Kemian sanasto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tämä sivu on kemian sanasto, jossa esitellään kemian perustermejä.

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö

A[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Additioreaktio – Prosessi, jossa hiilivedyn kaksois- tai kolmoissidos purkautuu.
  • Aktivoitumisenergia – Se energia määrä, joka pitää tuoda, jotta reaktio tapahtuisi.
  • Aldehydi - Primäärisen alkoholin hapettumistuote. Toiminnallinenryhmä –CHO. Voivat hapettua karboksyylihapoiksi.
  • Alkaani - Hiilivety-yhdiste, jossa kaikki hiiliatomien väliset sidokset ovat yksinkertaisia.
  • Alkalimetalli – 1. ryhmän metallit jaksollisessa järjestelmässä.
  • Alkeeni - Hiilivety-yhdiste, jossa on yksi kaksoissidos.
  • Alkoholi - Orgaanisia yhdisteitä, joissa on hydroksyyliryhmä -OH. Moniarvoinen alkoholi sisältää useita -OH ryhmiä.
  • Alkuaine – Aine, jolla on tietty määrä protoneja.
  • Alkyyni - Hiilivety-yhdiste, jossa on yksi kolmoissidos.
  • Amfolyytti - Aine, joka voi toimia happona tai emäksenä.
  • Amiini – Emäs, jossa hiilivetyyn on liittynyt NH2-ryhmä.
  • Aminohappo - Yhdiste, joka sisältää karboksyyliryhmän -COOH sekä aminoryhmän -NH2
  • Anioni – Negatiivisesti varautunut ioni.
  • Anodi – Elektrolyysin positiivinen kohtio.
  • Antioksidantti - Aine, joka estää hapettumisen.
  • Aromaattinen yhdiste - Yhdiste, jossa on vähintään yksi bentseenirengas
  • Asymmetrinen hiiliatomi – Katso: Kiraliakeskus
  • Atomi - Atomi on kemiallisesti aineen pienin osa. Atomi koostuu elektroneista, protoneista ja neutroneista
  • Atomiorbitaali – Paikka, jossa elektroni todennäköisimmin on.
  • Autoprotolyysi – Amfolyytti reagoi itsensä kanssa. Katso myös: Protolysoituminen.
  • Avaruusisomeria – Molekyyleillä on sama rakenne, mutta atomiryhmät tai atomit ovat eri suuntiin tai molekyylien muodot ovat toisistaan poikkeavia.
  • Avogadron vakio - Italialaisen tiedemiehen Amedeo Avogadron mukaan nimetty vakio (NA), joka ilmaisee rakenneosien lukumäärän yhdessä moolissa. NA = 6,022 • 1023 kpl.

B[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Bentseenirengas - Aromaattisten yhdisteiden osa, jossa kuusi hiiltä ja kuusi vetyä (C6H6) ovat muodostaneet rengasmaisen yhdisteen, jossa hiilien väliset yksinkertaiset ja kaksoissidokset vaihtavat paikkaa. Katso myös: Delokalisoituminen.
  • Brownin liike – Hiukkasten satunnainen liike.

C[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Cis-trans-isomeria – Molekyylien muodot ovat erilaisia johtuen atomien sijoittumisesta joko molekyylin kaksoissidokseen tai molekyylin tasoihin nähden.

D[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

E[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

F[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fluoresenssi-ilmiö
  • Faasi - Olomuotoalue on systeemin homogeeninen osa-alue, jossa on rajapinta kahden faasin välillä.
  • Faradayn vakio – Elektronimoolin sähkömäärä.
  • Fenoli - Yhdiste, jossa suoraan bentseenirenkaaseen on liittynyt hydroksyyliryhmä (-OH). Katso myös: Bentseenirengas.
  • Fenoliftaleiini – Indikaattori, jonka emäksinen muoto on punainen ja hapan ja neutraali on väritön. Vaihtaa väriä, kun pH=8,2 – 10. Katso myös: indikaattori.
  • Fluoresenssi – Kun virittynyt elektroni palaa takaisin alemmalle energiatasolle, syntynyttä säteilyä kutsutaan fluoresenssiksi
  • Fosforenssi – Kun virittynyt elektroni palaa takaisin alemmalle energiatasolle, se voi palata sinne välitilojen kautta, jolloin viritystilan purkautumisesta johtuva säteily voi näkyä pitkään virittymisen jälkeen.
  • Freoni – Kloorattu tai fluorattu hiilivety.
  • Funktionaalinen ryhmä - Orgaanisissa aineissa oleva ryhmä, joka vaikuttaa yhdisteen ominaisuuksiin. Esim. hydroksyyli- tai esteriryhmä.

G[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Geeli - Suurimolekyylisten hiukkasten ja niiden välissä olevan väliaineen muodostama seos.

