Kesämaruna

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kesämaruna
Artemisia annua(01).jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Magnoliophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Asterales
Heimo: Asterikasvit Asteraceae
Suku: Marunat Artemisia
Laji: annua
Kaksiosainen nimi
Artemisia annua
L.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Kesämaruna Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kesämaruna Commonsissa

Kesämaruna (Artemisia annua) on marunoiden (Artemisia) sukuun ja asterikasvien (Asteraceae) heimoon kuuluva yksivuotinen kasvi. Se kasvaa luonnonvaraisena eri puolilta maailmaa, Euroopassa muun muassa Romaniassa, Unkarissa, Jugoslaviassa, Italiassa ja Ranskassa.[1]

Kesämarunan lehdet ja kukat ovat hyvin aromikkaita, sillä niissä on haihtuvaa öljyä. Kesämaruna on vanha kiinalainen malarian hoitoon käytetty lääkekasvi, ja nykyisin on eri puolilla maailmaa on meneillään tutkimuksia sen vaikuttavan aineen, artemisiinin, määrän ja lääkinnällisten vaikutusten selvittämiseksi. Se korvaa jo tehonsa menettäneet synteettiset malarialääkkeet, ja sitä käytetään yhdistelmälääkkeissä, joissa on tehoaan menettänyttä perinteistä malarialääkettä lumefantriinia. Sen viljelyä kokeilla Tasmaniassa, Yhdysvalloissa, Vietnamissa ja Sveitsissä, sitä jalostetaan artemisiinipitoisuuden kohottamiseksi.[1]

Artemisiini eristettiin kasvista Kiinassa 1960-luvulla, mutta tietoa ei haluttu levittää Vietnamissa sotiville Yhdysvaltojen joukoille. Länsimaiset lääkärit alkoivat kokeilla sitä 1990-luvulla, mutta sen käyttö on yleistynyt vasta 2000-luvulla. Kasvi tuottaa tarpeeksi artemisiinnia vain Kiinassa, Vietnamissa ja Myanmarissa.[2]

Kesämarunaa voi kasvattaa Etelä-Suomessa Mikkelin eteläpuolella. Pohjoisempanakin se kukkii, mutta ei ehdi tuottaa siemeniä. Sen vihreitä oksia voi käyttää tuoksuseppeleiden valmistukseen tai leikkokukkien kanssa. Suomessa artemisiinin uuttamista kasvista ei ole kokeiltu. Myynnissä on toistaiseksi vain luonnonkasvien siemeniä.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Yrittätarha.com, Archive.orgissa, viitattu 8.1.2011
  2. Anu Nousiainen, Se on malaria. HS-Kuukausiliite 1/2011 s. 28–36

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]