Keskustelu:Jimi Hendrix

Artikkeli Jimi Hendrix oli suositeltu artikkeli, mutta menetti statuksen äänestyksessä.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
16.2-19.3.2005	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
21.3.-22.3.2005	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)
20.3.-25.3.2007	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
5.4.-19.4.2007	Suositellun artikkelin statuksen poisto		Poistettu	(ikilinkki)

Vertaisarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Artikkeli on pääosin minun tekemäni. Haluaisin tästä suositellun sivun, mutta sisältö ei vielä tunnu tarpeeksi kattavalta. KR.

Lisää ainakin diskografia ja yhtyeiden kokoonpanot kronologisina luetteloina. --jeepo 16. helmikuuta 2005 kello 09:34 (UTC)

Ura lyhyesti -kohtaan kaipaisi jonkinlaisia väliotsikoita. --linnea 4. maaliskuuta 2005 kello 21:28 (UTC)

Miksi ihmeessä r&b on linkitetty soul-musiikkiin? --jeepo 19. maaliskuuta 2005 kello 11:02:24 (UTC)

Koska omaa R&B-artikkelia ei ole. Sitä paitsi tuo R&B on minun käsittääkseni ainakin osittain soulin synonyymi. Curtis Mayfieldin voi minun ymmärtääkseni lukea mahduttaa soul-käsitteen alle. KR.

Nykyisin on olemassa artikkeli Rhythm and blues

Band of Gypsysin hajoaminen

Mihin se bändi siis hajosi. Jossain dokkarissa ihan selvästi oli, että Buddy Miles lähti kiitämään keikan jälkeen, jonne Hendrix tuli niin pahasti kamoissa ettei voinut soittaa. Myöhemmin Hendrix laittoi kai ikään kuin hyvitykseksi ne Buddy Milesin säveltämät ja laulamat raidat siihen levylle. Näin olen lukenut useammastakin lähteestä. -J.S. 20.4.05

John McDermottin ja Eddie Kramerin kirjassa Hendrix: Setting the Record Straight (1992) sanotaan melko suoraan, että Hendrix hajoitti Band of Gypsysin kyllästyttyään Buddy Milesiin. BoG-levyn Buddy Miles -painotteisuus johtuu saman kirjan mukaan siitä, että Hendrix ei halunnut haaskata omia sävellyksiään levylle, joka julkaistiin vain sopimuksellisten syiden takia. Nähtävästi asiasta on siis kahdenlaista tietoa liikkeellä. Tämä ei varmaankaan ole ainoa Hendrixin elämäntarinaan liittyvä asia, johon liittyy epäselvyyttä. Buddy Miles varmasti muistaa tämän jutun hyvin toisella tasalla kuin ne, joiden mielestä Henkan ei olisi koskaan pitänyt Band of Gypsysiä perustaakaan...

Tuo oma tarinani on esitetty sen verran yksityiskohtaisesti lähteissä että se voi olla tosi. Tiedän myös, että Jimi ei ollut tyytyväinen bändin taiteelliseen linjaan eikä Buddyn osuuteen. Voisi arvella, että esittämäni tarina on tosi, mutta että Jimi olisi kuitenkin suunnitellut bändin hajottamista joka tapauksessa. Olen jostain myös lukenut että Jimi suunnitteli ennen kuolemaansa yhteistyötä Jack Brucen kanssa Billy Coxin sijaan, kun taas Mitchell olisi saanut jatkaa. Ilmeisesti hän halusi työskennellä visionäärien kanssa.

Olen pitänyt tuota Kramerin ja McDermottin kirjaa hyvin luotettavana, mutta mistäs sitä tietää...Lopullista totuutta on luultavasti mahdoton selvittää, kun tiedot perustuvat yksittäisten ihmisten ristiriitaisiin muistikuviin. Tuota Jack Bruce -juttua en tiennyt, mutta Hendrixillähän oli puhetta yhteistyötä myös sellaisten nimien kuin Miles Davis ja John McLaughlin kanssa. Taas kerran täytyy huokaista, että mitä kaikkea olisikaan vielä voinut tapahtua...

Särö

Tuota särö-kohtaa artikkelin alussa on editoitu viime aikoina. En oikein tiedä, mitä siihen kannattaisi laittaa, kun säröähän nyt oli käytetty jo ties kuinka kauan. Vanhin kuulemani esimerkki on kitaristi Willie Johnson Howlin' Wolfin kappaleessa "Everybody's in the mood" (1952).

