Keskustelu:Black metal

Artikkeli Black metal on suositeltu artikkeli.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
14.–28.5.2008	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
31.5.–14.6.2008	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)
3.8.–17.8.2021	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
17.8.–7.9.2021	Suositellun artikkelin statuksen poisto		Poistettu	(ikilinkki)
15.11.–3.12.2021	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
3.12.–17.12.2021	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)

Tämä on keskustelusivu, jolla keskustellaan muutoksista artikkeliin Black metal.
Kirjoita uusi teksti vanhan alapuolelle. Napsauta tästä aloittaaksesi uuden aiheen. Muista allekirjoittaa viestisi napsauttamalla . Uusi Wikipediassa? Tervetuloa! Jos tarvitset apua, kysy kahvihuoneessa.	Ole kohtelias ja toivota uudet käyttäjät tervetulleiksi Älä käytä keskustelusivua mielipidepalstana Oleta hyvää tahtoa Vältä henkilökohtaisia hyökkäyksiä
Arkistot: 1

Artikkelin päivittäminen 2020-luvulle

(Siirretty käyttäjän Miihkali keskustelusivulta. Keskustelu koskee 16. lokakuuta 2021 ja sen jälkeen tehtyjä muokkauksia.)

Mukava nähdä että sulla riittää intoa muokkaamiseen monella eri saralla, ja hiljattain myös black metalin parissa. Kiva että viimein on saatu artikkelista tuo ongelmamalline pois, vaikka korjattavaa vielä toki riittää. Itse olen suurehkon elämänmuutoksen jälkeen päättänyt palata aktiivisemman muokkauksen pariin, ja ajatellut että aihepiirin artikkeleita voisi muokata viimein laatutasolle (esim. tärkeimmät yhtyeet lupaavaksi ja ehkä jossain kohtaa hyväksikin), mutta ikävä kyllä itsellä ei riitä aivan resurssit (lue: jaksaminen) itse black metal -artikkelin korjaamiseen (toki sekalaisia netti- ja kirjalähteitä voisi käyttää, mutta mieluisinta olisi kirjoittaa se muutaman suuren päälähteen varaan).

Hankin hiljattain suomalaista black metalia käsittelevän Pirunkehto-kirjan, jonka pohjalta olen ajattelut laajentaa siinä mainittuja yhtyeartikkeleita sekä kirjoittaa mahdollisen "Black metal Suomessa" / "Suomalainen black metal" -tyyppisen artikkelin, jos aiheesta vain riittävästi irtoaa. Tästä oli jo aiemmin keskustelua, mutta tiedustelen että onko sulla kiinnostusta / kykyä laajentaa itse pääartikkelia (black metal) laatutasolle, vai onko sama kuin aikaisemmin? --Hedelmätiski (keskustelu) 16. lokakuuta 2021 kello 23.49 (EEST)

Katsotaan, miten homma etenee. Nykyisestä artikkeli ei varmaan enää kauheasti laajene, sanoitusosuus pikemminkin lyhenee. Tuolla on jotain aika keskeisiä väitteitä, joille ei ole lähteitä. Ehkä ne ovat niin itsestäänselviä, ettei niitä vaivauduta erikseen alan kirjallisuudessa mainitsemaan. Esimerkiksi se, että yleisimmät soittimet ovat kitara, basso ja rummut. Tuota Black metal -Suomessa juttua pohdin itsekin. Suomalainen black metalhan oli ammoin aika vaikutusvaltainenkin suuntaus, joten sen hyllyttäminen kokonaan pääartikkelista erilliseksi tuntuu turhalta. Toisaalta taas sitten kansainvälisesti merkittäviä bändejä ovat lähinnä Impaled Nazarene, Beherit ja Barathrum, ehkä myös Archgoat. Mutta esimerkiksi Suomessa käyty keskustelu black metalin kuohuttavuudesta tai sen puutteesta ei varmaan ole kansainvälisesti niin merkittävää, että sitä kannattaisi pääartikkelissa käsitellä. Hyvinkään paloittelusurman ja Porvoon kirkon polton jälkipyykeistä voi ehkä kirjoittaa lyhyesti. Kyllä tuosta varmaan hyvinkin saisi aikaiseksi erillisen artikkelin. Samoin se aikaisemmin kaavailemamme Black metalin toinen aalto voisi olla artikkelin arvoinen. — Sananen vielä artikkelin painotuksista. Minähän olen vanhan liiton pop-fani siinä mielessä, että kuuntelen lähinnä 1960–1970-lukujen musiikkia. Black metalin suhteen olen kiinnostunut enimmäkseen ensimmäisestä aallosta, jota olenkin viime aikoina innostunut kuuntelemaan tuntikaupalla joka päivä. Toinen aalto kiinnostaa minua lähinnä kulttuuri- ja taidehistoriallisena ilmiönä, vaikka Mayhemin, Darkthronen ym. isoimmat hitit toki löytyvät hyllystä. Ylipäätään tapani kuluttaa taidetta on epätyypillinen. Taideteokset kiinnostavat minua linkkeinä historiallisessa ketjussa: mistä ne ammensivat innoitusta, millaista taidetta ne itse innoittivat? Black metal -artikkelissakin koostuu historiallinen tulkinta: miten black metalista tuli black metalia? Tästä näkökulmasta vaikkapa Black Sabbath ja saksalaiset thrash-pumput ovat black metalin kannalta merkittävämpiä kuin modernit black metal -orkesterit — siitäkin huolimatta, että Black Sabbath ja Sodom kumppaneineen eivät esitä black metalia. — Kiitos viestistä ja työn iloa! Apu kelpaa aina. --Miihkali ^{(K • M)} 17. lokakuuta 2021 kello 12.01 (EEST)

