Keskustelu:Bertolt Brecht

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Mielestäni näinkin tärkeän näytelmäkirjailijan näinkin pitkässä artikkelissa olisi hyvä käyttää lähteitä - tietysti lähteetönkin artikkeli on parempi kuin ei mitään. Tetopa 5. heinäkuuta 2007 kello 17.40 (UTC)


Muutoshistoriasta[muokkaa wikitekstiä]

Katselin tämän artikkelin muutoshistoriaa ja huomasin, että Mikko Paananen oli poistanut artikkelista aivan oikeaa tietoa. Seuraavan katkelman: "1930-luvulla Kansallissosialismin hallinnon aikana Brechtin näytelmät kiellettiin Saksassa ja hän joutui maanpakoon. Hänen pakomatka kulki Prahan, Wienin,Sveitsin ja Ranskan kautta Tanskaan, jossa eli vuoteen 1939. Tanskasta Brecht muutti miehityksen takia Ruotsiin sitten min Suomeen, jossa hän asui Hella Wuolijoen vieraana lähinnä Helsinginissä ja Itissä jossa hän kirjoitti muun muassa näytelmän "Puntilan isäntä ja hänen renkinsä Matti" Wuolijoen kanssa. Suomesta hän säi viisumin Yhdysvaltoihin ja matkusti Moskovan kautta Yhdysvaltoihin," --Ljuda 3. joulukuuta 2007 kello 21.15 (UTC)

En usko, että poiston syynä olikaan tietojen virheellisyys, vaan se että tietoja lisättiin piittaamatta muusta artikkelista, jolloin artikkelin rakenne hajosi. --ML 3. joulukuuta 2007 kello 21.40 (UTC)

Lähdekritiikin paikka?[muokkaa wikitekstiä]

"Vuonna 1947 Brechtiä syytettiin amerikkalaisvastaisesta toiminnasta. Tästä Brecht kuitenkin selvisi sepittämällä syyttäjilleen puolitotuuksia.[1]" Käytetyssä lähteessä tosiaan lukee noin. Perusteellisemmista kertomuksista - joita löytyy lukuisia netistäkin - on kuitenkin nähtävissä paljon vaikeampi kuvio. Miksi muuten etusivulla Brechtiä tituleerataan myös säveltäjäksi? 194.136.12.35 14. elokuuta 2008 kello 08.47 (EEST)[vastaa]

Myös seuraavassa kohdassa olisi korjaamisen varaa:Brecht kirjoitti DDR:n järjestelmää kevyesti kritisoivia näytelmiä, jotka läpäisivät Itä-Saksan sensuurin Sillä tosiasiassa Brecht joutui toistuvasti konflikteihin DDR:n kulttuuritahojen kanssa, jotka Neuvostoliiton silloista kulttuuripolitiikkaa jäljitellen ihannoivat sosialistisen realismin estetiikkaa ja vaativat sosialismin rakentamista kuvaavia näytelmiä. Ja 1953 Brecht kirjoitti ankarasti kommunistipuoluetta kritisoivan näytelmän Turandot eli puhtaaksipesijöiden kongressi (Turandot oder Der Kongress der Weisswäscher) , jota ei esitetty DDR:ssä.

Säveltäjämaininnasta: Brecht sävelsi kyllä jonkin verran omia runojaan.

Amerikkalaisvastaisesta toiminnasta: Esim. Kalevi Haikara on kirjoittanut aiheesta melkoisen perusteellisesti. 1942 Helmikuussa FBI rekisteröi Brechtin luokkaan "ulkomaalainen vihollinen". 1943 6. Maaliskuuta FBI siirtää Brechtin "sisäisen turvallisuuden" kategoriaan ja alkaa tarkkailla hänen toimiaan New Yorkissa. 1944 2. Lokakuuta FBI käynnistää uudelleen Brechtin tutkinnan. 1946 29. Toukokuuta FBI lopettaa Brechtin tutkimisen. Ei merkkejä kommunistisesta toiminnasta. 1947 20. Lokakuuta HUAC aloittaa elokuvaväen julkiset kuulustelut. 1947 30. Lokakuuta Brecht HUAC:in kuulusteltavana. 31. Lokakuuta eli seuraavana päivänä kuulustelusta Brecht lentää Pariisiin. (HUAC – Epäamerikkalaista toimintaa tutkiva komitea)

