Keltamo
Wikipedia
| Keltamo | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Chelidonium majus L. |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
| |
Keltamo (Chelidonium majus) on eteläisessä Suomessa yleinen unikkokasveihin kuuluva ruoho ja ainoa Chelidonium-suvun edustaja. Se on jopa 80 cm korkuiseksi kasvava isolehtinen kasvi, jonka varressa on harvakseltaan pitkähköjä karvoja. Kirkkankeltaisissa kukissa on neljä terälehteä, ja hedelmystönä toimii pitkä kartiomainen kota. Siemeniä levittävät muurahaiset. Unikkokasveille tyypilliseen tapaan kasviin syntyneestä haavasta vuotaa paksua maitiaisnestettä, joka keltamolla on kirkkaankeltaista.
Keltamo kukkii Suomessa touko-kesäkuussa. Kasvin kaikki osat ovat myrkyllisiä ja maitiaisneste voi aiheuttaa kosketusihottumaa.
[muokkaa] Levinneisyys
Keltamoa tavataan Etelä-Suomessa, Etelä-Ruotsissa ja sekä Keski- ja Etelä-Euroopassa. Siperiassa on rajallinen esiintymisalue. Lisäksi kasvi on levinnyt ihmisen mukana Pohjois-Amerikkaan. [1]