@Hedelmätiski: Artikkelin perusrunko on nyt mielestäni aika hyvä. ”Kolmannesta aallosta” voisi vielä kirjoittaa vähän lisää, esimerkiksi aihetta sivuava James Ammiraton nettiartikkeli on jo nyt lähdeluettelossa. Ehkä tärkein asia noiden lähdepyyntöjen täyttämisen ohella olisi löytää tähän vähän inhimillistä näkökulmaa. Toisin sanoen siis tietoa siitä vähemmän raflaavasta tosiasiasta, että suurin osa black metalin harrastajista on ihan tavallisia ihmisiä eikä musiikilla ole heille suurempaa ideologista merkitystä. Nyt tässä vähän korostuu ”true”-mentaliteetti, mikä on tietysti sikäli ymmärrettävää, että lähteet usein keskittyvät black metalin jännittävimpiin ja valtavirrasta selvästi poikkeaviin piirteisiin. Toki tuolla tuodaan ohimennen esiin vaikkapa se, että Aarseth kyllä uhosi kovasti, mutta ei lopulta uskonut omiin oppeihinsa. En kuitenkaan täysin luota siihen, että tämän tiedon kerran luettuaan (artikkelin alkupuolella) lukija jaksaisi tulkita myöhempiä tietoja show-meiningin kontekstissa. --Miihkali ^{(K • M)} 17. lokakuuta 2021 kello 15.29 (EEST)

Kiitos tiedosta ja vinkistä. Tuosta "kolmannesta aallosta" / ylipäätään black metalista 1990-luvun jälkeen pitäisi kirjottaa, koska huomio yleensä keskittyy vain ensimmäiseen ja toiseen aaltoon. Juuri nuo erityiset kokeilut industrialin ja muiden genrejen kanssa on myös mielenkiintoinen aihepiiri, joskin kiistelty. Samalla myös yhdysvaltalaisesta black metalista voisi olla mainintaa, joka on itsessään myös kiistanalainen aihe. Tuo inhimillinen näkökulma on myös tärkeä, paitsi koskien fanikuntaa, myös artisteja. --Hedelmätiski (keskustelu) 17. lokakuuta 2021 kello 15.51 (EEST)

Huomasin myös että laitoit black metal -artikkeliin aikaisemmin lataamani Enter the Eternal Fire -kappaleen näytteen. En tiedä susta, mutta omaan korvaan tuo kuulostaa sellaisenaan kivuliaan kovalta, ainakin itseni pitää asettaa nuo voimakkuutta kuvaavat palkit ihan nolliin että voin kuunnella. Sama ilmeisesti koskee muita lataamiani näytteitä, esim. Bathory-artikkelin vastaavat (jos oikein muistan, niin latasin ne kuukausia sitten jolloin kärsin kuulovaikeuksista, ja nyt ne kuulostavat samoilla ääniasetuksilla ja kuulokkeilla hirveiltä). Osaatko sanoa onko ääni liian kova? Osan voisi kuitenkin korvata, näet huononsin niiden laatua tarkoituksella enwikin sääntöjen mukaan, vaikka fiwikissä tätä käytäntöä ei tarvitse seurata. --Hedelmätiski (keskustelu) 17. lokakuuta 2021 kello 23.45 (EEST)

EDIT: Ovat muuten nuo muutkin black metal -artikkelin näytteet aika kovia minun korville. Jospa olen vain kuvitellut, tai sitten kuulo teki aiempaa todettua paremman paluun, heh. --Hedelmätiski (keskustelu) 17. lokakuuta 2021 kello 23.54 (EEST)

