Keskustelu:Aurinko

Wikiprojekti Tiede (Laatu: ?? ; Merkitys: huippu)

	Tämä artikkeli kuuluu Wikipedian tiedeprojektin aihepiiriin. Wikiprojekti pyrkii kehittämään ja ylläpitämään suosittuja tiede-aiheisia artikkeleita.
??	Tälle sivulle ei tehty laatuarviota.
huippu	Tämä artikkeli on arvioitu wikiprojektin aihepiirissä äärimmäisen tärkeäksi artikkeliksi.

(Ensimmäinen keskustelu)

Energiakuvan teksti "Ainoastaan maalämpö ja ydinvoima eivät saa alkuaan Auringossa." on ristiriidassa maalämpöartikkelin kanssa. --jeepo 11. syyskuuta 2006 kello 15.48 (UTC)

Korjasin asian. --Seppo Linnaluoto 11. syyskuuta 2006 kello 18.08 (UTC)

Aurinko tosin lämpenee, mutta mistä on peräisin tieto, että 200 miljoonan vuoden kuluttua mapallon vedet kuivuisivat? Saattaa pitää paikkansa? --Seppo Linnaluoto 1. marraskuuta 2006 kello 13.12 (UTC)

Itsekin olen kuullut paljon pitempiä aikoja, miljardia tai kahta miljardia vuotta. Käänsin tuohon kohtaan saksankielisestä wikistä pätkän "Im Alter von 5,5 Milliarden Jahren, das heißt in 0,9 Milliarden Jahren ab heute, überschreitet die mittlere Temperatur auf der Erdoberfläche den für höhere Lebewesen kritischen Wert von 30 °C (Bounama, 2004). Eine weitere Milliarde Jahre später werden 100 °C erreicht." joka käsittääkseni pitää melko tarkasti paikkansa. Lähteenä on käytetty C. Bounaman ym. 2004 julkaisemaa artikkelia, lienee riittävän luotettava. --Litami 1. marraskuuta 2006 kello 13.31 (UTC)

Mielenkiintoista, katsoin itsekin saksankielistä perusteellista artikkelia. --Seppo Linnaluoto 1. marraskuuta 2006 kello 13.43 (UTC)

Kumpi?

Auringon laajentuessa punaiseksi jättiläiseksi, imaiseeko se Merkuriuksen ja Venuksen JA Maan mukaansa? Vai imaiseeko se vain Merkuriuksen ja Venuksen? Osoittakaa vastaus Black Eaglelle. 213.214.155.25 14. marraskuuta 2006 kello 10.34 (UTC)

Ei imaise maata, mutta höyrystyttää meret jne. Lähde; kosmologi Kari Enqvist jossain Yle Areenasta löytyvässä radio-ohjelmassa. Mun Tilit (keskustelu) 18. joulukuuta 2021 kello 12.36 (EET)

"Auringon havaitseminen"?

Hassu otsikko. Ei taida Auringon "havaitsemiseen" tarvita sen parempia välineitä. Olisiko "havainnointi" parempi? Tai jotain muuta? --EsaL-74 11. heinäkuuta 2007 kello 21.39 (UTC)

Rohkeasti vaan :) –Dilaudid · κ, μ · 12. heinäkuuta 2007 kello 00.08 (UTC)

Tähtitieteessä havaitaan ei havainnoida. --Seppo Linnaluoto 11. joulukuuta 2007 kello 17.40 (UTC)

"Auringon havaitseminen" on siis täysin korrekti otsikko. Sitä käyttävät niin tähtitieteen harrastajat kuin ammattilaisetkin. --Seppo Linnaluoto 14. heinäkuuta 2008 kello 20.42 (UTC)

???

Pienellä alkukirjaimella kirjoitettaessa aurinko on yleisnimitys omalle tähdellemme.

