Keskustelu:Julkinen sektori

Julkinen sektori on kyllä määritelmällisesti pakkovaltaa. Minäpä kirjoitan aiheesta artikkelin? --Toni 20:13 elo 2, 2004 (UTC)

Minä en tässäkään ole tyytyväinen pakkovalta-termiin, etenkään kun se on linkattu termiin valta. Ikäänkuin pakkovalta ja valta olisivat sama asia? Pakkovalta on englanniksi coercion, eikä tuolla englantilaisella puolella puhuta mitään, että se olisi määritelmällisesti sama asia kuin julkinen sektori. Kenen määritelmästä siis on kysymys? http://en.wikipedia.org/wiki/Coercion --Arrto 05:18 elo 3, 2004 (UTC)

Valta-sivulla on kerrottu sosiologisesti vallan eri muotoja. Enwikissä kyllä nimenomaan sanotaan, että julkinen sektori on pakkovallan alainen osa. en:public sector: "The public sector is any part of a country's economy which is controlled or operated by (legal) coercion". Aivan kuten en:coercion-artikkelissa sanotaan, että "Rights and systems of law are generally backed by the threat of force. Coercion is often used to political ends, both by states and by other entities." Löysitkö jostain enwikistä siis artikkelin, jossa sanottiin päinvastoin? --Toni 06:15 elo 3, 2004 (UTC)

Julkinen sektori tuottaa yksityisen sektorin kanssa rinnakkain bruttokansantuotteen

Ihmisillä on järkyttäviä väärinkäsityksiä ihan perusasioista. Bruttokansantuote ja yksityinen sektori taloudesta, näiden välissä on yhtäsuuruusmerkit useimmilla suomalaisilla: bruttokansantuote = yksityinen sektori.

Julkinen sektori on osa bruttokansantuotetta, ks. Bruttokansantuote#BKT_osana_kansantalouden_tilinpitoa. Minkä tahansa talouden sektorin leikkaaminen ja jonkin toisen rinnakkaisen sektorin vastaava kasvattaminen on yhteisvaikutukseltaan nolla.

1. 100 - 10 =90 | leikataan julkista
2. 90 + 10 =100 | yksityinen kasvaa sinne mikä ennen oli julkista
3. ---
4. 100 - 100 = 0

--Pasixxxx (keskustelu) 25. lokakuuta 2014 kello 21.09 (EEST)

Yksityisen sektorin tuotannon arvo on BKT:ta laskettaessa se, mitä ihmiset siitä vapaaehtoisesti haluavat maksaa. BKT saadaan lisäämällä tähän julkisen sektorin tuotannon kustannus, koska tuotannon arvoa ei tiedetä, vaan veronmaksajat pakotetaan rahoittamaan se, vaikka se olisi heille arvotonta tai jopa haitallista. Kun julkista sektoria leikataan eli pääomia ja työvoimaa vapautetaan sieltä, ne saattavat päätyä yksityiselle sektorille paljon tehokkaampaan käyttöön, joiden tuotoksista ihmiset maksavat moninkertaisen summan. Tällöin BKT kasvaa. Vaikka BKT ei kasvaisi, julkinen sektori on saattanut käyttää näitä resursseja niin tehottomasti, että niiden tuotannon arvo on ollut paljon alle kustannusten. Monessa tapauksessa näin on käynytkin, ja usein se on leikkauksen syynä: leikataan pois tehottominta osaa, jota ihmiset eivät pidä kustannustensa arvoisena. Tällöinkin kansantuotteen todellinen arvo on noussut, vaikka BKT:n laskutapa ei sitä näytä. Tietysti joskus voi käydä päinvastoinkin: leikataan pois erittäin hyödyllinen osa julkista sektoria. Leikkaus tyypillisesti vähentää veroastetta, jolloin työnteon ja yrittämisen kannattavuus paranee ja sekin voi parantaa työllisyyttä, talouden tehokkuutta ja BKT:ta. --Forp (keskustelu) 9. helmikuuta 2017 kello 19.15 (EET)

Oletko ihan varma, että Tilastokeskus on väärässä ja että BKT:stä pitäisi poistaa julkisen sektorin tekemä arvonnousu. Laitatko muutaman lähteen jonnekin yliopistojen ekonomistien teksteihin, pidän heitä kaikista neutraaleimpana. Pasixxxx (keskustelu) 1. tammikuuta 2023 kello 18.20 (EET)