Hans Eisler oli sanonut Brechtille: ”Kun pääset vapaaksi, matkusta New Yorkiin ja ota ensimmäinen lentokone äläkä odota vuorokauttakaan”. Brechtin kehittynyt vaarantaju antoi saman neuvon. Muutaman tunnin kuluttua hän palasi junalla New Yorkiin ja seuraavana päivänä 31.lokakuuta 1947 hän lähti Air Francen koneella kohti Pariisia. Marraskuun alussa 1947 FBI:n New Yorkin toimisto suositteli, että Brechtiä kuulusteltaisiin hänen Euroopan matkastaan. Marraskuun puolivälin tienoilla annettiin määräys, että häntä oli kuulusteltava viivytyksettä. Ei vain tiedetty, missä hän oli. Marraskuun 20. päivänä virasto sai tiedon, joka oli kuin kylmä suihku: Brecht oli Sveitsissä. Tulli sai käskyn ilmoittaa FBI:lle heti, jos Brecht palaisi Yhdysvaltoihin. FBI:n kiihko oli tragikoomista, sillä viraston varsinaisena aikeena oli heittää Brecht ulos Amerikasta. Hänen mahdollinen karkotuksensa mainittiin FBI:n papereissa lokakuussa, kuulustelut oli määrä hoitaa heti HUAC:n jälkeen, ja karkotusprosessin päiväkin oli päätetty: 8.11.1947. Mestarillisena ajoittajana Brecht karkasi viikkoa ennen kuin hänet olisi karkotettu.--Ljuda 6. syyskuuta 2008 kello 12.01 (EEST)[vastaa]

Lisää lähdekritiikkiä: Brecht syntyi Augsburgissa Baijerissa... Hänen isänsä oli katolinen paperitehtaan johtaja. Jos tarkkoja ollaan niin Brecht syntyi paperitehtaan virkailijan perheeseen, isä kohosi myöhemmin johtajaksi.

Brecht opiskeli lääkäriksi ja työskenteli ensimmäisen maailmansodan aikaan lääkintäjoukoissa. Brecht opiskeli luonnontieteitä ja lääketiedettä ja 1918 1. lokakuuta hän meni suorittamaan asevelvollisuuttaan lääkintämiehenä Augsburgin sairaalaan. 1919 9. tammikuuta Brechtin palvelus Augsburgin sairaalassa päättyi.


Sodan jälkeen hän palasi lääketieteen opintoihin, mutta keskeytti ne 1921. Oikeammin 29. Marraskuuta 1921 Brecht poistettiin yliopiston kirjoista.

Brecht kirjoitti ensimmäisen näytelmänsä Baal vuonna 1922. Siitä tuli erittäin suosittu. Brecht alkaa kirjoittaa näytelmää Baal huhti -toukokuussa 1918. Näytelmä on valmiina vuoden 1920 alussa, mutta sitä ei uskalleta julkaista. Kantaesitys oli 8. joulukuuta 1923.

Vuonna 1927 Brecht alkoi lukea Karl Marxin Pääomaa, ja vuoteen 1929 mennessä hänestä oli tullut kommunisti. Brechtiä voi sanoa marxilaiseksi, mutta hän ei koskaan ollut minkään puolueen jäsen.--Ljuda 6. syyskuuta 2008 kello 14.05 (EEST)[vastaa]

Koko tämä surkea artikkeli olisi parempi poistaa, ja sitten kirjoittaa alusta uusiksi, niin eiköhän jotain kelvollista syntyisi. Näin alkeelliseen sepustukseen - artikkelin nykymuoto - on turha mennä kirjoittelemaan mitään väliin.--193.167.45.242 4. kesäkuuta 2009 kello 16.33 (EEST)[vastaa]
En huomannut muita varsinaisia asiavirheitä kuin Baal-näytelmän. Voit toki korvata tekstin kokonaisuudessaan paremmalla artikkelilla. --ML 5. kesäkuuta 2009 kello 13.34 (EEST)[vastaa]

verfremdungseffekt[muokkaa wikitekstiä]

Ei mainittu missään koko suomenkielisessä WP:Sssa. --194.100.207.130 25. marraskuuta 2013 kello 11.11 (EET)[vastaa]