Luulen, että se riippuu monestakin asiasta: kaiuttimista, selaimen asetuksista, omista kuuntelutottumuksista sekä tietysti ääninäytteestä itsestään. Itse olen aina pyrkinyt normalisoimaan ääninäytteet, jotta ne kuulostaisivat suunnilleen yhtä äänekkäiltä. Jos käyttää suoraan CD:ltä ripattua ääninäytettä ilman normalisointia, niin volyymitaso riippuu miksaajan ja masteroijan mieltymyksistä. Voi olla, että örinähevi lähtee keskimääräistä kovempaa, koska siinä ei ole dynamiikkaa samalla tavalla kuin vaikkapa popissa, vaan kaikki on koko ajan piikissä. Mieluummin kuitenkin niin, että ääninäyte on liian kovaääninen, kuin että se on liian hiljainen. Volyymiä on helppo säätää hiljemmalle, mutta esimerkiksi kannettavalla ja kännykällä tulee yläraja nopeasti vastaan. Itse kuuntelen tietokoneeseen kytketyillä, suhteellisen isoilla aktiivikaiuttimilla. Voi olla, että olen niiden kanssa liiankin tottunut säätämään volyymiä aina tilanteen mukaan enkä siksi osaa arvioida, mikä on ”normaalin” musiikkitiedoston äänenvoimakkuus. --Miihkali ^{(K • M)} 18. lokakuuta 2021 kello 10.37 (EEST)

Mieluummin liian pieni, koska volyymiä voi aina lisätä. Kiitokset tästä muokkauksesta, juuri tuollaista mietinkin. Tärkeää on saada lukijoille perille se, että loppujen lopuksi usein kyse on nuorista (ja usein epävakaista sellaisista) miehistä, jotka pyrkivät saamaan hyväksyntää ystäviltään ja hakemaan paikkaansa maailmassa. --Hedelmätiski (keskustelu) 18. lokakuuta 2021 kello 11.50 (EEST)

Hmmm... Ei sitä kyllä aina voi. Esimerkiksi kannettavan tietokoneen sisäänrakennetun kaiuttimen kohdalla volyymin yläraja tulee nopeasti vastaan. Mitenkähän sen volyymitason oikein määrittelisi. Normalisointi on siitä helppo ratkaisu, että oikein tehtynä normalisointi tuottaa aina saman lopputuloksen: voimakkain kohta on ääninäytteestä toiseen täsmälleen yhtä äänekäs. Kiitokset palautteesta. Näin sivumennen täytyy sanoa, että Aarsethilla oli kyllä aikuisen vastuu todella pahasti hukassa. Mutta maailman sivu on ollut ihmisiä, jotka juopuvat omasta vallastaan. Hiukan vastaavia tilanteitahan on rock-musiikissa nähty alusta pitäen. Yleensä rikokset vain ovat olleet toisenlaisia: seksuaalista hyväksikäyttöä ja huumeita kirkonpolttojen ja murhien sijaan. --Miihkali ^{(K • M)} 18. lokakuuta 2021 kello 11.58 (EEST)

Ei se ikä aikuiseksi tee, heh. Hyvä löytö tuo Evolution of the Cult -kirja, sen pohjalta sain vähän varmempaa viitteistystä Bathory-artikkeliin, tosin tässä vaiheessa info bändistä on niin hajanaista, että kunnollisetkin kirjat levittelevät puolitotuuksia faktana. Edelleen hieman karsastaa kuinka paljon siinä on käytetty pelkkiä haastatteluja lähteenä, mutta itse bändistä on vaikea löytää kokonaisvaltaista esitystä, jonka varaan rakentaa kunnollinen artikkeli. Olen kuitenkin siistinyt artikkelia ja olen itse valmis siirtymään uusiin projekteihin. --Hedelmätiski (keskustelu) 18. lokakuuta 2021 kello 12.04 (EEST)

EDIT: Olisi pitänyt laittaa tuohon ylempään että "Mieluummin liian isolla, koska volyymiä voi aina pienentää" ;) --Hedelmätiski (keskustelu) 18. lokakuuta 2021 kello 12.08 (EEST)

Heh, ok. Mitä Pattersonin kirjaan tulee, niin onhan se tosiaan varsin haastatteluvetoinen, mutta toisaalta alkuperäislähteitä ei kauheasti ole. Fanzinet ja aikalaisuutisoinnit toki, mutta ne nyt vasta epäluotettavia ovatkin. Poliisin arkistot ehkä voisivat tarjota toisenlaista näkökulmaa, mutta en tiedä, kuinka helposti tutkijat pääsevät niihin käsiksi. Se vaatisi myös kielitaitoa. Mielestäni on joka tapauksessa hienoa, että muistitietoa kootaan nyt, kun suurin osa genren alkuvuosien vaikuttajista on yhä elossa ja työkykyisiä. Hieman tuossa Pattersonin kirjassa tökkii faninäkökulma, joka ehkä liiaksi korostaa black metalin kulttimainetta (sanan molemmissa merkityksissä). Mielestäni hän kuitenkin ihan tyydyttävästi myös harjoittaa lähdekritiikkiä ja tuo esiin lähdeaineiston ristiriidat. Patterson kiteyttää aika hyvin sivulla 164: ”For those swept up in all this, the lines between everyday reality, art, ideology, and the glorious melodrama of black metal were blurred in what must have been an intoxicating mix.” --Miihkali ^{(K • M)} 18. lokakuuta 2021 kello 12.14 (EEST)

