Keskustelu:Julkishyödyke

"ilma on oppikirjaesimerkki julkishyödykkeestä"

Missä oppikirjassa muka noin sanotaan? Onko tuolle mitään perusteluja?

McAleese, Dermot: Economics for business competition, macro-stability, and globalisation, 2004. -Samulili 30. syyskuuta 2005 kello 16:11:01 (UTC)

Altruismi

Antamani linkki koski tutkimusta, joka julkaistaan Nature-lehdessä.

Mutta jossa ei sanallakaan puhuta julkishyödykkeistä. -Samulili 30. syyskuuta 2005 kello 16:25:58 (UTC)

Puhutaan: "Our study offers an explanation of why people tend to contribute to the public good, like

keeping the streets clean. "

Et ilmeisesti osaa englantia kovin hyvin, kun et tiedä, että "public goods" (hyödyke) ei ole yksikössä "the public good", vaan tarkoittaa "yleistä hyvää". -Samulili 1. lokakuuta 2005 kello 12:48:56 (UTC)

Irrelevanttia, mitä se tuossa tarkoittaa kirjaimellisesti. Joka tapauksessa katujen puhtaus on julkishyödyke samalla tavalla kuin puhdas ilma, joka on jo artikkelissa.

Eli myönnät, että tuo on sun omaa tulkintaasi, jota ei kyseisestä tutkimuksesta löydy. Ja miksi löytyisikään, kun kyseinen tutkimus ei ollut taloustieteen alaa eikä edes yrittänyt ottaa kantaa julkishyödykkeisiin. -Samulili 1. lokakuuta 2005 kello 13:05:56 (UTC)

En myönnä. Mistä päättelet, ettei kyseisestä tutkimuksesta löydy eikä edes yrittänyt ottaa kantaa julkishyödykkeisiin? Vaikka se ei olisi taloustieteen alaa, se voi kuitenkin olla relevantti taloustieteen ja julkishyödykkeen tuottamisen kannalta.

"valtion hillitseminen ei ole julkishyödyke"

Miten niin muka ei? Antamani lähteen mukaan oikeustaloustieteen professori David Friedmanin mukaan valtion hillitseminen on julkishyödyke.

Jos nyt jätetään huomioimatta se, että kyseinen lähde ei ole mikään tutkimus, niin kysyisin, että missä siellä sanotaan noin. Mielestäni luin koko artikkelin, enkä siellä tuollaista täysin posketonta väitettä löytänyt. -Samulili 30. syyskuuta 2005 kello 16:32:00 (UTC)

Asiattomasti leimaat poskettomaksi. En minäkään äkkiä löytänyt eksplisiittisesti tuollaista sanotun.

No aiotkos sitten muuttaa artikkelia? (Ja on kyllä aivan posketonta väittää tarvetta julkishyödykkeeksi). -Samulili 30. syyskuuta 2005 kello 18:15:54 (UTC)

Muutin artikkelissa ollutta lähdettä. Perusteetta jankutat poskettomaksi.

Jankuta sinä sitten vaikka omenaa kurpitsaksi. Haluatko kertoa, miten tarve = julkishyödyke? -Samulili 1. lokakuuta 2005 kello 11:10:12 (UTC)

Vääristelet. Minä en ole väittänyt, että tarve on sama asia kuin julkishyödyke. Valtiossa lainsäädäntö on julkishyödyke, koska se koskee kaikkia.

Aluksi kyllä kirjoitit valtion hillitsemisestä, joka aivan varmasti on tarve. Jälkimmäiseksi lähteeksi olit jälleen kerran löytänyt mielipidekirjoituksen. Hienoa! -Samulili 1. lokakuuta 2005 kello 12:48:56 (UTC)

Millä tavalla on tarve? Valtion hillitseminen on myös julkishyödyke. Valitettavasti oikeustaloustieteen professori David Friedmanin kirjan The Machinery of Freedom relevanttia kohtaa ei ole julkaistu laillisesti internetissä, joten annoin linkin sitä käsittelevään artikkeliin.

"palautus järkevään versioon"

Mielipide järkevyydestä ei ole mikään pitävä peruste palauttaa.

Mielipide järjettömyydestäkö on? -Samulili 1. lokakuuta 2005 kello 12:48:56 (UTC)

Vääristelet.

Järjellisyys on toki mielipidekysymys, kaikkeen voi ottaa skeptisen asenteen ("Sä kirjoitit äsken vääristelet" "Enhän!" "Juupas, mä luin sen" "Mitä jos sä luit väärin?"). Opettelehan myös allekirjoittamaan viestisi, sen saa laittamalla peräkkäin neljä tilde-merkkiä. --Miihkali 1. lokakuuta 2005 kello 13:05:46 (UTC)

Palautus uudelleen, Linnavuoren spekulaatiot: "ei ole mahdotonta estää ihmisiä nauttimasta jokamiehenoikeuksista tai ilmasta" ja "Armeijahan voisi joskus jättää puolustamatta etenkin puolustamansa alueen rajoilla sijaitsevia, jotka eivät ole ostaneet armeijan palveluja." ovat täysin käsittämättömiä. --Mikko Paananen 1. lokakuuta 2005 kello 17:04:29 (UTC)

Sinun kyvyttömyytesi käsittää ei liene riittävä peruste palauttaa kaikkea muutakin. Mitä et tajua?