Häh? Mitäs tuolla on tarkoitus sanoa? Kuulostaa oudolta, koskapa Aurinkoja on kuitenkin vain yksi, niin miten siihen sopii yleisnimitys?--EsaL-74 12. heinäkuuta 2007 kello 19.26 (UTC)

Kyllähän sellaisella, mitä on vain yksi, voi olla myös yleisnimi. Asiastahan on jauhettu pienellä kirjoitetun internetin yhteydessä. --ML 24. heinäkuuta 2007 kello 18.49 (UTC)

laskin tossa että auringon valon kestää tulla maahan 8.3167461394 minuuttia menikö oikein? (auringon etäisyys maasta kilometreinä x 1000)/ valonnopeus))x60 (x on tässä siis kertomerkki) --84.250.27.36 9. syyskuuta 2007 kello 11.58 (UTC)

Kuva

Auringon kaavakuvassa säteilyvyöhykkeen ja konvektiovyöhykkeen suhde on väärä. Säteilyvyöhyke ulottuu aika lähelle pintaa, konvektiovyöhyke on aika ohut. Sama kuva on kyllä englanninkielisessäkin wikissä. Englanninkielisessä toisessa kaavakuvassa suhde on oikeampi. --Seppo Linnaluoto 11. joulukuuta 2007 kello 17.39 (UTC)

Auringon massa

Keskimääräinen tähden massa on noin puoli Auringon massaa, joten Auringon massa on huomattavasti yli keskiarvon. --Seppo Linnaluoto 29. joulukuuta 2007 kello 21.01 (UTC)

Kuva

Tungsten, lisäämäsi kaaviokuva[1] on lähteetön: Puutteellisin lähdeviittein merkitty kiistanalainen materiaali tulee poistaa. Kaaviokuvan mukaan energiantuotantoon tarvitaan ydinreaktiot ja polttoainetta. Kuvassa on merkittävä on virhe. EREC:n mukaan tuulivoiman kilpailuvaltti on se, ettei se tarvitse polttoainetta: The No Fuel Solution 2006. Wikipedian tarkoitus on koota väärän tiedon sijaan vertaisarvioitua ja luotettavaa tietoa. Lisäksi viittaus ydinreaktioihin on vihjaileva eikä siten täytä neutraalin kirjoittamisen käytäntöä. Neutraali näkökulma tarkoittaa, että kirjoitettaessa ei väitetä, ilmoiteta, vihjata tai sivumennen huomauteta, että mikään tietty näkökulma olisi totta. Kaaviokuva ei nykymuodossaan täytä mielestäni vertaisarvioidun, lähteellisen, luotettavan ja neutraalin tiedon vaatimuksia. Nykymuodossaan, kuvan voi mielestäni poistaa. Watti 27. maaliskuuta 2008 kello 17.48 (UTC)

(Keskustelu aiheesta sivulla Keskustelu:Uusiutuva energia#Kaaviokuva uusiutuvan energian alkuperästä.) –Muu-karhu 27. maaliskuuta 2008 kello 17.38 (UTC)

Aurinko vai aurinko

Aurinko on tähti, mutta tähti ei ole Aurinko. Tähdet ovat ainoastaan auringonkaltaisia kappaleita. Oman aurinkokuntamme keskustähti on Aurinko. Mutta sensijaan jokapäiväisessä kielenkäytössä (siis ei tähtitieteellisessä) aurinko kirjoitetaan pienellä. --Seppo Linnaluoto 21. helmikuuta 2009 kello 20.05 (EET)

Aurinko kirjoitetaan isolla alkukirjaimella puhuttaessa aurinkokuntamme keskustähdestä nimellä. Aurinko kirjoitetaan kuitenkin yleisnimenä pienellä. Vertaa poikalapsi, jonka nimi on Poika.

Kumpa aurinko paistaisi. Mihin se poika meni. Mun Tilit (keskustelu) 18. joulukuuta 2021 kello 12.45 (EET)

Valovoima

Mikä on suositus tai käytäntö, eli mikä olisi oikein? Sana valovoima esiintyy sivulla kolmesti, kahdesta niistä on linkki ja nekin eri sivuille: valovoima ja auringon luminositeetti. Miten olisi: luminositeetti? --PekkaAL 25. syyskuuta 2009 kello 14.28 (EEST)

