Keskustelu:Constantinus Africanus

Itse asiassa Constantinus kylläkin käänsi arabialaista lääketiedettä enimmäkseen vaikka joukossa oli myös kreikkalaisia teoksia. Nämä arabialaisen lääketieteen merkkiteokset, joita Constatinus käänsi olivat pääasiassa 900-luvun lopulta ja 1000-luvulta (ks. esim. Wüstenfeldt 1877). Itse teoksien käsikirjoituksiakin kyllä Internetistä löytyy ja niissä on monesti alkupuolella kohta, jossa mainitaan jotakuinkin "hunc librum transtuli ex arabica lingua in latinam". Lisäksi lienee syytä mainita, että vaikutuksensa oli myös juutalaisella tieteellä, käänsihän Constatinus myös Isaac Israeli ben Solomonin teoksia. Siten puhumalla kreikankielisten teosten kääntämisestä annetaan kuva, että eurooppalaiset olisivat jotenkin erityisellä tavalla säilöneet antiikin viisautta kun totuus lopultakin oli, että tuolloin eurooppalainen tieto oli kivikautista verrattuna arabialaiseen korkeakulttuuriin. Jos siis kopioidaan englanninkielistä wikipediaa niin on hyvästä kopioida ihan kaikki sanat, niillä kun monesti on merkitystä.

--78.27.78.126 29. huhtikuuta 2009 kello 13.09 (EEST)

Hei. Jos kerran olet perehtynyt aiheeseen, niin ole ihmeessä rohkea ja muokkaa sivua oikeammaksi itse. Kuten tuo linkitetty sivu sanoo: ”Suomenkielisen Wikipedian sisältö voi kehittyä paremmaksi vain siten, että itse tartut näppäimistöön: teet muutoksia, korjaat kielioppivirheitä ja virheellisiä tietoja, lisäät uutta, täsmennät ilmauksia ja niin edespäin.” Muussa tapauksessa yhtä asiantuntevan muokkaajan eksyminen tänne voi kestää aika pitkään. Tervetuloa mukaan! –neurovelho 29. huhtikuuta 2009 kello 13.35 (EEST)

Hips, no kuten alla huomaat on jo tavallisen kommentin muotoilu hankalaa allekirjoittaneelle, saati sitten varsinaisen artikkelin ;) --78.27.78.126 29. huhtikuuta 2009 kello 15.48 (EEST)

Erms, piti vielä lisätä että eihän Constatinus nyt herranpieksut opiskellut Salernossa vaan oli saanut oppinsa oletettavasti synnyinkaupungissaan Karthagossa tai mahdollisesti Bagdadissa jossa hän vietti verraten pitkään aikaa matkallaan, joka vei hänet lopulta Intiaan ja sieltä Etiopian kautta Egyptiin ja takaisin. Constatinus siis ei opiskellut vaan opetti Salernossa, josta kehittyi osin hänen ansiostaan monikulttuurinen ja -tieteinen yliopisto, jossa erityisesti lääketieteen osaaminen oli aikanaan korkeatasoista. Samsetti soikoon, toivottavasti tätäkään artikkelia ei kukaan nyt ole kopioinut tietolähteenään.

--78.27.78.126 29. huhtikuuta 2009 kello 13.16 (EEST)

Löytyisikö lähteitä? Niitä tarvitaan Wikipediassa. 101090ABC 29. huhtikuuta 2009 kello 13.19 (EEST)

Constantinus Africanuksesta (onkohan tällä joku suomenkielinen nimi, nimihän kuitenkin vain tarkoittaa Constantinusta, joka tuli Afrikasta?) löytyy jonkin verran kirjallisuutta ihan vapaastikin saatavana. Esimerkiksi tuossa alussa lainattu Heinrich Ferdinand Wüstenfeldin kirja Die Übersetzungen Arabischer Werke in das Lateinische seit dem XI. Jahrhundert (1877) löytyy The Internet Archivesta pdf-muodossa osoitteesta http://ia310835.us.archive.org/0/items/diebersetzunge00wsuoft/diebersetzunge00wsuoft.pdf. Tai vaikkapa loistokkaasti nimetty Henry Sigeristin The Great Doctors (käännös on vuodelta 1958, ei tietoa alkuperäisestä), jossa koko kymmenes kappale on varattu Constantinukselle ja Salernolle (ss. 68) (http://www.archive.org/stream/greatdoctors007045mbp/greatdoctors007045mbp_djvu.txt)

Suomessakin asiaa tutkitaan ja Helsingin yliopistossa on ainakin vuonna 2007 ollut vireillä hanke Constantinuksen käsikirjoituksen editoimiseksi, josta on ainakin oheisen (http://www.helsinki.fi/hum/kla/kfy/folium071screen.pdf s. 13) linkin mukaan syntymässä myös käännös tutkimuskäyttöön.

Tämän ohella on tietenkin verraten paljon kirjallisuutta, jossa viitataan Constantinukseen, kuten vaikkapa teoksessa Speer, Andreas ja Lydia Wegener (toim.) 2006. Wissen über Grenzen. Arabisches Wissen und lateinisches Mittelalter. Walter de Gruyter, Berlin (ks. erityisesti henkilöluettelo, koska kirjan useassa artikkelissa viitataan Constatinus Africanukseen). Ongelmista, jotka liittyvät käännösten liittämiseen varmuudella tiettyyn kääntäjään taas valottaa Green, Monica H. (1987). The De genecia Attributed to Constantine the African. Speculum, Vol. 62, No. 2 (Apr., 1987), pp. 299-323. Artikkelissa ei suoranaisesti puhuta Constantinus Africanuksesta vaan kääntämisen ja niiden myöhemmästä editoinnin tavasta, mistä johtuen monet mahdollisesti Constantinuksen tekemät käännökset ovat nykyään muiden nimissä. Lääketieteen puolelta vaikkapa Cunha, Felix (1939). Bookshell browsing. Constantinus Africanus : Incunabula Medica—III. The American Journal of Surgery, Vol. 45, Issue 1 (July 1939), pp. 157-162. Jossa Cunha antaa ymmärtää, että Constantinus olisi saanut oppinsa Kairossa, mutta en tätä nyt ainakaan pikaisesti kykene muista lähteistä varmistamaan ja muutenkin Cunhan artikkeli ei vaikuta järin vakuuttavalta vaan enemmänkin hurmehenkiseltä ihannoinnilta. Myös jonkin verran taitaa olla mainintoja erilaisissa kääntämisen historiaa käsittelevissä teoksissa, joita ei nyt ole tässä käden ulottuvilla, mutta muistelisin lukeneeni aiheesta teoksessa Hamesse, Jacqueline ja Marta Fattori (toim.) (1990) Rencontres de cultures dans la philosophie médiévale : traduction et traducteurs de l’Antiquité tardive au XIVe siècle : actes du Colloque international de Cassino 15-17 juin 1989. Louvain-La-Neuve : Université Catholique de Louvain. --78.27.78.126 29. huhtikuuta 2009 kello 15.48 (EEST)