "perusyksiköitä" (metri ja sekunti jne) tarvitaan likipitäen kaikilla aloilla ja sitten on lisäksi ne alakohtaiset "erikoisyksiköt". Pitäisköhän tehdä luokka jostakin "yleisyksiköistä" ja sitten monille aloille alakohtaisia yksikköluokkia - ei kuulosta kovin selkeältä sekään... --Aulis Eskola 20. toukokuuta 2005 kello 17:02:09 (UTC)
Tiedän, tarkoitin siis, että nämä yleisyksiköt olisi luokiteltu kaikkiin niihin eri alojen alaluokkiin, mihin ne kuuluvat, ja sitten lisäksi pääluokkaan. Mutta nyt kun luin Tsemiin kommentin tuossa alapuolella, uskon, että paras ratkaisu olisi luettelo elektroniikan yksiköistä, ja tälle artikkelille vain luokat yksiköt ja luonnontieteet. --Hasdrubal 22. toukokuuta 2005 kello 22:34:11 (UTC)
Ei alojen osalta tilanne on hieman erilainen: akustiikka luokittuu esim. selkeästi ja siihen luokkaan on pistetty alan erikoissuureet ja -yksiköt sekä suomeksi että englanniksi [2]. Tätä en haluaisi purkaa. Elektroniikka on vaikeampi luokittaa: engl. on käytetty "makro-looria" ([3]) ja suom. toistaiseksi vaihtelevasti omaa elektroniikka-luokkaa tai vain pääluokkaa. Luokka-mekanismin on tässä ehkä hieman heikosti toimiva. --- Suureet ovat muuten engl. fysiikan alla. Yksiköt ovat mittaamisen alla, joka on edelleen yleisten fysiikan asioiden alla ja se on fysiikan alla. --Aulis Eskola 23. toukokuuta 2005 kello 10:33:24 (UTC)
En pidä yhden luokan artikkeleita erityisen ihanteellisina, vaikka usein yksi luokka riittääkin. Luokkia kannattaa lisätä järkeä käyttäen niin monta kuin on tarpeen. Näin artikkelit löytyvät helpommin. Tässä tapauksessa mielestäni sopivat luokat olisivat Yksiköt ja Luonnontieteet. Elektroniikka on jo aika kaukaa haettu. Ennemmin kannattaa tehdä Luettelo elektroniikan yksiköistä tai jotain vastaavaa. --Tsemii 20. toukokuuta 2005 kello 19:15:31 (UTC)

Ehdottaisin, että vuoden päivien keskimääräiseksi lukumääräksi korjaittaisiin 365,2425, tai edes pyöristysvirhe korjattaisiin. Nykyisessä muodossaan (365,25) se ei ota karkauspäivien vuosisatasääntöä huomioon.

(Kommentin jätti Käyttäjät:213.139.163.19 --Aulis Eskola 27. huhtikuuta 2007 kello 17.28 (UTC))

OK - tarkempi aika muutettu muotoon 365,24. 365,2425 ottaa jo kantaa siihen, minkä systeemin mukaan vuosi mitataan (tuo arvo gregoriaanisen kalenterin). --Aulis Eskola 27. huhtikuuta 2007 kello 17.35 (UTC)
Vuosi poistettiin, koska ainakaan nykyään BIPM ei tunnusta vuotta mitenkään. [4] --Aulis Eskola 28. huhtikuuta 2009 kello 18.44 (EEST)[vastaa]

! Ylläolevissa taulukoissa on outo kirjoitustapa. Milli on tuhannesosa ja kirjoitetaan kymmenen potenssina 10-3.

Millihän on tuhannesosa kuten artikkelissa sanotaan, miten asia pitäisi ilmaista? Se tavataan ilmaista myös kymmenen potenssina 10-3 kuten artikkelissa on ja myös SI-oppaassa: [5] --Aulis Eskola 27. huhtikuuta 2007 kello 16.56 (UTC)

Esim. Newton on taulukossa kg m s-2. Oikeampi kirjoitusasu olisi kg m / s2 = kg . m / s . s

Matemaattisesti x-2 on aivan täsmälleen samaa tarkoittava kuin 1/x2, katso potenssi. Viimeisestä ehdottamastasi muodosta puuttuvat sulut: pitää olla kg·m/(s·s). Mutta sekin on aivan samaa tarkoittava merkintä (tuossa korjatussa muodossa). --Aulis Eskola 27. huhtikuuta 2007 kello 17.04 (UTC)

SI suureet voidaan kirjoittaa myös kiinni toisiinsa = kgm/s2.

