Kertatyydyttymätön rasvahappo
| Ruokien rasvat |
|---|
 |
| Katso myös |
Kerta- eli yksittäistyydyttymättömät rasvahapot (MUFA) ovat rasvahappoja, joiden hiiliketjussa on yksi kaksoissidos. Niistä käytetään myös nimitystä monotyydyttymättömät rasvahapot.
Kertatyydyttymättömiä rasvahappoja esiintyy etenkin pähkinöissä, avokadossa ja oliivi- sekä rypsiöljyssä[1]. 90 prosenttia ruoka-aineiden sisältämästä kertatyydyttymättömästä rasvahaposta on oleiinihappoa. Myös palmitoleiini- ja vakseenihappo ovat kertatyydyttymättömiä rasvahappoja.[2]
Kertatyydyttymättömiä rasvahappoja syntyy myös nisäkkäiden elimistössä pitkäketjuisten tyydyttyneiden rasvahappojen hapettuessa[1].
Kemialliset ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kertatyydyttymättömässä rasvahappomolekyylissä on kaksi vetyatomia vähemmän kuin vastaavassa tyydyttyneessä rasvahapossa, jossa on yhtä monta hiiliatomia. Pehmeissä kasvirasvoissa esiintyvät kertatyydyttymättömät rasvahapot ovat esteröityneet glyserolin kanssa. Luonnossa kertatyydyttymättömät rasvat ovat yleensä cis-muodossa, eli kaksoissidokseen kiinnittyneiden hiiliatomien vetyatomit ovat samalla puolella.
Tarve ja saanti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan aikuisilla ja yli 2-vuotiailla lapsilla kertatyydyttymättömien rasvahappojen osuus energiansaannista tulisi olla 10–20 E%. Työikäiset miehet saivat Suomessa vuonna 2012 ravinnon energiasta 15 % kertatyydyttymättömistä rasvahapoista ja naiset 14 %.[3] Saanti on keskimäärin suositusten tasolla. Suurin osa kertatyydyttymättömistä rasvahapoista saadaan ravintorasvoista, lihajalosteista ja leivonnaisista.[4]
Saannin yläraja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2018 julkaistussa väestötutkimuksessa havaittiin, että kertatyydyttymättömillä rasvahapoilla oli lievä luuntiheyttä lisäävä vaikutus. Vaikutus kääntyi kuitenkin luuntiheyttä lievästi pienentäväksi 50 gramman päiväannoksen ylittyessä.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Monounsaturated Fatty Acid - an overview | ScienceDirect Topics www.sciencedirect.com. Viitattu 27.11.2020.
- ↑ What Are the Benefits of Monounsaturated Fats? Healthline. 19.9.2017. Viitattu 27.11.2020. (englanniksi)
- ↑ Terveyttä ruoasta: Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 (pdf) Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Arkistoitu 22.1.2016. Viitattu 2.2.2016.
- ↑ Helldán, Anni ym.: Finravinto 2012 -tutkimus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 2.2.2016.
- ↑ Ze-Bin Fang, Gao-Xiang Wang, Gui-Zhang Cai, Peng-Xiang Zhang, De-Liang Liu, Shu-Fang Chu, Hui-Lin Li, Hing-Xia Zhao: Association between fatty acids intake and bone mineral density in adults aged 20–59: NHANES 2011–2018. Frontiers in Nutrition, 2023, 10. vsk. doi:10.3389/fnut.2023.1033195/full#tab2. ISSN 2296-861X. Artikkelin verkkoversio.