Koska tämä keskustelu koskee yksittäistä artikkelia, siirrän sen itse artikkelin keskustelusivulle. --Miihkali ^{(K • M)} 18. lokakuuta 2021 kello 13.28 (EEST)

Mielenkiintoista lukea aiheesta kun keskeisistä henkilöistä kirjoitetaan heidän oikeilla nimillään, eikä millään 'trve kvlt' -mörkönimillä. Kieltämättä raikkaan kuulosta kuulla kerrottavan "Aarsethista" eikä mistään salaperäisestä "Euronymouksesta". --Hedelmätiski (keskustelu) 19. lokakuuta 2021 kello 20.25 (EEST)

Samaa mieltä. Mielestäni tähän voisi pyrkiä vielä johdonmukaisemmin. Nyt tuolla näkee sekä ristimä- että mörkönimiä. --Miihkali ^{(K • M)} 19. lokakuuta 2021 kello 21.22 (EEST)

@Hedelmätiski: Lähdepyyntöjä on artikkelissa enää yksi, sekään ei kovin olennaisessa seikassa. Mitähän tästä vielä puuttuisi? Ehkä jotain lyhyttä juttua siitä, että monet norjalaisnuorukaiset kokivat ilmapiirin ahdistavaksi ja ahdasmieliseksi, ja black metal oli reaktio siihen? --Miihkali ^{(K • M)} 14. marraskuuta 2021 kello 19.48 (EET)

@Miihkali: Hyvältä alkaa näyttää, mahtavaa työtä. Laitan myöhemmin tarkemman listan jos mieleen tulee jotain, laitan myös tähän nopeasti yhden Kerrang!-artikkelin, joka juuri käy aihetta läpi, etenkin tämä lainaus osui omaan silmään kun sen viimeksi luin:

»The beauty of the second wave of black metal is that it came from somewhere deep, dark, and oppressively normal. It’s the sound of young people yearning for an uncomplicated world where they could be pure and extreme and powerful, and their lament that they would never reach it. That, coupled with the fact that the second wave was made up of isolated young dudes totally unequipped to express their emotions, resulted in all of the drama and violence within the scene. Burning a thousand-year-old church was these metalheads’ way of showing the world they could change it forever, and making it known how little their souls meant to them.»

Artikkeli sivuaa myös Lords of Chaos -leffaa, siitä sun muista leffoista ja dokkareista voisi olla jotain asiaa. --Hedelmätiski (keskustelu) 14. marraskuuta 2021 kello 20.45 (EET)

Lainaamasi kohdan voisi melkein suomentaa kokonaisuudessaan ja panna Nuorisokapina-alalukuun. Hyvä löytö. --Miihkali ^{(K • M)} 14. marraskuuta 2021 kello 20.58 (EET)

Kiitos lisäyksestä. Mustakin tossa on aika hyvin kiteytetty se pointti, sopii hyvin lainaukseksi. --Hedelmätiski (keskustelu) 14. marraskuuta 2021 kello 21.53 (EET)

Olisikohan tämä sitten valmis vertaisarviointiin? Toki noita lähteitä voisi lueskella enemmänkin, mutta en taida jaksaa. EDIT: Tämänhän voisi vaikka ajoittaa jouluksi etusivulle, heh. --Miihkali ^{(K • M)} 14. marraskuuta 2021 kello 22.22 (EET)

No nyt on... Sopii laittaa pakettiin, teen paraikaa pientä kielenhuoltoa, sitten vain arviointiin :) --Hedelmätiski (keskustelu) 14. marraskuuta 2021 kello 22.39 (EET)

Hyvä lisäys tuo kolmas aalto. Alkaisiko se kuitenkin olla tässä? Laajentaa ehtii sitten vertaisarvioinnissakin. Vähän kyllä ihmetytti että MasterClassillakin on bläkkiksen historiasta artikkeli... --Hedelmätiski (keskustelu) 14. marraskuuta 2021 kello 23.02 (EET)