Yleensä näin ei tehdä selkeyden vuoksi --Aulis Eskola 27. huhtikuuta 2007 kello 17.17 (UTC)

Jokainen vastatkoon tekstistään, minä vain kommentoin.

Kommentoida sopii keskustelusivuille, mutta ei varsinaisten artikkelien tekstiin :) --Aulis Eskola 27. huhtikuuta 2007 kello 17.25 (UTC)

(Kommentit jätti artikkelitekstin sekaan Käyttäjä:82.181.171.177 --Aulis Eskola 27. huhtikuuta 2007 kello 16.48 (UTC))

Kymmenen potenssit eivät näy oikein[muokkaa wikitekstiä]

Lisäyksiköiden taulukossa useat yksiköt on määritelty lausekkeilla, joissa esiintyy kymmenen potensseja, esimerkiksi pituuden tähtitieteellinen yksikkö on 0,1495979 · 1012 m. Jostakin syystä sup-tagien avulla kirjoitetut eksponentit eivät kuitenkaan näy, paitsi jos taulukko avataan Muokkaa-toiminnolla. KLS 1. lokakuuta 2007 kello 07.48 (UTC)

Milläs järjestelmällä näin käy? (käyttis ja versio, selain ja versio) Eiköhän tuo ole oikeaoppinen muoto kirjoitta artikkeli. Toinen asia on sitten, miten korjattaisiin sen tulostuminen kaikissa järjestelmissä. --Aulis Eskola 1. lokakuuta 2007 kello 15.29 (UTC)
Ei mikään sen harvinaisempi kuin Microsoft Windows 2002 ja Internet Explorer. Olen itse asiassa havainnut saman asian jo kahdella eri koneella. Näyttäisi siltä, että ne eksponentit eivät näy silloin, kun ne ovat div -tagien avulla rajatussa taulukossa, mutta taulukon ulkopuolella, esimerkiksi juuri ylempänä tällä keskustelusivulla, ne näkyvät aivan kunnollisesti. KLS 2. lokakuuta 2007 kello 05.47 (UTC)
Vanhakin Exploder-versio? Otin asian puheeksi kahvihuoneella Wikipedia:Kahvihuone (tekniikka) --Aulis Eskola 4. lokakuuta 2007 kello 01.35 (UTC)
Muutin taulukoiden muotoilua hieman, näkyykö nyt? –Kooma (di algo) 4. lokakuuta 2007 kello 07.10 (UTC)
Nyt näkyy. Kiitos.KLS 5. lokakuuta 2007 kello 05.45 (UTC)
Ongelmaa siis tuottaisi div-tag!? --Aulis Eskola 5. lokakuuta 2007 kello 14.54 (UTC)
Joko se tai sitten jokin muu tuossa taulukon aikaisemmassa muotoilussa. Vaihdoin taulukot käyttämään CSS-luokkaa "wikitable", jota näissä on yleensä tavattu käyttää. Diviä tosin oltiin käytetty vain taulukon keskittämiseen (joka on toisaalta turhaa, sillä keskittäminen onnistuu kyllä muutenkin), joten outoa jos se tuollaista aiheuttaa. En nyt pysty selvittämään asiaa tarkemmin, sillä itselläni potenssit näkyivät ja näkyvät ok niin Internet Explorerilla, Operalla kuin Mozilla Firefoxillakin. –Kooma (di algo) 5. lokakuuta 2007 kello 15.13 (UTC)

Iso-Britannia[muokkaa wikitekstiä]

Hei, Iso-Britannia virallisesti siirtyi metrijärjestelmään ajat sitten, tarkistakaa asia tämän artikkelin englanninkielisestä versiosta. Tämä vaikutus tuntuu jo ilmenneen briteissä kun suurin osa heistä osaa sujuvasti käyttää metrijärjestelmää, näin siis omien kokemusteni valossa.

