Keski-Amerikan suurtasavalta
| Keski-Amerikan suurtasavalta | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1896 – 1898 | |||||||
|
|||||||
 |
|||||||
| Valtiomuoto | tasavalta | ||||||
| Pääkaupunki | Amapala | ||||||
| Historia –Perustettiin –Perustuslaki –Hajosi |
15. syyskuuta 1896 1. marraskuuta 1898 21. marraskuuta 1898 |
||||||
| Virallinen kieli | espanja | ||||||
.svg)
Keski-Amerikan suurtasavalta oli Hondurasin, Nicaraguan ja El Salvadorin lyhytikäinen valtioliitto, joka kesti 1896–1898. Se oli yritys herättää uudelleen henkiin Keski-Amerikan liittovaltio.
Keski-Amerikassa oli olemassa edelleen liittovaltioajatus, vaikka Keski-Amerikan liittovaltio oli hajonnut pian itsenäistymisensä jälkeen. Esimerkiksi Guatemalan Justo Rufino Barrios oli pyrkinyt liittovaltioon, kun hän johti 1870-luvulla maansa sotaan El Salvadoria vastaan. Hondurasin presidentti Policarpo Bonilla puolestaan kutsui kollegansa Amapalaan, kun britit olivat vetäytyneet Keski-Amerikasta. Honduras, Nicaragua ja El Salvador solmivat Amapalassa 20. kesäkuuta 1895 sopimuksen, jonka tavoitteena oli Keski-Amerikan suurtasavallan muodostaminen. Liittovaltio oli hauras, ja se hajosi jo 1898, pian perustuslain kirjoittamisen jälkeen.[1]
Lähteet [muokkaa]
- Bethell, Leslie: Central America Since Independence. Cambridge: Press Syndicate of the University of Cambridge, 1991. ISBN 0-521-41307-9. Google-kirjat (viitattu 17.10.2011). (englanniksi)
Viitteet [muokkaa]
- ↑ Bethell, s. 63.