Arkistoitu vertaisarviointi 3

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Artikkeli valittiin vuonna 2008 suositelluksi, mutta se menetti asemansa aiemmin tänä vuonna. Oli ehkä virhe tuoda se vertaisarviointiin ja SS-äänestykseen, mutta rehellisyyden nimissä minulla ei tuolloin ollut kiinnostusta artikkelin kehittämiseen. No, tässä kävi sitten vanhanaikaisesti, ja kun artikkelia tuli muutaman kuukauden ajan pyöriteltyä eri laatumenettelyjen kautta, niin johan se alkoi taas kiinnostaa. Toisaalta oli ehkä hyväkin, että puutteet tuli johdonmukaisesti listattua. Minä ja Hedelmätiski olemme tässä viime kuukausina miettineet artikkelin kokonaan uusiksi, ja mielestäni se on jo selvästi SS-tasolla. Kylkäiseksi voisi sopia ainakin Venom (yhtye), joka on jo miltei valmis. Hedelmätiski puuhasi jossain vaiheessa Black metal Suomessa -artikkelia, missähän jamassa se mahtaa olla nyt? Black metalin toinen aalto (vrt. en:Early Norwegian black metal scene) voisi myös olla kirjoittamisen arvoinen. --Miihkali ^{(K • M)} 15. marraskuuta 2021 kello 13.19 (EET)

Omalla sivullani on raakile Black metalin toisesta aallosta, joka on raakakäännös tuosta en:Early Norwegian black metal scenestä, mutta siihen en ole koskenut kuukausiin. Itsellä on vielä tuo Pirunkehto-kirja (suomalaista black metalin historiaa läpikäyvä opus) kesken, joten artikkelia Suomalaisesta black metalista en ole vielä jaksanut aloittaa (voisi ottaa tämän viikon duuniksi). --Hedelmätiski (keskustelu) 15. marraskuuta 2021 kello 13.39 (EET)

Mä voin koittaa tehdä toisesta aallosta artikkelin, mutta en lupaa mitään. --Miihkali ^{(K • M)} 15. marraskuuta 2021 kello 13.44 (EET)

Onhan tämä nyt miellyttävä artikkeli, tai siis epämiellyttävä, ettei astuta nyt kenenkään puristin varpaille. Musta näin yleisesti on hyvä, että näitä vanhojakin laatuartikkeleita pyritään edelleen kehittämään, ja tällaista kauttaaltaan lähteistettyä ja hyvin kirjoitettua artikkelia on sitten muidenkin helppo viedä eteenpäin. Luen vielä kuitenkin loppuun asti. --PtG (keskustelu) 15. marraskuuta 2021 kello 23.08 (EET)

Ääninäytteissä on nyt edustettuna kasari ja ysäri, etenkin viime vuosituhannen viimeiset vuodet. Pitäisikö mahdollisesti lisätä jotain uudempaa settiä, oli se sitten perinteistä bläkkistä nykyajalta, vaiko kenties jotain oudompaa teknistä industrial-shoegaze-avantgarde-progejazz-bläkyä? --Hedelmätiski (keskustelu) 17. marraskuuta 2021 kello 00.28 (EET)

Hyvä huomio! Itse eilen pohdin, onko ääninäytteitä nyt jo liikaakin. Hyvinkin voisi riittää kolme tai neljä:

• Ensimmäinen aalto, esim. Venom tai Bathory — tai villinä korttina Hellhammerin ”Messiah”. Venomista ja Bathorystähän on pitkät omat artikkelit, joista löytyy sitten lisää ääninäytteitä.
• Toinen aalto. Ehdottaisin ”Transilvanian Hungeria”, koska se on tyylillisesti niin arkkityyppinen: säröinen, diskanttinen äänimaailma, itseään toistava riffittely, korkea korinalaulu, nopea rumpukomppi jne.
• (Vuosituhannen vaihteen pop- black metal. Esimerkiksi Dimmu Borgirin albumia Death Cult Armageddon käsitellään leipätekstissä, joten siitä voisi poimia ääninäytteen.)
• Kolmas aalto, esim. Oranssi Pazuzu, koska Suomi, mutta olen avoin muillekin ehdotuksille.

Tuossa tulisi samalla käsiteltyä sekä 1980-, 1990-, 2000- että 2010-luvut. --Miihkali ^{(K • M)} 17. marraskuuta 2021 kello 09.00 (EET)

Ääninäytteissä musta päätarkoitus näin tietosanakirjamielessä olisi puhua tekstin kanssa ja tuoda esille jotain erityispiirteitä. Ehkä tuollainen "Beherit oli Suomen ensimmäisiä black metal -yhtyeitä" on vähän huono ääninäyte, koska tuossa ei kerrota, mikä nimenomaisessa näytteessä on merkityksellistä (tuo on vähän kuvituskuvaa vastaavaa). --PtG (keskustelu) 17. marraskuuta 2021 kello 09.39 (EET)

Jep, samaa mieltä. --Miihkali ^{(K • M)} 17. marraskuuta 2021 kello 09.44 (EET)

