Keisaripuu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Keisaripuu
Paulownia tomentosa2.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Lamiales
Heimo: Paulowniaceae
Suku: Paulownia
Laji: tomentosa
Kaksiosainen nimi
Paulownia tomentosa
(Thunb..)Sieb. & Zucc. ex Steud.[1]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Keisaripuu Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Keisaripuu Commonsissa
Paulownia tomentosa JPG2a.jpg

Keisaripuu (Paulownia tomentosa) on kotoisin Itä-Aasiasta ja se kuuluu 10–15-lajiseen puusukuun. Tieteellisen nimensä puu on saanut Venäjän keisarin Paavali I:n tyttären Anna Pavlovan mukaan, mutta suomalaiseen nimeensä keisari on päässyt kotiseutunsa perusteella. Lajinimi 'tomentosa', 'nukkainen', viittaa suurten lehtien alapinnan harmaaseen nukkapeitteeseen.

Keisaripuu on erittäin nopeakasvuinen, keskikokoinen, 10–15 metriä korkea vankkaoksainen ja leveälatvuksinen puu. Sen runko on harmahtavan ruskea ja lehdet herttamaisia, pitkä- ja teräväkärkisiä. Joissakin lehdissä voi olla kolmesta viiteen liuskaa. Puu on nykyään suosittu kaikkialla, missä ilmasto on tarpeeksi lämmin sen kasvattamiseksi. Euroopassa keisaripuuta kasvaa paljon Välimeren maissa, mutta puu menestyy Keski-Euroopassakin. Euroopan pohjoisin puumainen ja ajoittain kukkiva yksilö kasvanee Ruotsissa, leutoilmastoisen Visbyn kasvitieteellisessä puutarhassa.

Vaalean ruskeat samettimaiset kukkanuput kehittyvät syksyllä ja ne näkyvät talvella oksistossa hyvin. Ilmastoltaan viileillä seuduilla pakkaset voivat kuitenkin viottaa kukkanuppuja talven ja kevään aikana, jolloin puu ei kuki. Vaalean sinivioletit, makealle tuoksuvat, 5 cm pitkät torvikukat puhkeavat loppukeväällä suurissa tertuissa ennen lehtiä.[2] Kukkien ulkonäön perusteella puuta kutsutaan Englannissa sormustinkukkapuuksi (foxglove tree). Vihreät, soikeat siemenkodat (noin 3 cm) muuttuvat syksyllä ruskeiksi ja halkeavat, jolloin kalvoreunaiset siemenet vapautuvat. Kuohkeita siemeniä käytetään pakkausmateriaalina.[3]

Talvella keisaripuu kestää pakkasta parisen kymmentä astetta, mutta ilmastollisesti kylmemmillä seuduilla kuten Suomessa sitä voidaan kasvattaa ulkona näyttävänä perennana. Puu katkaistaan keväällä juuresta jolloin se kesän mittaan kasvattaa valtavat, jopa 60-senttiset lehdet. Korkeutta se ehtii kasvaa jopa kolme metriä yhden kasvukauden aikana. Suomessa keisaripuuta voidaan kokeilla kasvattaa myös kesällä aurinkoisessa paikassa ulkona ruukkukasvina tai -puuna, jota säilytetään talven yli viileässä kellarissa yms paikassa. Ruukkupuu kukkii 4 - 5-vuotiaana.

Kiinassa keisaripuuhun on vuosisatojen aikana liitetty taianomaisia ominaisuuksia. Puiden lehtien ja siementen uutteen on uskottu säilyttävän ihon nuorekkaana ja estävän hiuksia harmaantumasta. Japanin keisarin vaakunaan on päässyt tyylitellyt keisaripuun lehdet ja kukinto.

Paulownioista Paulownia tomentosa ja Paulownia koreana ovat ilmastollisesti kylmänkestävimpiä lajeja. Muita lajeja: Paulownia fargesii, Paulownia fortunei ja Paulownia kawakamii.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itä-Aasiassa keisaripuusta saadaan arvostettua puutyöainesta. Puu on hyvin kevyttä (ominaispaino noin 0,30), mutta painoonsa nähden kestävää. Siitä valmistetaan monenlaisia tarve-esineitä kuten huonekaluja, geta-sandaaleja ja soittimia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]