Kenttärangaistusleiri III
Kenttärangaistusleiri III (saks. Feldstraflager III) oli jatkosodan aikainen natsi-Saksan vankileiri, joka sijaitsi vuonna 1942 Taivalkoskella Pohjois-Suomessa. Sinä aikana kun leiri sijaitsi Suomessa, lähes puolet vangeista menehtyi tauteihin, aliravitsemukseen tai vartijoiden surmaamana.
Leirin perustaminen ja aika Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kenttärangaistusleiri III perustettiin Torgau-Brükenkopsin sotilasvankilassa Saksassa 1. elokuuta 1942. Rangaistusvangit olivat pääasiassa poliittisia vankeja, Saksan hallituksen vastustajia, mutta leirillä oli myös tavanomaisia rikollisia. Noin 550 rangaistusvankia laivattiin elokuun aikana Pietarsaareen. Sieltä matka jatkui junalla ja jalkamarssilla Taivalkosken Metsäkylän Isokumpu nimisen tilan maille. Tilan mailla sijaitsi jo ennestään neuvostoliittolaisille sotavangeille perustettu leiri.
Kenttärangaistusleiri III muutettiin vuoden 1943 alusta Kenttärangaistusosasto 19:ksi (saks. Feldstraf-Abteilung 19) ja sijoitettiin Seplinoon Leningradin edustalle, mutta muutamia kurinpitovankeja jätettiin Hyrynsalmen–Kuusamon kenttäradan rakennustöihin.[1]
Olosuhteet leirillä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Miehet tekivät metsä- ja kaivutöitä Hyrynsalmen-Kuusamon -kenttärataa varten. Kenttärangaistusleirin järjestyksen ylläpidosta vastasi erillinen SS-osasto. Aamulla työmaalle siirtyessään vankien oli marssittava paraatimarssia nelijonossa Erikaa laulaen. Tahdissa sekoavia vartijat hakkasivat. Puut kaadettiin kirveillä, maankaivu tapahtui kuokilla ja hakuilla. Rungot siirrettiin metsästä kantamalla. Miesten vaatetus oli hyvin kehnoa, lähinnä ryysyjä. Talvellakin useimmat joutuivat tekemään työtä avokäsin, vaikka alueella oli tammikuussa 1943 30 asteen pakkasia.[1]
Karusta ilmastosta, kovasta työstä, heikosta muonituksesta ja huonoista olosuhteista johtuen suurin osa rangaistussotilaista sairastui lyhyessä ajassa. Joidenkin lähteiden mukaan vankien määrä aleni ensimmäisen puolen vuoden aikana 550:stä noin 300:een.[1]
Yleisimmät rangaistukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rangaistusvangit saattoivat joutua surmatuiksi pienimmästäkin syystä. Rangaistussotilaiden saapuessa Metsäkylän koululle eräs vanki etuili ruokajonossa, jolloin hänet siirrettiin sivuun ja ammuttiin välittömästi.[1]
Suomalaisen silminnäkijän mukaan vankeja roikotettiin ranteistaan sidottuna puiden varaan kiinnitetyissä poikkipuissa kuolemaansa asti.[1] Kiinni saadut karkaamista yrittäneet vangit ammuttiin paikalle.[1].
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Saksan armeijan kenttärangaistusleirit Suomessa
- Saksalaisten vankileirit Suomessa 1941–1945
- Organisation Todt
- Jatkosodan vankileirit Suomessa
- Naarajärven sotavankileiri
- Stalag 309
- Kannaksen varavankila
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lars Westerlund: Saksan vankileirit Suomessa ja raja-alueilla 1941-1944. Helsinki: Tammi, 2008. ISBN 9789513142773.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lars Westerlund: Saksalaiset rangaistussotilaat vietiin Leppäluodon kautta Rovaniemelle Pietarsaaren Sanomat. 29.12.2007. Viitattu 10.2.2009. [vanhentunut linkki]
- Torgau as the hub of the Wehrmacht penal system (1936-1945 Saksa/Germany: Dokumentations- und Informationszentrum (DIZ) Torgau. Viitattu 10.2.2009. englanti