Hyvä ajatus, jokaiselta aallolta oma näyte olisi kätevä, ja Hellhammeriakin pitää olla (senkin artikkelia voisi myöhemmin laajentaa ainakin Pattersonin kirjan avulla). Mä voin kerätä noista kolmesta ensimmäisestä näytteet, tota vikaa voidaan vielä miettiä. --Hedelmätiski (keskustelu) 17. marraskuuta 2021 kello 16.39 (EET)

Okei, kiva! Jos pannaan ”Messiah”, niin siitä voisi käyttää sitä remasteroitua demoversiota, mikä julkaistiin Demon Entrails -levyllä. Ekat 25,8 sekuntia antaa jo aika hyvän kuvan ensimmäisen aallon örinämetallista. Itse olen pitänyt linjana sitä, että ääninäyte on tasan niin pitkä kuin se suinkin voi olla Wikipedian sääntöjen puitteissa, ja loppuhäivytys kestää viimeisen sekunnin. Normalisoida kannattaa myös. ”Transilvanian Hungerista” voisi hakea kohdan, missä kuuluu sekä riffiä (ilman laulua) että säkeistö (laulun kanssa). Se soundimaailma on niin sotkuinen, ettei siitä melodiasta oikein saa selvää, jos on korinaa päällä. Dimmu Borgirista en pahemmin perusta, joten saat käyttää omaa harkintaa. Ja toki sitä saa käyttää noiden muidenkin kanssa, heh. --Miihkali ^{(K • M)} 17. marraskuuta 2021 kello 16.52 (EET)

Juu tein tuossa laskelmia, noin 25 sekunnin näyte on hyvä ja etenkin tuosta alusta suoraan, tosin itse ajattelin että vähän voisi mukaan heittää tuota "laulua". Mietin myös että kannattaako käyttää remasteroitua versiota jos alkuperäinenkin löytyy? Toisaalta omaan korvaan noiden kahden ero ei ole päätähuimaava. Löysin mielestäni sopivan kohdan myös ”Transilvanian Hungerilta” joka täyttää nämä kriteerit. Ei kyllä itsellänikään mitään hajua Dimmusta, joten kaipa tässä pitää sitten tehdä kenttätyötä. --Hedelmätiski (keskustelu) 17. marraskuuta 2021 kello 17.07 (EET)

Remasteroitu versio on siis se alkuperäinen. Tai ainakin niin alkuperäinen kuin kehtaa vaatia, ellei jostain onnistu kaivamaan alkuperäistä demokasettia. Demon Entrails -kokoelmalla julkaistu versio on vuoden 1983 Satanic Rites -demolta, ja sitten vuoden 1984 Death Metal -split-albumilla julkaistiin toinen versio. Mutta itse tykkään enemmän siitä Satanic Rites -demon versiosta, ja ymmärtääkseni se oli aikanaan vaikutusvaltaisempi, kun se levisi tapetradingin kautta. (Jotain spekulaatiota on siitä, että Mayhemin jäsenet olisivat nimenneet itsensä tuon demon mukaan: sillähän on biisit nimeltä ”Eurynomos”, ”Messiah” ja ”Maniac”.) Kyseinen ”Messiah”-versio on myös Hellhammerin Spotifyn kuunnelluin biisi, ja aikanaan se oli MySpacessa bändin biisinäytteistä ensimmäinen (toinen taisi olla ”Blood Insanity”). Joten sitä voinee pitää jonkinlaisena hittinä, sikäli kuin nyt Hellhammerilta hittejä löytyy. Jos ääninäytteen pituudeksi laittaa 25,8 (eli tasan 10% biisin kestosta), niin siihen tulee pari säettä laulua. Makuasia, riittääkö se. Ehkä vähän enemmänkin voisi olla. --Miihkali ^{(K • M)} 17. marraskuuta 2021 kello 17.18 (EET)

Nappasin juurikin sen Satanic Rites -version, on se niin julman kuuloinen. Otin siitä alkupäästä näytteen hieman alkuriffittelyn jälkeen eli mukana on kaikki mitä tarvitaan. --Hedelmätiski (keskustelu) 17. marraskuuta 2021 kello 17.22 (EET)

Senhän voi ottaa siitä kohdasta, kun rummut lähtee mukaan. --Miihkali ^{(K • M)} 17. marraskuuta 2021 kello 17.26 (EET)

Juurikin siitä! --Hedelmätiski (keskustelu) 17. marraskuuta 2021 kello 17.26 (EET)

@Miihkali: Laitoin Death Cult Armageddonilta kappaleen ”Progenies of the Great Apocalypse”, joka on nähtävästi albumin tunnetuin kappale ja ylipäätään yhtyeen suosituimpia (ks. Spotify ja YouTube-näyttökerrat). Vaikka jonkinlaiseksi puristiksi itseäni kuvailisikin, niin ei tuo orkesteri maailman kauheinta kuunneltavaa ole... --Hedelmätiski (keskustelu) 17. marraskuuta 2021 kello 21.08 (EET)