Kyllä, mutta käyttikö Howlin' Wolf etuastesäröä?

Willie Johnsonin särö H.W.:n levyillä oli varmaan siitä primitiivisimmästä päästä... Jos osaat selittää, että miten Hendrix käytti säröä jotenkin uudistuksellisella tai persoonallisella tavalla, niin voit kirjoittaa siitä artikkeliin. Samoin itse artikkeliin särö voisi selittää tuon käsitteesi --Cyborg Orangutan model-123 27. kesäkuuta 2006 kello 11.32 (UTC)

Feedback suomeksi

Mikä muuten on feedbac-termin korrekti käännös musiikkiyhteydessä. Onko se todella "takaisinkytkentä". Itse olen kuullut ilmaisun "kierto", mutta en ole kitaristi joten uskalla mennä sorkkimaan tätä kohtaa.

Feedback tarkoittaa sitä kun kesken kitaran soiton kitara viedään lähelle vahvistinta jonka seurauksena syntyy efekti joka kuulostaa ihan kuin ääni kiertäisi)

Ei pelkästään kuulosta siltä kuin ääni kiertäisi vaan se nimenomaan kiertää ja tästä se ujelluskin syntyy.

Kierto olisi oikea termi, mutta se lähinnä tarkoittaa hallitsematonta ja ei-toivottua äänen kiertämistä. Feedback-termiä käytetään nimeenomaan kuvaamaan hallittua kiertoa. Kierron aikaansaamiseksi kitaraa ei välttämättä tarvitse viedä lähelle vahvistinta vaan sen saa aikaan erilaisin muinkin keinoin. Ujellus (tarkoitetaanko tässä nyt äänen huojumista?) ei synny varsinaisesti pelkästään kierrosta vaan esim. kielen liikuttamisesta edestakaisin sormella tai vibrakampea käyttämällä.Kake1962 26. maaliskuuta 2007 kello 09.19 (UTC)

Muokatuin

Heinäkuun tilastojen mukaan [1] Jimi Hendrix on suomenkielisen Wikipedian useimmin muokattu varsinainen artikkeli. --TBone 11. syyskuuta 2005 kello 09.54 (UTC)

Cry of Love

Cry of Love -albumin asemasta on ollut epäselvyyksiä. Näkisin, että First Rays... on syrjäyttänyt sen postuumin albumin virallisena rekonstruktioyrityksenä. Cry of Loven puolesta puhuisi lähinnä se, että se tehtiin enemmin. Tämä ei kuitenkaan ole hyvä argumentti. First Rays on "autenttisempi". Siinä on mukana peräti seitsemän lisäraitaa, jotka ehdottomasti kuuluvat postuumin albumin rekonstruktiolle ja olisivat mitä todennäköisimmin tulleet mukaan myös lopulliselle levylle muodossa tai toisessa (useimmat pitkälti siinä muodossa missä ne nytkin tunnetaan). Ainoa kiistanalainen uusi raita on ehkä "Beginnings". Aiemmat kiistanalaiset raidat "My Friend" (joka tehtiin jo 1968) sekä "Belly Button Window" (joka on pelkkä demonauha) ovat mukana jo Cry of Lovella. Joku kirjoitti että Cry of Love on Kramerin ja Mitchellin tuottama. Niin on myös First Rays, jonka raidat ovat joko samoja tai samoihin aikoihin viimeisteltyjä. Remasterointi on tehty, mutta se on tehty äänen parantamiseksi eikä uusien editointien tekemiseksi (omasta puolestani jotkut häiriöäänet, kuten Belly Button Windowin mikrofonin äänet oltaisiin voitu poistaa). Näin ollen en näe syytä mainita Cry of Lovea keskeisten albumien joukossa, koska First Rays korvaa ja parantaa sen. Jälkimmäisessä levyssä myös kappaleiden järjestys ja levyn nimi on valittu Hendrixin suunnitelmien tutkimisen jälkeen. --Anonyymi 1