Keskietäisyys versus astronominen yksikkö

Maan ja Auringon keskietäisyys oli merkitty kilometrin tarkkuudella ja lähteeksi pantu IAU 2009 System of Astronomical Constants. Kyseisellä sivulla on kyllä peräti 3 metrin tarkkuudella ilmoitettu luku, joka kuitenkin on otsikoitu "Astronomical unit" eli astronominen yksikkö. Nämä nyt kumminkin ovat eri asia. Ks. esim. [2] Since an AU is based on radius of a circular orbit, one AU is actually slightly less than the average distance between the Earth and the Sun. Palautin keskietäisyyden lähdepyynnön. – En-wikissä (en:Sun) keskietäisyys annetaan vain neljällä merkitsevällä numerolla 1.496 × 10⁸ km. --Jmk (keskustelu) 4. syyskuuta 2012 kello 10.38 (EEST)

Esim. tämä NASAn Earth Fact Sheet ilmoittaa isoakselin puolikkaan (vuonna 2000) olevan 1.00000011 AU, eli eroa AU:hun yli 15 kilometriä. Luvun ilmoittaminen kilometrin tarkkuudella samaksi kuin AU on siis ilmeisen väärin. Poistan muutaman desimaalin. --Jmk (keskustelu) 4. syyskuuta 2012 kello 11.18 (EEST)

Tossa [3] annetaan Maa-Kuu-systeemin massakeskipisteen rataelementille a (isoakselin puolikas) arvo 1.00000261 AU (vuonna 2000), jossa on eroa AU:hun jo melkein 400 kilometriä. Ja muutosvauhdiksikin annetaan 0.00000562 AU (yli 800 km) sadassa vuodessa! Enkä edes tiedä miten tuossa pitäisi huomioida Auringon liike, kun tuo on Maa-Kuu-systeemin ellipsiradan rataelementti. – Että ei näillä eväillä ruveta merkkaamaan keskietäisyyttä kilometrin tarkkuudella, varsinkaan ilmoittamatta hyvin tarkkaan käytettyjä määritelmiä, epookkia ja luotettavaa lähdettä. --Jmk (keskustelu) 4. syyskuuta 2012 kello 11.44 (EEST)

Säteilyvyöhyke ja Ydin

"Arviot energian kulkeutumisajasta pintaan vaihtelevat 10 000 vuodesta 170 000 vuoteen"

ja

"Energian siirtyminen on hidasta, ja ytimestä pintaan siirtyminen kestää kymmeniä miljoonia vuosia"

Nämä ovat ristiriidassa, kumpi siis pitää paikkansa? Jos asiasta ei ole varmuutta, olisi siitä syytä mainita artikkelissa hyvien tapojen mukaan.  –Kommentin jätti 84.250.124.76 (keskustelu) 22. joulukuuta 2016 kello 22.31

Mallinepäivitys

Sivulle pitäisi päivittää malline {{Tähti}}. Ipr1 (keskustelu) 17. marraskuuta 2018 kello 19.33 (EET)

Länsimurteissa / itämurteissa

"Länsimurtrissa aurinko" - miten niin? 'itämurteissa' voisi ehkä käyttää ilmausta "päivä -sanan vastine", jos sitä yritetään sanoa. Mun Tilit (keskustelu) 18. joulukuuta 2021 kello 12.49 (EET)

"Samojedinkieliä myöden"

Onko "samojedikieliä myöten tunnettava" maininta tarpeen? Mitä tarkoittaa "samojedikieliä myöten"? Miten tämä auttaa hahmottamaan mitään. Ei ainakaan allekirjoittanutta muuta kuin hämmensi.

Mitä tarkoittaa 'itämurteet' ja 'länsimurteet'? Jakautuuko maailman kielet kahdeksi murteeksi? Ei jakaannu.

"itämurteissa sitä on vastannut samojedikieliä myöten tunnettava päivä" Mun Tilit (keskustelu) 18. joulukuuta 2021 kello 12.55 (EET)

Voitko selventää, mikä tässä hämmentää? Suomen kielen itämurteissa on käytetty auringosta sanaa päivä, joka ilmeisesti esiintyy niinkin idässä kuin samojedikielien puhuma-alueella. Samojedikielet eivät tietenkään kuulu suomen itämurteisiin. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 18. joulukuuta 2021 kello 13.50 (EET)

Poistin selvennyspyynnön aiheettomana. Nimi-osiossa ei ole epäselvää. Lukijan voi olettaa ymmärtävän, mitä itämurteilla ja länsimurteilla tarkotietaan. --Savir (keskustelu) 18. joulukuuta 2021 kello 18.03 (EET)