Keskustelu:Käyntikortti

90 x 50mm on kirjapainossa käytettävä Ad-hoc standardi käyntikortille. Kommentin jätti 91.155.226.159 (keskustelu – muokkaukset).

(Ilmeisesti kommentti liittyy artikkelista poistettuun lähdepyyntöön.) Tarkensin tekstiä siltä osin, että 90x50 mm on tavallisin mitta Suomessa. Kaiketi tiedolle saisi jonkinlaisen lähteenkin merkittyä, mutta mielestäni artikkelissa on muita kohtia, jotka kaipaisivat lähteitä paljon kipeämmin, esim. väite käyntikorteista Kiinassa 600-luvulla ja väite käyntikorttien asemasta Englannissa. --Ryhanen 26. marraskuuta 2008 kello 21.00 (EET)

Yli vuosi sitten artikkeliin on lisätty väite, että luottokorttikokoinen käyntikortti olisi nopeasti yleistymässä. Lähteitä ei ole. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 27. marraskuuta 2014 kello 06.51 (EET)

Luokitus "Yksityisyys" on vähän outo, mutta en keksinyt parempaakaan. Näköjään lähtökohtana pidetään että käyntikortti ("nimikorti") liittyisi työhön ja yritykseen. Todellisuudessa käyntikortti, kuten jo nimestäkin näkee, on ollut käydessä vierailulla jätettävä kortti jos isäntäväki oli poissa (visiittikortiksikin sanottu). --Eb2t (keskustelu) 27. marraskuuta 2014 kello 08.16 (EET)

Merkitys on muuttunut aikojen saatossa. Alun perin kortti (sv. Visitkort, en. visiting card) oli kortti joka jätettiin isännälle vierailupyynnön merkiksi. Nykyaikainen käynti kortti on vastaa englannin termiä business card.

Lisäksi on olemassa visiittikortti, jossa oli valokuva koko perheestä ja tällainen vietiin kyläilypaikkaan tuliaisena ja isäntäväki liimasi sen albumiin jota pidettiin esillä ja vieraiden selailtavana.[1] --Mikko Paananen (keskustelu) 4. maaliskuuta 2015 kello 15.54 (EET)