Cry of Love on autenttinen yksinkertaisesti siksi, että se on aikalaisdokumentti - tehty välittömästi Hendrixin kuoleman jälkeen, jolloin äänistyssessiot olivat vielä tuoreessa muistissa. Mikä tahansa rekonstruointi, olkoon kuinka hyvä tahansa, on kymmeniä vuosia myöhemmin silti vain tuon myöhemmän ajan tulkinta. En perusta tätä mielipidettäni mihinkään "paremmuuteen" vaan yksinkertaisesti siihen "aikalaisuuteen", jota paljon myöhemmin kokoonpantu "First Rays..." ei voi kopioida eikä tuoda esille. First Rays.. on hyvä tulkinta ja ehdottomasti kuulemisen arvoinen, mutta kaikki levyt Cry of Loven jälkeen ovat myöhempiä tulkintoja. Siksi Cry of Love kuuluu ehdottomasti tärkeimpien julkaisujen joukkoon. En oikein ymmärrä edes koko yritystä luoda First Rays... 'lle jonkinlaista myöhäsyntyistä gloriaa. Se sisältää nautittavia raitoja, mutta ei vähennä Cry of Loven merkitystä, eikä voi olla sen korvaaja - vaan ainoastaan sitä täydentävä. Khaosaming 27.9.2005 klo 00:39 (Suomen aikaa).

Öh tuota... Mutta eivätkö albumeilla esiintyvät samat raidat ole samoja? Siis käsittääkseni First Raysin raitoja ei ole editoitu vaan ne ovat ne samat, jota Cry of Lovella on. Remasterointi on tehty, mutta jos Cry of Love julkaistaisiin nyt CD:nä, niin myös se remasteroitaisiin. Minä en siis ymmärrä, että mitä "aikalaisuutta" Cry of Lovessa on, jota First Raysissa ei ole. First Raysilla on vielä mukanana lisää raitoja, jotka on samoihin aikoihin viimeistelty ja muutenkin yhtä oleellisia ja tärkeitä kuin Cry of Lovella olevat raidat (osa jopa merkittävämpiä). Mitä todennäköisimmin Mitchell ja Kramer itse ovat sitä mieltä, että First Rays on huomattavasti lähempänä sitä, mitä Hendrix olisi lopulta tehnyt kuin Cry of Love. Tässä ei ole kyse mistään helvetin "glooriasta" mistä puhut, vaan siitä, että onhan nyt järkevämpää pitää esillä levyä, jossa on ne kaikki tärkeät raidat mukana, kuin semmoista, josta oleellista materiaalia puuttuu (kun julkaisuissa ei muita merkittäviä eroja ole - paitsi nyt ehkä levyn nimi, missä suhteessa First Rays erottuu myös edukseen). Jos albumeja vertaillaan, voidaan sanoa, että Cry of Love oli epäonnistunut rekonstruktioyritys, koska siitä puuttuu oleellisia raitoja. First Rays korvaa tämän ongelman, joten se on parempi. Sinun argumenttisi on pelkästään, se, että koska muiden näkökantojen valossa huonompi rekonstruktioyritys tehtiin muutamaa kuukautta Hendrixin kuoleman jälkeen, niin se on sen takia parempi kuin 30 vuotta myöhemmin tehty. Et varmaan ihmettele, jos ihmisille ei mene läpi tuo väite. Minusta järkevä vertailun kriteeri on ajankohdan sijaan se, kumpi levy on lähempänä sitä, mihin Hendrix pyrki. --Anonyymi 1

Meistä kukaan ei tiedä tarkalleen mihin Hendrix pyrki, hän olisi luultavasti soittanut monet osuudet uusiksi moneen kertaan ennen lopullista julkaisua. Kaiki on vain arvailua ja jonkun mielipide. Tuossa juuri piilee suuri vaara: joku rupeaa ajattelemaan Hendrixin puolesta ja muuttuu sitten itsekin hänen kaltaisekseen. Hendrix kuoli, sillä sipuli. Hendrix-katalogi Cry of Loveen asti on se alkuperäinen. Toki on hyvä, että pitkän ryöstöviljelukauden jälkeen saamme kuulla Douglasin muokkauksista puhdistetut alkuperäisraidat, mutta silti se First Rays.. ei ole Hendrixin käden jälki, vaan myöhäissyntyinen täydennysjulkaisu. Gloriaahan tässä nimenomaan yritetään saada First Raysille.. (ilman kirosanoja, please). Wikipedia ei muutenkaan ole uuden tutkimuksen väline, vaan tosiasioiden välittämistä. Mistä lähteestä on saatu tuo First Rays.. -levyn uudempi arvottaminen Hendrixin uran huipentumana? Khaosaming 27.9.2005 klo 12:08 (Suomen aikaa)

