Keisarinviitta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Keisarinviitta
Keisarinviitta tiella.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Päiväperhoset Papilionoidea
Heimo: Täpläperhoset Nymphalidae
Alaheimo: Kaposiivet ja hopeatäplät Heliconiinae
Suku: Argynnis
Laji: paphia
Kaksiosainen nimi
Argynnis paphia
(Linnaeus, 1758)
Katso myös
 Commons-logo.svg Keisarinviitta Commonsissa

Keisarinviitta (Argynnis paphia) on täpläperhosiin (Nymphalidae) kuuluva päiväperhoslaji.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keisarinviitan siipien kärkiväli on noin 5–7 cm. Keisarinviitan siipien yläpinta on kullankeltainen ja mustien täplien kirjoma. Naaras on yleensä hiukan tummempi pohjaväriltään kuin koiras ja siltä puuttuu koiraalle tyypilliset pitkät mustat viirut. Muista hopeatäplistä poiketen keisarinviitan takasiipien alapinnassa ei ole hopeanhohtoisia täpliä, vaan pitkiä helmiäisviiruja kuparinvihreällä pohjalla. Välillä keisarinviitan naaraissa tavataan erittäin harvinaista värimuotoa, f. valesinaa. Sen yläpinnan pohjaväri ei ole kullanvärinen, vaan metallisen siniharmaa.

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keisarinviitta on pääsääntöisesti Etelä-Suomen laji, kannan painottuessa voimakkaimmin Kaakkois-Suomeen. Vielä kymmenen vuotta sitten laji oli paikallinen ja harvinainen, mutta se on viime aikoina laajentanut elinpiiriään ja myös yksilömäärät ovat kasvaneet.

Keisarinviitan lentoaika on heinäkuun lopulta elokuun loppupuolelle.

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keisarinviitta elää joutomailla ja metsän reunojen niityillä. Keisarinviitta on nopea ja voimakas lentäjä ja pystyy periaatteessa liikkumaan pitkiäkin matkoja. Lajille on kuitenkin tyypillistä reviirikäyttäytyminen. On todettu, että f. valesina suosii hieman pimeämpiä alueita kuin keisarinviitat keskimäärin. Laji talvehtii toukkana.

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keisarinviitan toukat ovat oligofageja mutta keskittyvät syömään orvokkeja (Viola). Aikuinen yksilö syö kukkien mettä, esimerkiksi pietaryrtin ja ohdakkeiden kukat vetävät niitä puoleensa.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]