Juu, ei minullakaan mitään periaatteellista ole Dimmu Borgiria vastaan. En vain ole jaksanut bändistä innostua, mikä toisaalta varmaan johtuu myös yrityksen puutteesta. Hyvän esimerkin valitsit kuitenkin, kuulostaa vähän videopelimusiikilta. Tulee myös mieleen 70–80-lukujen taitteen orkesteriprogelevyt. Koetin runoilla ääninäytteen tekstiin jonkinlaista selitystä, että miksi tämä kyseinen levy on merkityksellinen. Aika pitkiä noista selityksistä on tullut, mutta haitanneeko tuo. --Miihkali ^{(K • M)} 18. marraskuuta 2021 kello 09.57 (EET)

Itse alussa hieman pelästyin että tulipa pitkät, mutta toisaalta hyvä vaan että kattavat selitykset löytyy. Perus Full HD -näytöllä tuo näyttää ihan hyvältä, ja mielestäni tuohon mahtuu hyvin vielä yksi näyte ja siihen liittyvä teksti, mutta mikä näyte siihen sitten sopisi? Itse en kuuntele Deafheavenin tai Pazuzun kaltaista genre-bendingiä, mutta toisaalta pitäisikö ääninäytteissä olla edustettuna ns. "ääripää"? Nyt on mukana ensimmäiselle aallolle omimaista black/thrash/death-lo-fi örinää, klassista norjalaista bläkkistä sekä 2000-luvun alun suosittua sinfonista black metalia, eli aikalailla tylilajin pääsuuntaukset. Toisaalta juuri sen takia voisikin laittaa jonkun oudomman nykyaikaisen yhtyeen, mutta kuten sanoin niin en itse sellaisia kauheasti kuuntele. --Hedelmätiski (keskustelu) 18. marraskuuta 2021 kello 12.54 (EET)

Tämän voisi periaatteessa varmaan jo viedä äänestykseen, mutta ehkäpä tätä kannattaa pantata sen aikaa, että kylkiäisartikkelit ehtivät mukaan? @Hedelmätiski: Miten se black metal Suomessa edistyy? Itse en ole vielä edes vaivautunut aloittamaan black metalin toista aaltoa... --Miihkali ^{(K • M)} 2. joulukuuta 2021 kello 11.59 (EET)

Minuata juuri niin ei kannata tehdä, kun tämä on jo lupaavan tasoa itsessään. Jos jää venttaamaan niin joku keksii ettei tämä olekaan mikään laatuartikkeli. Meitä on moneen höyryveturiin. --Höyhens (keskustelu) 3. joulukuuta 2021 kello 00.54 (EET)

Tehdään sitten niin. --Miihkali ^{(K • M)} 3. joulukuuta 2021 kello 12.51 (EET)

Ensimmäinen aalto omaksi artikkelikseen

Artikkeli on aika pitkä. Pitäisiköhän ensimmäisestä aallosta tehdä erillinen artikkeli, johon voitaisiin siirtää pääosa alalukujen ”Ensimmäinen aalto” ja ”Black thrash” sisällöstä? Siinä voitaisiin sitten laajemminkin käsitellä ensimmäisen ja toisen aallon eroja ja esitellä yksittäisiä yhtyeitä sekä ensimmäisen aallon henkistä low-fi-örinää soittavia 2000-luvun bändejä. Pääartikkeliin voisi jättää viitisen tekstikappaletta pitkän alaluvun, jossa olisi sitten tuollainen pääartikkeli-malline alussa. --Miihkali ^{(K • M)} 6. toukokuuta 2022 kello 10.34 (EEST)

Sopii minulle. --Hedelmätiski (keskustelu) 10. toukokuuta 2022 kello 21.31 (EEST)

Sen black metal Suomessa voisi myös jollain aikataululla tehdä. Mikään kiirehän näillä ei ole. Minulla on tässä ollut poikkeuksellisen paljon tosielämän menoja, joten itse pääsen paneutumaan Wikipediaan seuraavan kerran todennäköisesti vasta syksyllä. --Miihkali ^{(K • M)} 11. toukokuuta 2022 kello 07.56 (EEST)

Niin ikään itselläkin ollut kiireitä, mutta toiveena olisi saada tuokin artikkeli jossakin vaiheessa tehtyä. Siitä, milloin itse pääsen taas tänne toden teolla rehkimään, en osaa vielä sanoa. --Hedelmätiski (keskustelu) 11. toukokuuta 2022 kello 09.08 (EEST)

Toista aaltoa voisi myös lyhentää, kun sille on kerran erillinen artikkeli. --Miihkali ^{(K • M)} 29. heinäkuuta 2022 kello 14.15 (EEST)