Sinulla ei ole mitään perusteluita sille, että Cry of Love olisi sitten jotenkin enemmän "Hendrixin käden jälki". Pelkkä "myöhäissyntyisyys" ei tee mistään levystä huonoa. Ei First Raysissa ole mitään muuta hienoa, kuin että siinä on ne kaikki raidat nyt samalla levyllä siinä missä Cry of Lovesta puuttuu raitoja. Siksi se on järkevämpää nähdä Hendrixin keskeisiin levyihin kuuluvana, jos joukkoon lasketaan vain yksi rekonstruktioyritys. Jos haluat jonkun kirjallisen lähteen, niin katso vaikka Cry of Loven arvostelu allmusic guidesta (allmusic.com). En minä liitä First Raysiin mitään sen kummempaa kuin, että se on kätevämpi levy, koska siinä on mukana loputkin tärkeät raidat. --Anonyymi 1

Cry of Love ja First Rays ovat molemmat keskeneräisen työn postuumeja editointeja, joten niitä on mielestäni mahdotonta asettaa mihinkään "autenttisuusjärjestykseen". Molemmat ovat taatusti epäautenttisia. On tärkeää huomata, että varhaisesta ilmestymisajankohdastaan huolimatta Cry of Lovekaan ei enää kuulu siihen "alkuperäiseen" Hendrix-katalogiin. Cry of Love on toki aikalaisdokumentti, mutta aikalaisuuden korostaminen muiden argumenttien ohitse ei minunkaan mielestäni ole perusteltua.

Keskeiset julkaisut -listalle kuuluu mielestäni First Rays seuraavista syistä: 1) Cry of Love oli alun pitäen torso: Mitchell ja Kramer ovat kertoneet levyn biisivalikoiman muodostuneen sellaiseksi kuin muodostui siitäkin syystä, että kaikkia nauhoituksia ei ollut käytettävissä, 2) First Rays sisältää täsmälleen samat postuumit miksaukset ja rumpuraidat kuin Cry of Love, 3) First Rays on paljon kattavampi, 4) First Rays on Hendrixin perikunnan, Mitchellin ja Kramerin hyväksymä, 5) Cry of Love on vedetty markkinoilta vuosia sitten, mikä on keskeisin syy First Raysin suosimiseen tässä artikkelissa. --Anonyymi 2

Miten artikkeli palautetaan? Joku pelle vandalisoi tämän?

Kyllä täytyy myöntää että Cry of Love on myös merkittävä, mutta First Rays... on merkittävämpi, koska mm. kappaleet "Night Bird Flying" ja "Angel" nousivat tutuiksi Hendrixin loppuvuoden esiintymisissä (mm. esitetty Isle of Wight Festivaalissa).--Hursti

Liikaa triviatietoa?

Hyvä että artikkelia täydennetään, mutta osa viime aikaisista lisäyksistä ei enää käytä kovin merkittäviltä. Koska artikkelissa voidaan kertoa Hendrixin urasta vain pääpiirteet, kannattaa yksityiskohtatietoa lisättäessä miettiä tarkoin mikä on oleellista ja mikä ei. Kehittäkää lähdeluetteloa ja linkkilistaa, älkää tuoko artikkeliin ihan kaikkea mahdollista.

Kysymys

Onko "Castels Made of Sand" teidän mielestä tärkeä Jimi Hendrix kappale? Minusta se on aika selvää että on jos se on mm. kokoelmilla The Ultimate Experience ja Experience Hendrix: The Best of Jimi Hendrix. On nimittäin TODELLA ärsyttävää kun joku aina poistaa sen Jimi Hendrixi-artikkelista. Tuntuu että "aktiivisin" sivun muokkaaja ei taida tietää Jimistä niin paljoa.--Hursti