"palautus, nyt olikin lähteenä jotain blogipostauksia"

Lähteinä oli kaksi blogipostausta, koska blogien viittaamat artikkeli ja kirja eivät tietääkseni ole laillisesti internetissä julkaistuja. Ei ole asiallista palauttaa johonkin aiempaan versioon vain sen takia, varsinkin kun muutoksia oli muitakin kuin nuo kaksi asiaa.

Ja uutisryhmäviesteillä kuten viimeisessä kappaleessa. Täydellisessä spekulaatiossa ei ole nähdäkseni mitään säästettävää. --Mikko Paananen 5. lokakuuta 2005 kello 18:33:05 (UTC)

Asiattomasti, ilman perusteita leimaat täydelliseksi spekulaatioksi. Kyse on taloustieteestä.

Anna sitten viittaukset julkaistuihin tutkimusartikkeleihin. Ei viitteen tarvitse aina linkki olla, vaikka nettitietosanakirjasta kyse onkin. -Samulili 6. lokakuuta 2005 kello 09:47:01 (UTC)

Minusta on parempi antaa linkki tekstiin kuin artikkeliin, jonka sisältö ei avaudu.

Selvästikään kaikki tieteelliset artikkelit eivät avaudu kaikille, mutta jos lähteet eivät ole luotettavia, niitä ei pidä Wikipediassa käyttää. -Samulili 6. lokakuuta 2005 kello 15:59:28 (UTC)

Väitätkö, että tässä artikkelissa on ollut epäluotettavia lähteitä?

Ne eivät ole olleet tämän säännön mukaisia, joten kyllä. -Samulili 8. lokakuuta 2005 kello 16:43:08 (UTC)

Miten ne eivät ole olleet tuon säännön mukaisia?

Kun taloustiede nyt kuitenkin on tiede, niin nettisivut (etenkin poliittisesti värittyneet) ovat epäilyttäviä lähteitä. -Samulili 16. lokakuuta 2005 kello 11:57:54 (UTC)

Mistä päättelet, että nettisivut ovat tieteellisesti epäilyttäviä lähteitä? Nettisivut eivät käsittääkseni ole tieteellisesti yhtään epäilyttävämpiä kuin muutkaan lähteet kuten paperidokumentit, vaan nettisivut ovat parempiakin, koska niitä on helpompi päästä lukemaan. Väitätkö, että tässä artikkelissa on ollut poliittisesti värittyneitä nettisivuja, joiden takia olet palauttanut? Palautuksesi on nähdäkseni asiaton. Et ole perustellut, miksi palautit kaiken. Olet palauttunut poliittisesti värittyneen lauseen "Useimmiten ongelmien takia julkishyödykkeitä ei tuoteta yksityisesti, vaan ne kuuluvat pikemminkin julkiseen sektoriin.", jolle ei ole annettu lähdettä. Minusta tuota lausetta pitäisi korjata.--MAsa

Käyvätkö nettisivut läpi samanlaisen vertaisarviointiprosessin kuin arvostettujen tiedelehtien artikkelit? Tämä oli lähinnä nyt retorinen kysymys, sillä ilmiselvästi vastaus on ei. -Samulili 16. lokakuuta 2005 kello 13:51:47 (UTC)

Nettisivuilla julkaistaan myös vertaisarviointiprosessin läpikäyneitä artikkeleja. Vastaus ei siis ilmiselvästi ole ei. Sama artikkeli voidaan julkaista sekä netissä että paperilla. Ei ole mitään syytä palauttaa artikkelin aiempaa versiota sen takia, että jossain versiossa on nettilinkkejä. (kirjoitti 62.236.76.8)

Kannattaa tutustua Wikipedian tiedonlähteiden kriteereihin: Wikipedia:Tarkistettavuus. Blogit eivät pääsääntöisesti ole kelvollisia lähteitä. --Harriv 6. lokakuuta 2005 kello 18:24:32 (UTC)

On irrelevanttia, että useimmat blogit eivät ole kelvollisia lähteitä.

---

Ronald Coase kuitenkin kirjoitti artikkelissaan The Lighthouse in Economics, että majakka ei ole julkishyödyke

Linkin päässä kuitenkin sanotaan:

...article on why lighthouses are not pure public goods in the static neoclassical sense...

Julkishyödykkeeksi kutsutaan uusklassisessa taloustieteessä joskus puhtaita uusklassisen taloustieteen julkishyödykkeitä.

"palautettu, soopaa josta ei saa kunnolla selvääkään"

"Soopa" on perusteeton väite. Kykenemättömyys lukea ei perustele palauttamista.

"Useimmiten ongelmien takia julkishyödykkeitä ei tuoteta yksityisesti, vaan ne kuuluvat pikemminkin julkiseen sektoriin."

"Useimmiten ongelmien takia julkishyödykkeitä ei tuoteta yksityisesti, vaan ne kuuluvat pikemminkin julkiseen sektoriin." on minusta kyseenalainen eikä sillä ole lähdettä.