H[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanadiumoksidi-hila

I[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ideaalikaasu – Kaasu, jonka tila voidaan kuvata yhtälöllä pV=nRT.
  • Indikaattori – Aine, jota voidaan hyödyntää happamuuden muuttumiseen.
  • Inhibiitti – Aine, joka hidastaa reaktiota. Katso myös: katalyytti.
  • Ioni - Sähköisesti varautunut hiukkanen. Erimerkkiset ionit vetävät toisiaan puoleensa muodostaen ionisidoksia. Ionit muodostavat ionihiloja.
  • Ioni-dipoli sidos – Ionien ja poolisten molekyylien välille syntyneet sidokset. Katso myös: dipoli-dipoli sidos.
  • Ionisidos – Ionien välille syntynyt vetovoima.
  • Ionisoituminen – Atomi luovuttaa vähintään yhden elektronin ja muuttuu positiiviseksi ioniksi.
  • Isomeria – Yhdisteet, joiden molekyylikaavat ovat samat, mutta rakenteet poikkeavia toisistaan.
  • Isotooppi - Saman alkuaineen atomit, joiden ytimissä on eri määrä neutroneja.

J[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

K[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

L[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Le Chatelierin periaate – Reaktio etenee siihen suuntaan, joka vastustaa muutosta, jos reaktio on tasapainotilassa. Muutos voi olla konsentraatio, paine tai lämpötila.
  • Lejeerinki - Vähintään kahden metallin muodostama seos.
  • Ligandi – Keskusmetalliin liittynyt ryhmä, joka voi olla ioni-, atomi- tai molekyyliryhmä. Katso myös: kompleksiyhdiste.
  • Liittymisreaktio – Katso: additioreaktio.
  • Liukeneminen - Tapahtuma, jossa liuotettava aine ja liuos sekoittuvat toisiinsa. Aineen vesiliosta merkitään kirjainyhditeellä aq.
  • Liukoisuustulo – Suolojen, jotka ovat niukkaliukoisia, konsentraatioiden tulo, kun liuos on kylläinen.
  • Liuos - Homogeeninen seos.
  • Liuotin - Aine, johon liuotettava aine lisätään.
  • Loppupiste – Katso: ekvivalenttipiste.
  • Lähdejännite – Elektrodien välinen potentiaalinen jännite.

M[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

N[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nitrifikaatio – Typpiyhdisteiden hapettuminen nitraateiksi. Katso myös: denitrifikaatio.
  • Neutraloituminen – Hapon ja emäksen reagoidessa, jolloin syntyy suolaa ja vettä.
  • Neutroni - Varaukseton hiukkanen atomin ytimessä.
  • NTP – Normaalitila, jolloin lämpötila on 0 °C ja paine on 101,3 kPa.

O[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Magnesiumoksidia
  • Oksidi - Yhdiste, jossa on happea (aineen palamistuote).
  • Oksoniumioni - Syntyy hapon vesiliuoksissa, kun hapon luovuttama H+ yhdistyy vesimolekyyliin, jolloin syntyy H3O+ eli oksoniumioni.
  • Ominaislämpökapasiteetti - Lyhenne c, joka kuvaa lämpömäärää, joka vaaditaan, kun yksi grammaa ainetta halutaan lämmittää yhden asteen.
  • Orgaaninen yhdiste - Hiiltä sisältävä yhdiste. Katso myös: epäorgaaninen yhdiste.
  • Osmoosi - Ilmiö, jossa nestettä virtaa laimeammasta väkevämpää kohti.

P[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polymeeri

R[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rasvahappo
  • Radikaali – Hiukkanen, jolla on pariton elektronirakenne.
  • Rakenneisomeria – Katso: konstituutioisomeria.
  • Rakennekaava - Ilmoitaa atomien sijainnin yhdisteessä tai molekyylissä.
  • Raskasmetalli – Nimitys haitallisille (ympäristölle tai terveydelle) metalleille.
  • Rasvahappo - Karboksyylihappo, jossa on parillinen määrä hiiliatomeja.
  • Rasvaliuokoinen - Aine, joka on pooliton tai heikosti poolinen, joka liukenee poolittomiin liuottimiin kuten bensiiniin tai rasvoihin. Katso myös: vesiliukoinen.
  • Reaktionopeus – Suure, joka kuvaa konsentraation muutosta aikayksikössä.
  • Rikastus – Prosessi, jossa arvokkaasta mineraalista erotetaan arvoton aines.

S[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Selluloosa

T[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

U[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Uuttaminen - Aineiden liukoisuuksiin perustuva erotusmenetelmä.

V[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaahtoa
  • Vaahto - Kolloidi, jonka muodostavat neste ja kaasu.
  • Vahva emäs - Emäs, jonka protolyysi tapahtuu täydellisesti, emäsvakion arvo on yli 1.
  • Vahva happo - Happo, jonka protolyysi tapahtuu täydellisesti, happovakion arvo on yli 1.
  • Valenssielektroni – Elektronit, jotka ovat atomin uloimmilla energiatasoilla.
  • Valkuaisaine - Aminohappojen muodostama polypeptidi.
  • Veden ionitulo – Veden autoprotolyysin tasapainovakio.
  • Vesiliuokoinen - Yhdiste (ioniyhdiste tai poolinen molekyyliyhdiste), joka liukenee veteen. Muodostavat veden kanssa ioni-dipoli tai dipoli-dipoli-sidoksia. Katso myös: rasvaliukoinen.
  • Vetysidos - Sidos, joka syntyy vedyn ja erittäin elektronegatiivisten aineiden (happi, fluori, kloori) välille.
  • Viivakaava - Molekyylin rakenne on esitetty viivoin.
  • Virittyminen – Elektroni siirtyy ulommalle energiatasolle. Johtaa atomin viritystilaan.

Y[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]