Jos ainoa näyttö on, että se on kahdella kokoelmalla, niin se ei oikein riitä todisteeksi, että kappale olisi merkittävämpi kuin levyn muut kappaleet. "Little Wingiä" lukuunottamatta näyttää olevan aika tuuripeliä (siis kiinni päättävien tahojen henk. koht. mieltymyksistä), mitkä kyseisen albumin kappaleista päätyvät kokoelmille. En muista lukeneeni edes mistään lähteestä, että tuota kappaletta olisi joku kehunut (en kuitenkaan väitä että se olisi levyn muita kappaleita huonompi, vaan että se ei mielestäni erityisesti erotu muista kappaleista selvästi minkään seikan nojalla - levy on suhteellisen tasainen kappaleiden tason suhteen). En aloita nyt kuitenkaan mitään muokkaussotaa. Olkoot tällä kertaa. --128.214.214.62 29. maaliskuuta 2006 kello 09.32 (UTC)

En minäkään sotaa halua. Mainitsinko että kummallakaan kokoelmilla ei ole kappaletta "Spanish Castle Magic". --Hursti

"Spanish Castle Magicia" ei tarvitse minun puolestani mainita, mutta nykyisessä versiossa sanotaan vain, että sitä soitettiin livenä. Tämä on minusta ihan OK maininta, joskaan ei välttämätön. --128.214.214.62 29. maaliskuuta 2006 kello 09.41 (UTC)

Palautin viimeisimmän muokkauksesi. Et varmaan lukenut omaa muokkaustani kokonaan. Nykyisessä versiossa ON mainittu "Castles Made of Sand", alempana, ja siinä on mainittu kappaleen päätyminen kokoelmille. Oletan että et huomannut tätä. --128.214.214.62 29. maaliskuuta 2006 kello 11.08 (UTC)

Miksei levyä "electric jimi hendrix" vuodelta 1968 hyväksytä muihin julkaisuihin. Tiedän, että se vedettiin pois markkinoilta ennen virallista myyntiä ja hyvinkin harvinainen. Ostin sen vuonna 1971 Fazerin postimyynnistä. Ei se mikään bootleg kuitenkaan ole. 3. helmikuuta 2007 as

Luultavasti tiedon poistaja ei tiennyt kyseisen levyn olemassaoloa ja luuli sitä näin ollen pilaksi. Itsekin kuulin levystä nyt ensimmäistä kertaa, eikä se kovin tunnettu näytä olevan kun sitä ei minkäänkielisestä Wikipediasta näytä löytyvän, ja Googlellakaan ei tule montaa osumaa. Lisätessä tuon tyyppiistä tietoa kannattaa ehdottomasti merkitä lähde, josta tiedon luotettavuutta voidaan varmistaa. Eli koita löytää joku levyn julkaisusta kertova lähde. Ja jos pystyt kertomaan asiasta enemmän (esim. miksi vedettiin pois markkinoilta), niin ehkäpä siitä voisi kirjoittaa vähän enemmänkin artikkeliin. --MattiKt 4. helmikuuta 2007 kello 11.26 (UTC)

Kiitos Matti vastauksestasi. Olen hieman uusi näissä Wikipedia ympyröissä, Jimin levyt on kuitenkin hankittu silloin joskus kun ne ilmestyivät. "electric jimi hendrixiä" on myyty esim. www.popsike.com. Levy on lähinnä "Electric Ladylandin" 2 ja 4 puoli ja eräänlainen teaser. Hetken aikaa se oli myynnissä ennenkuin vedettiin takaisin. Skandinaviaan ehti kuitenkin lähteä erä levyjä. Kaikkiaan noin 2000 levyä pääsi karkuun, arvioidaan, että joku sata kappaletta on tällä hetkellä olemassa. Voisinhan kirjoittaa nämä jutut vaikka sivun trivia-osaan, vai poistaakohan joku asiantuntija taas sen? as 4. helmikuuta 2007 kello 22.07 (UTC)

Lisää nuo tiedot trivia-kohtaan. Muita julkaisuja -luettelossa ei mielestäni kannata listata suuria keräilyharvinaisuuksia ja kuriositeetteja.--217.112.249.156 5. helmikuuta 2007 kello 08.29 (UTC)

Vaikutus

Jimi Hendrixin vaikutusta yhtään väheksymättä on sanottava, että vaikka Hendrix on yksi vaikutusvaltaisimmista populaarimusiikin tekijöistä alan historiassa niin hänen tärkeä merkityksensä rajoittuu kitaran käyttön uudistamiseen pop-musiikissa. Yleisesti Hendrixin ajan pop-musiikista puhuttaessa ei voida sivuutta mm. Bob Dylania tai James Brownia.