Itse olen pitänyt 100 000 tavua kipurajana, minkä jälkeen olisi tosiaan hyvä tiivistää sisältöä ja siirtää sitä entistä enemmän ala-artikkeleihin. Kannatan siis noiden ala-artikkeleiden luomista, kuten myös yllä mainitun osion lyhentämistä. --Kärrmes (keskustelu) 29. heinäkuuta 2022 kello 18.58 (EEST)

Lyhennetty.[1] Miihkali ^{(K • M)} 5. syyskuuta 2022 kello 11.53 (EEST)

Puuttuvaa

Artikkelissa voisi käsitellä myös lajin psykologista taustaa. Sitä on varmaan tutkittu tai ainakin siitä on varmasti kirjoitettu. Kevyt heitto on isäkapina, joka iän myötä laimenee. Mutta noin yleisesti voi arvailla, että taustalla on rikkinäisyyttä jota puretaan potkimalla joka suuntaan joka vähänkin vaikuttaa sen ansaitsevalta. Siihen liittyy, minkälaisesta yhteiskunnallisesta taustasta tekijät ovat lähtöisin. --2001:14BB:69C:ECFB:71A4:A048:2638:D85 5. syyskuuta 2022 kello 14.44 (EEST)

Black metaliin liittyvän rötöstelyn yhteiskunnallisista taustoista ja motiiveista on jotain juttua artikkelissa black metalin toinen aalto. En tiedä, onko aiheesta varsinaisesti mitään perusteellista tutkimusta, joka perustuisi muuhunkin kuin vaikutelmiin ja fiilikseen. Käsitykseni on kuitenkin se, että toisen aallon black metal -muusikot tulivat enimmäkseen tavallisista keskiluokkaisista kodeista. Ainakin pääpiru Aarseth oli bänditoveriensa kertoman mukaan suoranainen mallioppilas koulussa ja rahoitti black metal -puuhat vanhempiensa avokätisellä taloudellisella tuella (Once Upon a Time in Norway, Helvetti soikoon). Varg Vikernesin äiti taas otti Vikernesin elinkautistuomion jälkeen asiakseen puolustaa poikaansa julkisuudessa (Moynihan & Søderlind 1998, s. 154–158.). Monet black metal -muusikot olivat teknisesti taitavia soittajia jo teini-ikäisenä ja sekin viittaisi siihen, että joko vanhemmat tai julkinen valta tai molemmat olivat satsanneet lasten musiikkikasvatukseen (Selzer 2007, s. 82–83). Kaikki tämä viittaisi siihen, ettei black metal kummunnut ainakaan traumoista ja kurjuudesta. Toisaalta kyllähän keskiluokan vesat ovat aina tykänneet kapinoida vanhempiensa arvoja ja keskiluokkaisuuteen liitettyä keskinkertaisuuden mielikuvaa vastaan ja rakentaneet itselleen milloin työväenluokkaisen, milloin elitistisen identiteetin. Miihkali ^{(K • M)} 6. syyskuuta 2022 kello 08.03 (EEST)

Jos sitä saisi siihen artikkeliin, niin jos löydät asiallisia lähteitä, voisit kirjoittaa sinne. Vaikka lähteet perustuisivat vaikutelmiin ja fiiliksiin, niin useinhan lähteet ovatkin kirjoittajiensa näkemyksiä ja harvemmin tieteellisä tutkimuksia. Poikaansa tukeva äiti ei kerro perheen sisäisistä ongelmista ja jännitteistä ja pojan isäsuhteesta. Elinkautiseen johtava teko ei ole pelkkää kevyttä kapinaa. Eli mieluummin näkisin artikkelissa jotain kuvaa taustoista. Aina joskus näkee kommentteja räppäreiden taustoista, jotka antaa vähän näkemystä siitä miksi sanoitukset ovat sellaisia kuin ne ovat. --2001:14BB:A2:D20A:88D2:4454:C273:4DE 6. syyskuuta 2022 kello 11.01 (EEST)

Pidän mielessä, jos osuisi sopiva lähde silmään. Miihkali ^{(K • M)} 6. syyskuuta 2022 kello 11.21 (EEST)

Silmäsin artikkelia black metalin toinen aalto, ja siellähän kapinanäkökulmasta on jo useampikin tekstikappale. Käyttäjä Thi sen sijaan mainitsi toisaalla (aivan oikein), että artikkelissa pitäisi käsitellä eräiden black metal -yhtyeiden ympäristöagendaa. Englanninkielisessä Wikipediassa tästä aiheesta on muutama virke, mutta tässä artikkelissa puhutaan vain lyhyesti luontoromantiikasta. --Miihkali ^{(K • M)} 10. syyskuuta 2022 kello 16.03 (EEST)