Keskustelu:Aavikko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pitäisi korjata seuraavat:

  • "Noin neljännes Maan pinta-alasta on aavikkoa."
  • "Maapallon manneralasta noin 1/3 on aavikkoa."

(Artikkelissa luetellaan 9 suurinta aavikkoa, ja annetaan niille pinta-alat, jotka yhdessä ovat n.14,5 miljoonaa km2. Tämä on vain 2,8 % maapallon pinta-alasta.) Tuomo Kari 24. huhtikuuta 2008 kello 07.35 (UTC)

Totta. Englanninkielinen lähde taitaa laskea esim. pohjoiset tundrat mukaan, päätyen yht. melkein 34 miljoonaan km². Vois tuon ehkä muuttaa vaikka tuon tilastokeskuksen lähteen listan mukaiseksi n. 13 prossaksi (yli 19 milj. km²). (Telluksen maa-alasta tietysti on puhe koko ajan). Ei ole varmaan helppoa välttää sekaannuksia vieraskielisiä lähteitä käytettäessä tässä artikkelissa. --J. Sketter 6. toukokuuta 2009 kello 01.26 (EEST)[vastaa]

Saharako maailman suurin aavikko? Lukepaakas englanninkielinen artikkeli aavikoista http://en.wikipedia.org/wiki/Desert ja huomaatte, että todellisuudessa Etelänapa on maailman suurin aavikko. Pitäisikö korjata vai onko jollain sanomista vastaan? --Naxatax 15. marraskuuta 2008 kello 22.34 (EET)[vastaa]

Aavikot ja hepoasteet[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelin johdannossa sanotaan, että suurin osa aavikoista sijaitsivat hepoasteilla, mikä on lähinnä merenkulkijoiden käyttämä nimitys ja tarkoittaa niitä käsittelevän artikkelin mukaan 30. ja 35. leveyspiirin välistä aluetta. Ei aivan pidä paikkansa, useimmat aavikot eivät ole hepoasteilla (tai ulottuvat sinne vain juuri ja juuri), pikemminkin ne ovat kääntöpiirien paikkeilla, lähellä 23. leveyspiirillä. Saharakin on suurimmaksi osaksi 30. leveyspiirin eteläpuolella, samoin Arabian aavikot, ja eteläiselläkin pallonpuoliskolla Kalahari, Namib, Atacama ja Australian aavikot ovat Kauriin kääntöpiirin paikkeilla. Toisessa kohdassa artikkelissa sanotaankin, että useimmat aavikot ovat 25. ja 30. leveyspiirien välillä. -KLS 31. lokakuuta 2011 kello 10.23 (EET)[vastaa]

Arkistoitu vertaisarviointi[muokkaa wikitekstiä]

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Joskus kolme vuotta sitten laajantamani artikkeli, josta ajattelin silloin suositeltua. Jossain vaiheessa tuska nousi, kun rupesin pohtimaan aavikkoa terminä. Tässä on käsitelty vain kuivuusaavikkoja, ei napa-alueiden kylmyysaavikoita. Toisissa lähteissä aavikoihin lasketaan myös kaikki jäätiköt, kun taas esimerkiksi Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman aavikkokatsauksessa ei puhuta näistä ollenkaan. Mielestäni sisältö on suhteellisen laajaa. Sisällöstä voi silti antaa kommenttia ja erityisesti siitä, että tulisiko tässä artikkelissa käsitellä myös kylmyysaavikoita, sillä se muuttaisi myös sisältöä, sillä tällaisten alueiden eliöilläkin on ihan omia selviytymismenetelmiään. Olisi kiva jos saisi tästä vielä SA:n, jos riittää nyt motivaatiota. Hyväksi nyt ainakin. --PtG 5. syyskuuta 2011 kello 19.52 (EEST)[vastaa]