Hendirxin tärkeä vaikutus populaarimusiikissa liittyy kitaran käytön kehittämiseen ja EHDOTTOMASTI myös studiotekniikan ja -työskentelyn mullistamiseen.

On totta, että Dylania ja Brownia ei voida sivuuttaa (ja listaa voisi jatkaa parilla kymmenellä tyypillä), mutta Hendrixhän oli ehdottomasti myös musiikintyylien tärkeimpiä kehittelijöitä 1960-luvulla. Hän loi käytännössä yksin funk-rockin. Esimerkiksi kappale "Little Miss Lover" vuodelta 1967 on jo käytännössä funk-rockia. Kuka muu teki sellaista silloin? Samoin seuraavana vuonna tehty kappale "1983" on jo tyyliltään käytännössä progressiivista rockia, ja Hendrix oli tietysti yksi niistä muusikoista, jotka enteilivät hevin syntyä ja Hendrix näistä nimen omaan lähes selvimpänä tapauksena: vain hyvin harva vuoden 1967 biisi muistuttaa niin paljon heviä kuin Purple Haze vuoden 1968 Voodoo Childistä puhumattakaan. Keskeneräisen levyn "Hey Baby" edustaa "Stairway to Heavenin" tapaan tuommoista "eeppistä" lähestymistapaa, mikä omaksuttiin klassiseen heviin. Lisäksi Hendrix osallistui tuon aikakauden ensimmäisiin yrityksiin yhdistellä jazzia ja rockia ("Rainy Day, Dream Away..." ja "South Saturn Delta"). "Crosstown Traffic" -kappale pitää kaivaa esille, jos ruvetaan kirjoittamaan hiphopin esihistoriaa (ja tämä ei ole mikään vitsi). Hendrix myös osallistui panoksellaan myös ensimmäisten nykyaikaiselta pop-musiikilta kuulostavaien balladien/slovareiden tekoon. "Moderni pop-musiikkihan" syntyi tuossa 1960-luvun jälkipuoliskolla (siinä missä 1950-luvun rock and roll kuulostaa taas huomattavasti vanhemmalta). Hendrixin varsinainen oma tyyli alun perin oli psykedeelinen rock ja siinä hän ei tietenkään vain tehnyt kappaleita vaan oli yksi kyseisen tyylin perustajista. Tässä oli nyt jotain ensimmäisiä meriittejä joita tuli mieleen musiikin tyylilajien kehittämisen suhteen. Onhan näitä kehittelijöitä monia muitakin, mutta Hendrix on yksi heistä. Hendrixin albumithan ovat sävellyksiltään hyvin monipuolisia, joten ei ihme, että niistä on saatu vaikutteita monenlaiseen musiikkiin. Tämä vaikutteiden anto ei ole mikään hypoteesi, vaan monet myöhemmistä muusikoistahan nimenomaan sanovat Hendrixin olleen tärkein tai yksi tärkeimmistä vaikuttajistaan --128.214.205.44 16. huhtikuuta 2006 kello 10.43 (UTC)

Totta puhut kautta linjan mutta kysymykseesi funk-rockista haluan vastata lyhyesti: Sly Stone. Vaikutti myös Milesin tekemisiin Hendrixin ohella syvällisesti. Niin Hendrixillä kuin Stonellakin oli jo uraa takana 1967, tosin äänitettyä sellaista hyvin vähän kuten varmasti tiedätkin.

Jos olet kuunnellut Sly Stonen musiikkia (tai siis lähinnä kolme levyä vuosilta 1968, 1969 ja 1971), niin voit kyllä kuulla, että Sly Stonen musiikki on rock-vaikutteista soulia ja funkia, mutta ei se ole funk-rockia sanan varsinaisessa mielessä toisin kuin Hendrixin kappaleet. Oleellisinta on kai soundi... Sly oli erittäin merkittävä tyyppi, mutta ei välttämäti tiukasti ottaen _funk-rockin_ vaan lähinnä funkin (ja musiikin yleisemmin) kannalta. --Cyborg Orangutan model-123 27. kesäkuuta 2006 kello 11.45 (UTC)