P.S. En hirveästi käytä suomenkielistä wikiä artikkeleiden puutteen vuoksi, en sen takia luonut tunnusta.

Kartta käyttöönottoajankohdista ja Algeria[muokkaa wikitekstiä]

Artikkeliin on äskettäin lisätty kartta siitä, milloin SI-järjestelmä tai sen edeltäjä, metrijärjestelmä, on otettu käyttöön missäkin maassa. Siinä pistää silmään, että sen mukaan se olisi jo ennen vuotta 1800 otettu käyttöön Ranskan lisäksi myös Algeriassa. Tämä tuskin pitää paikkansa. Kartan laatija on selvästikin muistanut, että Algeria oli pitkät ajat Ranskan alusmaana. Mutta ei vielä 1700-luvulla, Ranska valloitti sen osmannien Turkilta vasta vuonna 1830. Epäilen vahvasti, ettei metrijärjestelmää ollut sitä ennen otettu siellä käyttöön. -KLS 11. maaliskuuta 2010 kello 09.59 (EET)[vastaa]

Suurejärjestelmä[muokkaa wikitekstiä]

Pari parannusehdotusta:

  • ISQ-suurejärjestelmä olisi hyvä esitellä.
  • SI:n logo olisi tässäkin artikkelissa jossain kohtaa kiva, sillä se näyttää perusyksiköt ja luonnonvakiot ystävällisessä muodossa. Lisäsin sen jo sivulle Perussuure.

-Jähmefyysikko (keskustelu) 1. helmikuuta 2022 kello 15.23 (EET)[vastaa]

Johdannaisyksiköitä, joilla on erityinen nimi[muokkaa wikitekstiä]

Taulukko on hieno, mutta vari ja volttiampeeri eivät ole virallisia nimettyjä johdannaisyksiköitä. Lisäksi voisi miettiä että onko sarake "Suureen tunnus" hämäävä, koska sehän ei kuulu määritelmään, samoin kuin mitattavien suureiden vaihtoehtoiset nimet. Mitä otsikon perusteella tästä kappaleesta odottaa on taulukko 2 SFS:n SI-oppaassa (https://sfs.fi/wp-content/uploads/2020/10/SI-opas.pdf) tai alkuperäisen SI Brochuren (https://www.bipm.org/en/publications/si-brochure) taulukko 4. Nyt tässä on vähän ylimääräistä informaatiota. Mielipiteitä mikä olisi hyvä? Mletonsa (keskustelu) 11. tammikuuta 2023 kello 02.02 (EET)[vastaa]

Tässä voisi mielestäni olla aika konservatiivinen ja karsia ylimääräiset pois. Pitäydytään virallisissa dokumenteissa. --Jähmefyysikko (keskustelu) 12. tammikuuta 2023 kello 17.52 (EET)[vastaa]
Huomautus niihin kohtiin, jotka eivät ole suoraan standardista. Muuten järjestelmällinen esitys on hyvin tärkeää. Aulis Eskola (keskustelu) 27. tammikuuta 2023 kello 09.44 (EET)[vastaa]
Yksi tiedon järjestelytapa olisi tehdä tästä artikkeli "yksiköt", jossa olisivat kaikki nykyiset vakiintuneet yksiköt (SI ja muitakin). Sitten olisi erillinen SI-järjestelmä-artikkeli, joka keskittyisi standardointiin ja sen historiaan.
Erikoisalojen yksiköitä on standardin ulkopuolella, vaikka ne yleensä kylläkin sointuvat mukaan. Aulis Eskola (keskustelu) 27. tammikuuta 2023 kello 10.03 (EET)[vastaa]
Standardissa on osa suureiden tunnuksista kerrottu "tyypillisinä tunnuksina". Nyt on huomautus, että näitä ei ole standardisoitu. Aulis Eskola (keskustelu) 28. tammikuuta 2023 kello 23.11 (EET)[vastaa]