Keskustelu:Jännite

"Kotitaloussähkö on sinimuotoista vaihtojännitettä (vaihtovirtaa), jonka huippuarvo on nykyään 230 V" Eikö tuo 230 V pitäisi tehollisarvo eikä huippuarvo? Kommentin jätti 82.215.220.212 (keskustelu – muokkaukset).--Eetvartti ^(Kerro) 10. heinäkuuta 2008 kello 09.36 (UTC)

Juu--Otrfan 10. heinäkuuta 2008 kello 09.37 (UTC)

W/Q eli yksikköinä J/C

Artikkelista oli poistettu V = J/C. Tämä voltin riippuvuus muista yksiköistä on kuitenkin perustavanlaatuinen, katso esim. [1]. Toinen lähde: [2], sivu 21 --Aulis Eskola 9. heinäkuuta 2011 kello 00.23 (EEST)

Jännitteen vaarallisuus

Yli 40V tason varoitteluun oli kyselty lähdettä: Jännitteen vaarallisuus on voimakkaasti riippuvainen olosuhteista. Kosteissa ja likaisissa olosuhteissa 40..50V voi olla vaarallinen, puhtaissa olosuhteissa vaarallisuuden raja on lähellä sataa volttia. Lisäksi vaarallisuuteen vaikuttaa myös, onko kysymys vaihto- vai tasajännitteestä (tasajännite on hieman vaarattomampi).

Mitenköhän tarkasti ja missä olosuhteissa tuota vaarallisuutta pitäisi tässä artikkelissa esittää? 40V on sellainen "varman päälle" raja, korkeampiin rajoihin pitäisi pistää huomautus olosuhteista (pahoissa olosuhteissa alhaisempikin jännite voi olla vaarallinen, etenkin vaihtojännite). --Aulis Eskola 11. heinäkuuta 2011 kello 11.04 (EEST)

Vaarallisuudesta varoittaminen on tärkeää. Tukesin sivuilta on hankala löytää lausuntoa mikä on vaarallinen jännite. Luvanvaraisuus tee-se-itse asennuksille sentään löytyy pykäläsivulta pykälästä §10. Jawacz 11. heinäkuuta 2011 kello 14.44 (EEST)

EN-61010-1 Sähkölaitteet mittaus-, säätö-, laboratoriokäyttöön osa 1 yleiset vaatimukset, luettavana vanhahko painos 1996 / painos 2. Kappale 6.3.2 "Arvot yhden vian tapauksessa": suurin pitkäkestoinen kosketeltava jännite yhden vian tapauksessa saa olla märissä olosuhteissa 35V vaihtojännitettä ja 70V tasajännite. Vaihtojänniteraja tulee siis jopa alemmas kuin artikkelissa ollut ylimalkainen 40V.

EN 60950-1 Tietotekniikan laitteet. Turvallisuus. Osa 1: Yleiset vaatimukset, 2001. Kappaleet 1.2.8.6 ja 1.2.8.7 määrittelevät turvallisen pienois- ja suojajännitteen tasoksi 42,V vaihtojännitteen _huippuarvona_ (30V RMS-arvona) ja 60V tasajännitteenä.

Yleisesti nykyään puhutaan turvallista jännitettä termillä pienoisjännite seuraavia jännitetasoja: 50V vaihtojännitettä ja 120V tasajännitettä kotelointuna, koteloimattomana täysin paljaana normaalissa tilanteessa 25V vaihtojännitettä ja 60V tasajännitettä. Lähteenä SFS 6000-4-41 kappaleet 411.1.1 (alkuperäinen lähde HD193, IEC 60449) ja 411.1.4.3.

EU pienjännitedirektiivi (2006/95/EY, LVD) koskee nimellisjännitteitä 50V- vaihtovirralla ja 75V- tasavirralla, joita siis joteskin lähtökohtaisesti pidetään vaarallisina.

KTM päätökset 516/1996 ja 517/1996 taas maallikoiden sähkötöiden turvarajoina 50V vaihtojännitteellä ja 120 V tasajännitteellä.

Että arvo tästä sitten, mitä artikkeliin laittaisi. Mikä olisi se jotenkin yleinen ja nykyään virallinen turvallinen jännitetaso... --Aulis Eskola 11. heinäkuuta 2011 kello 21.36 (EEST)