Monirotuisuus

Kommenttina edelliseen muokkaukseen. Hendrixin suvussa on cherokee- ja irlantilaisverta ainakin hänen isoäitinsä kautta, mutta ehkä näitä asioita ei tarvitse selittää. --128.214.205.6 2. syyskuuta 2006 kello 12.29 (UTC)

Totta. Tuskin Amerikassa on montakaan mustaa, jonka sukujuurista ei löytyisi yhtäkään valkoista tai inkkaria. Hendrixinkään tapauksessa asiaa ei tarvitse erikseen korostaa.3. syyskuuta 2006 kello 11.18 (UTC)

Kuvakikkailua

Siirsin debyyttialbumin kansikuvan alkuun, koska siinä oli ruma kuvaton tila, eikä ARE- ja Axis-albumeiden kansikuvien esiintyminen vierekkäin näyttänyt hyvältä sekään.217.112.242.181 14. syyskuuta 2006 kello 06.58 (UTC)

Jospa joku kertoisi, mistä saadaan joku järkevä valokuva Hendrixistä, jota tekijänoikeuskusipäät eivät poistaisi täältä. --128.214.205.4 14. syyskuuta 2006 kello 07.03 (UTC)

Totta, oikea potretti olisi kyllä paras vaihtoehto alkukuvaksi.217.112.242.181 14. syyskuuta 2006 kello 07.10 (UTC)

Commonsissa oli pari kuvaa, jotka aiheensa puolesta sopivat artikkelin loppupuolelle, jonne ne sijoitin. En jaksa nyt sijoitella niitä paremmin, joten jos niissä on vikaa, voi paikkaa ja kuvien kokoa muuttaa. --128.214.205.4 14. syyskuuta 2006 kello 08.29 (UTC)

Ei pitänyt vasurikitaroista?

Viitaten band of gypsys -kuvatekstiin, Hendrix soitti usein vasurikitaraa myös (esim Woodstockissa), eikö se muka pitänyt niistä? --128.214.205.4 20. syyskuuta 2006 kello 11.03 (UTC)

Eräässä lähteessä kerrotaan Hendrixin sanoneen, että vasuri-Fenderit ovat "roskaa". Voisin kuvitella väitteen pitävän paikkansa, kun Hendrix vielä staranakin käytti useimmiten oikeakätistä mallia. En kuitenkaan ehdi etsiä kunnollista lähdeviitettä, joten voi tuo kuvatekstiin sisältyvän maininnan poistaakin, jos niin haluat.217.112.242.181 20. syyskuuta 2006 kello 11.06 (UTC)

Jimi soitti mieluiten oikekätistä kitaraa vasenkätisenä koska tällöin sekä mikinvaihtokytkin että volume- ja tone-säädöt olivat kielten yläpuolella helposti hallittavina. Em. kuvatekstin maininta on mielestäni aivan asiallinen! En kannata poistoa!

Kake1962 27. helmikuuta 2007 kello 12.38 (UTC)

Lista lainakappeleista

Meidän Hendrix-fanaatikkojen kannalta lista on kyllä kiinnostava. Mutta onkohan tuommoinen tosifaneille suunnattu triviaalitieto kuitenkaan tarpeen laajalle lukijakunnalle tarkoitetussa tietosanakirjassa? Mitä mieltä olette listan tarpeellisuudesta?--217.112.242.181 20. syyskuuta 2006 kello 18.50 (UTC)

Clarice Lawson

Tieto Lawsonin cherokee-perimästä on peräisin enkkuwikistä.--217.112.242.181 21. syyskuuta 2006 kello 09.58 (UTC)

Jimi Hendrixin kuva

Artikkelissa on sama kuva kahteen kertaan. En löytänyt Commonsista yhtään JH:n kuvaa. --Ulrika 25. syyskuuta 2006 kello 11.38 (UTC)

Kyseessä on levyn kansikuva, joita saisi käyttää vain levyyn viitatessa eli kuvan käyttö artikkelissa kerran (levyyn viittaavalla kuvatekstillä) on OK koska kyseisestä levystä puhutaan tekstissä aika paljon. Mutta pitäisi löytää parempi kuva yleensä artikkelin kohdehenkilöstä, ja tämä on liki mahdoton tehtävä tekijänoikeusnatsien takia. --128.214.205.4 25. syyskuuta 2006 kello 12.44 (UTC)

