Kengurut

Wikipedia

Ohjattu sivulta Kenguru

Kengurut

Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Nisäkkäät Mammalia
Alaluokka:	Pussieläimet Marsupialia
Lahko:	Harvaetuhampaiset Diprotodontia
Alalahko:	Pussikiipijät Phalangerida
Heimo:	Macropodidae
Suku:	Kengurut Macropus Shaw, 1790

Lajit

Damavallabi Macropus eugenii
Parmavallabi Macropus parma
Macropus agilis
Punakaulakenguru Macropus rufogriseus
Macropus dorsalis
Piiskahäntävallabi Macropus parryi
Macropus irma
Isojättikenguru Macropus giganteus
Harmaajättikenguru Macropus fuliginosus
Vuorikenguru Macropus robustus
Macropus antilopinus
Macropus bernadus
Punajättikenguru Macropus rufus

Katso myös

Kengurut Wikispeciesissä

Kengurut Commonsissa

Kengurut (virallisesti suurkengurut, Macropus) ovat pussieläimiä, jota ei tavata muualla kuin Australiassa. Australiaan kengurut ovat eristäytyneet alkumantereen hajotessa. Kenguru on märehtivä kasvissyöjä, jonka pääravinto muodostuu heinästä ja juurista. Kenguruilla ei juurikaan ole luonnollisia vihollisia paitsi dingo.

Koaloiden ohella kengurut ovat Australian tunnetuimpia eläimiä. Eläin on myös lisätty Australian vaakunaan. Kenguru on luonteeltaan erittäin säikky. Australiassa asuu 47 kengurulajia.

Kenguru hyppää noin 9 metriä pituutta^lähde?
Kenguru juoksee 74 km/h^lähde?
Kenguru elää 6 vuotta vapaana ja noin 20 vuotta vankeudessa.^lähde?

[muokkaa] Ravinto

Kengurut ovat kasvissyöjiä, joten sen ravintoon kuuluu ruoho, lehdet ja juuret. Australian ilmasto on kuiva, joten kenguruiden on sopeuduttava kuumiin ja kuiviin olosuhteisiin. Kenguru saa vetensä pääosin syömästään kasveista, eikä sen tarvitse erikseen juoda vettä. Kenguru kykenee pysäyttämään tiineenä ollessaan raskauden hetkeksi, jos vettä ei ole tarpeeksi saatavilla.^[1]