Keltaperämaluri
| Keltaperämaluri | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Tiaismalurit Acanthizidae |
| Suku: | Tiaismalurit Acanthiza |
| Laji: | chrysorrhoa |
| Kaksiosainen nimi | |
 |
|
| Katso myös | |
Keltaperämaluri (Acanthiza chrysorrhoa) on Australiassa tavattava tiaismalureiden sukuun kuuluva varpuslintu.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kooltaan keltaperämaluri on 10–13 cm ja on sukunsa kookkain laji. Lintu on selästään väritykseltään harmahtavan ruskea. Päälaki on pohjaväriltään musta ja siinä on valkoisia pilkkuja tai viiruja. Lyhyehkö silmäkulmajuova on musta. Keltaperämalurin vatsa on väriltään kermanvaalea ja alaperä on kirkkaan keltainen. Se näkyy erityisesti linnun lentäessä. Pyrstö on musta ja pyrstönkärjet ovat valkoiset. Koiraat ja naaraat eivät eroa ulkonäöltään toisistaan. Keltaperämaluri muistuttaa ruso-otsamaluria (Acanthiza reguloides), mutta on kookkaampi ja vatsastaan vaaleampi. Ruso-otsamalurilla ei ole myöskään keltaista alaperää.[2][3]
Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keltaperämalurin levinneisyysalue Australiassa ulottuu Tasmaniasta ja etelärannikolta maan keskiosiin, mistä laji puuttuu paikoin. Lajin elinympäristöä ovat ruohikkoiset metsien reunamaat, avoimet metsät, pensaikot, maatalousmaat vesialueiden läheisyydessä sekä puistot ja puutarhat. Kaupunkialueiden laajeneminen on heikentänyt keltaperämalurin kantaa. Laji sopeutuu kuitenkin myös kaupunkialueille, kunhan siellä on riittävästi sopivia elinympäristöjä.[2][3]
Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keltaperämalurin ravinto koostuu suurimmaksi osaksi hyönteisistä, mutta se voi syödä myös siemeniä. Ravintonsa lintu etsii maasta tai joskus myös puista tai pensaikosta. Keltaperämaluri voi muodostaa myös sekaparvia esimerkiksi kultamalurien kanssa.[2]
Keltaperämalurin pesimäkausi kestää heinäkuusta joulukuulle. Pesivän parin apuna voi olla muutama muu keltaperämaluri, jotka auttavat pesän rakentamisessa ja poikasten ruokkimisessa. Pesä sijaitsee puiden latvustoon kätkettynä. Se rakennetaan heinistä ja puiden kuoresta ja on muodoltaan kupolimainen. Rakennelman päällä on kuppimainen valepesä, jonka tarkoitus on hämätä saalistajia ja mahdollisesti myös pesäloisia. Naaras munii kahdesta viiteen valkoista munaa, joita vain se hautoo.[2][3][4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ BirdLife International: Acanthiza chrysorrhoa IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 22.2.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c d Yellow-rumped Thornbill Birds in Backyards. Australian Museum. Viitattu 23.7.2010. (englanniksi)
- ↑ a b c Bird: The Definitive Visual Guide, s. 369. Dorling Kindersley, 2007. ISBN 978-1-4053-4585-9. (englanniksi)
- ↑ Robert Burton: International Wildlife Encyclopedia, s. 2670. Marshall Cavendish, 2002. ISBN 978-0761472667. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 23.7.2010). (englanniksi)