Vähän karskisti sanottu tuo tekijänoikeusnatsi. Kyllä kuvaajakin on leipänsä ansainnut. Mutta en.Wikipediassa on hyvä kuva. Saisiko sen siirretyksi Commonsiin? En itse osaa siirtää, vaikka jo kerran sain ohjeet. http://en.wikipedia.org/wiki/Image:Jimi_hendrix.jpg --Ulrika 25. syyskuuta 2006 kello 13.10 (UTC)

Eikun käsittääkseni fi-wikipediassa ei hyväksytä noita perusteluita laittaa tuota kuvaa, mitä en-wikissä on tuolle kuvalle annettu. Löysin kyllä saman kuvan itsekin. Myöskään kuvalla ei ole käsittääkseni mitään asiaa commonsiin, koska commonsiin on wikipedioita tiukemmat pääsykriteerit. Kuva on "copyrighted" kuten siinä heti lukee. Suomessa on kai tiukemmat lait, minkä takia fi-wikipediaan ei saa usein samoja kuvia - tai sitten en-wikipediassa on vain huonompi valvonta. Pitäisi siis löytää kuva, joka on aidosti tekijänoikeuksista vapaa (eli "in public domain"). --80.221.29.88 25. syyskuuta 2006 kello 17.40 (UTC)

Vasurikitaroinnista

Jimi aloitti ja lopetti soittamisen vasurina. Vasenkätisyydestään huolimatta hän osasi soittaa kumminpäin tahansa. suurin syy vasuri soittoon oikeakätisten skeballa on se että vibrakampi ja säätönappulat on paremmin/nopeammin käytettävissä.-SPACE-

Arkistoitu vertaisarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Kattava sivu, mutta valitettavasti lähteet puuttuvat tästäkin suositellusta. --Spirit 20. maaliskuuta 2007 kello 15.34 (UTC)

Lähteiksi riittäisivät kirjallisuusluettolossa mainitut teokset, mutta lähdeviitoittaminen olisi tietysti aika iso urakka.--130.234.75.19 23. maaliskuuta 2007 kello 12.24 (UTC)

Noita kirjoja ei ole nimetty lähteiksi. Ne ovat "Kirjallisuutta"-otsikon alla, joten niitä ei ole välttämättä käytetty lähteinä. --Spirit 24. maaliskuuta 2007 kello 11.41 (UTC)

Kaikki nuo opukset lukeneena tohdin väittää, että niistä löytyy lähes kaikki mitä artikkelissa kerrotaan. Tässä herää myös kysymys siitä, mitä kaikkea oikeastaan kannattaa lähteistää. Artikkeli sisältää valtaosaltaan ihan perustietoa, joka kerrotaan kaikissa Hendrixiä käsittelevissä asiateksteissä. Sellaisen lähteistäminen oikein viiteapparaatilla tuntuu vähän overkilliltä. Monet yksittäiset detaljit toki kannattaisi lähdeviitoittaa, mutta joka virkkeen tai kappaleen perään viitettä ei ehkä tarvita?--217.112.249.156 25. maaliskuuta 2007 kello 20.08 (UTC)

Kuvista

Lisäsin artikkeliin taulukkoon kuvan Jimi Hendrixistä, saa nähdä kelpuuttaako Wikipedia kuvan. Reufiter 26. elokuuta 2007 kello 09.34 (UTC)

Kun olet toistuvasti saanut huomautuksia kuvista, eikö nyt ole jo aika ottaa selvää? Jimi Hendrixin ottamaksi merkitsemäsi Jimi Hendrixin kuva ei tietenkään ole hänen ottamansa. IMDb:n kuvat eivät käsittääkseni ole vapaita, public domain -kuvia. Saat kyllä asiantuntevampiakin vastauksia, mutta kehotan sinua poistamaan sen artikkelista. --Ulrika 26. elokuuta 2007 kello 09.53 (UTC)

Artikkelissa oleva kuva ei toimi. Saisiko tuota fixattua, kiitos. 130.231.166.184 7. marraskuuta 2008 kello 15.27 (EET)

Commonsista löytyi piirros, joka on nyt lisätty. --Jaakonam 7. marraskuuta 2008 kello 15.30 (EET)