Mielestäni ei kylmyysaavikoita tarvitse käsitellä tuon laajemmin kuin nyt. Keitaan hydrologia vähän särähtelee korvassani, samoin planetaarinen tuulijärjestelmä kuulostaa vanhahtavammalta kuin ilmakehän kiertoliike (jälkimmäinen on itse aloittamani joten tässä voi olla jääviyskysymystä). Lisäksi tietty kappaleiden lopussa olevat lähteettömät virkkeet tulee korjata. --Tappinen 5. syyskuuta 2011 kello 21.07 (EEST)[vastaa]
Tosi pikainen kommentti erittäin nopealla silmäyksellä. Mä kaipaisin kylmyysaavikoista ehkä vähän enemmän, syntymekanismit yms ovat kuitenkin samoja ja niihin viitataan jo nyt muuallakin tekstissä. Pääartikkeli niille on kuitenkin ihan OK ratkaisu. Muodostumista vähän kielenhuolsin. Tiedän kyllä orografisten sateiden syntymekanismin (ilma jäähtyy ja suhteellinen kosteus nousee...) ja miten siitä syntyy aavikoita, mutta artikkelista se ei pelkästään aukea. Sitä voisi siis hiukan ainakin avata, miksi vuoristot nappaavat sateen tuulenpuoleiselle rinteelle. --albval(keskustelu) 5. syyskuuta 2011 kello 21.37 (EEST)[vastaa]
Kiitos kommenteista, molemmille. En tosiaan ole tällä artikkelille juurikaan tehnyt mitään sitten helmikuun 2009 (ei siis ihan vielä 3 vuotta sitten), joten se on jäänyt vähän keskeneräiseksi. Aavikoitumisesta ja kylmyysaavikoista ajattelin kyllä alkujaan kertoa hieman enemmän tässäkin artikkelissa, vaikka molemmista on vielä omat artikkelinsakin. Yritän korjailla ja availla mainitsemianne kohtia tässä lähiaikoina. --PtG 5. syyskuuta 2011 kello 22.00 (EEST)[vastaa]
Määritelmässä lähdetään siitä että aavikko on kasvillisuusvyöhyke. Myöhemmin se määritellään ilmaston kautta (vuosisade alle 250 mm). Jossain välissä aavikoita luokitellaan maalajien kautta... kylmyysaavikko ei sovi kaikkiin näistä. Jos olisi merialue jossa sataa alle 250 mm vuodessa, olisiko se aavikkoa ? Sanastoa aavikko - autiomaa - eräämaa voisi kenties myös avata. (Jupisen nyt niin paljon että pitää erikseen sanoa että kaikkiaan tä on tosi hieno artikkeli, menossa kovaa vauhtia SA tasolle ja erityisen hienot kuvat.) --Tappinen 5. syyskuuta 2011 kello 22.56 (EEST)[vastaa]
Hyvä pointti, aavikon määritelmä tosiaan horjuu pitkin artikkelia. Ilmeisesti pitäisi päättää, minkä määritelmän mukaan mennään, koota artikkelin runko sen ympärille ja sitten selittää muut aavikon määritelmät omina osioinaan jotenkin. Mutta joo, kritiikistä huolimatta mainion oloinen SA-alku. Kielenhuoltoa saisi tosin tehdä joku mua pätevämpikin, mä huomaan vain selvät yksikkö-monikko -virheet (aavikot on) yms. --albval(keskustelu) 6. syyskuuta 2011 kello 18.21 (EEST)[vastaa]
Totta. Aavikon määrittely ei olekaan edes kirjallisuudessa kovinkaan yksiselitteistä. Pitäisikö tämä artikkeli aloittaa sanoin "Aavikko on kasvillisuusvyöhyke" vai "Aavikko on ilmastovyöhyke/tyyppi"? Periaatteessa asia on sama, mutta niissä on pieni vivahde-ero. Ilmastovyöhyke ehkä on parempi termi, sillä kasvillisuus käytännössä aiheutuu siitä ilmastosta. Mutta siis esimerkiksi YK:n Unepin aavikkokatsauksessa annetaan kolme aavikon määritelmää. Kuivuus on yksi (ja nimenomaan sademäärän ja kokonaishaihdunnan suhteena) ja kaksi muuta määritelmää tulee kasvillisuuden kautta (ympäristö jossa kasvaa aavikoille sopeutuneita kasveja tai sitten satelliitin antaman maanpeittoindeksin mukaan, aavikoilla ja puoliaavikoilla on vain vähän kasvillisuuspeitettä). Tosin sitten samaan hengenvetoon raportissa kerrotaan, että nämä kolme määritelmää antavat lähes samat alueet, joten "The Desert Biome, in short, is formed by a set of geographic regions characterized by (a) extremely high aridity, (b) a large proportion of bare soil, and (c) plants and animals showing well-defined adaptations to survive in extremely dry environments". --PtG 6. syyskuuta 2011 kello 19.15 (EEST)[vastaa]
Tein ensimmäiseksi osioksi määritelmäosion, jossa kootaan ainakin joitain aavikon määritelmiä. Olisiko tämä hyvä ratkaisu? Johdantoa muokkaan vasta myöhemmin, joten siitä ei vielä kannata nurista. --PtG 9. syyskuuta 2011 kello 00.16 (EEST)[vastaa]
Minusta ratkaisu on loistava. Johdanto tosiaan kannattaa kirjoittaa vasta sitten kunnolla, kun muu artikkeli on stabiili. --albval(keskustelu) 9. syyskuuta 2011 kello 17.31 (EEST)[vastaa]
Hyvä ratkaisu !. Muokkasin vähän haihdinnan määritystä lukematta lähdettä. Meillä on (lähteettömät) Haihtuminen ja Haihdunta, haluatko ohjata tuon kokonaishaihdunnan jompaan kumpaan ? Ensinmainittu sanoo että Penman on parempi kuin Thornthwaite, ymmärtääkseni Thornthwaitea käytetään jos ei ole säteilymittauksia. Ja noiden molempien yhtälöiden julkaisun jlkeen on tullut satelliittidataa mistä tuossa lähteessä ei puhuta mitään. --Tappinen 10. syyskuuta 2011 kello 15.12 (EEST)[vastaa]
Tein jo artikkelin kokonaishaihdunta. Korjaus on hyvä, vaikka lähteessä ei käytännössä kerrota, mistä kaavan arvot tulee. Lähteessä mainitaan vain Thornthwaite, eikä Penmania. Olisiko parempi, että jätetään mainitsematta, kenen kehittämän kaavan mukaan kokonaishaihdunta lasketaan (sillä periaatteessa se ei ole oleellista aavikko-artikkelin kannalta). Harmi, että haihtuminen-artikkelissa ei ole lähteitä. Ehkä riittää mainita, että P/PET-kaavassa PET, eli kokonaishaihdunta on laskennallinen arvo (tai jotain vastaavaa). Tai sitten jos löytyy lähdettä sille, että mitä kaavaa siinä nykyään käytetään. --PtG 10. syyskuuta 2011 kello 15.39 (EEST)[vastaa]
Lähteessä olevassa kartassa mainitaan käytetyn C. W. Thornthwaiten yhtälöä (tein hänestäkin tynkäalun). Hydrologia-artikkelit on näköjään järjestään lähteettömiä... pitäisipä tempaista jonkun hyvän lähteen kanssa. EDIT laajensin kokonaishaihduntaa ja lisäsin sinne viitteen FAO:n suosituksesta. Minusta sitä ei tarvitse nyt mainita aavikko-artikkelissa, kun se on linkatussa artikkelissa halukkaiden luettavissa. --Tappinen 10. syyskuuta 2011 kello 16.04 (EEST)[vastaa]

Ok on. En muokannut, mutta selasin läpi. –ElmA (KeskusteluMuokkaukset) 9. syyskuuta 2011 kello 19.11 (EEST)[vastaa]

Mitä tästä vielä puuttuu? Ajattelin kirjoittaa vielä aavikoiden maaperästä/maannoksesta ja aavikoiden kehityksestä nykyiseen muotoonsa ja muinaisaavikoista. --PtG 15. syyskuuta 2011 kello 12.06 (EEST)[vastaa]

Hyvin tehty. Jatka samaan malliin.--195.148.39.59 19. syyskuuta 2011 kello 10.40 (EEST)[vastaa]

Hei, on ihan pakko kysyä kun huomasin. Onko Suomessa pelättävissä aavikoitumista esim. risupaketin myötä? yst. --Höyhens 26. syyskuuta 2011 kello 23.41 (EEST)[vastaa]

Meidän P/PET -suhde on varsin hyvä. Englanti on esimerkki äärimmäisestä antropogeenisesta metsätuhossta, ei sielläkään tullut aavikkoa. Ymmärtääkseni lampaiden ansiosta siellä heinäkasvit dominoi, meillä voiis tulla aluksi ruderaattia eli pujo-leskenlehti-maitohorsmavaihe. --Tappinen 27. syyskuuta 2011 kello 08.00 (EEST)[vastaa]

Aloin nyt tehdä artikkeliin kielenhuoltoa PtG:n pyynnöstä. Parin ensimmäisen luvun perusteella mitään kamaluuksia siinä ei näytä olevan, joten ei tarvitse odottaa kh:n loppumista, jos joku haluaa panna artikkelin äänestykseen. Toki katson artikkelin loppuun kun ehdin.--Tanár 2. lokakuuta 2011 kello 17.58 (EEST)[vastaa]