Keisarikorento
| Keisarikorento | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Naaras munimassa | ||||||||||||||||
| Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||
| Anax imperator (Leach, 1815) |
||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||
| |
Keisarikorento (Anax imperator) on suuri ja voimakas eurooppalainen Aeshnidae-heimoon kuuluva ukonkorento, joka on keskimäärin 78 mm pitkä.
Sisällysluettelo |
Koko ja ulkonäkö[muokkaa]
Koirailla on taivaansininen takaruumis, jossa on tunnusomainen musta raita selässä ja vihreä keskiruumis. Naarailla on vihreä keski- ja takaruumis. Koiras puolustaa reviiriään ja on vaikeasti lähestyttävissä. Lajin esiintymispaikkoja ovat suuret lammikot, soramontut ja hitaasti virtaavat joet.
Levinneisyys[muokkaa]
Keisarikorento on keski- ja eteläeurooppalainen laji, jonka vakituisen esiintymisalueen pohjoisraja kulkee Virossa ja Etelä-Ruotsissa.
Laji on tavattu Suomesta yhden kerran: 12. heinäkuuta 2010 Ahvenanmaan Lemlandin kuntaan kuuluvalla saarella.
Käyttäytyminen[muokkaa]
Tämä voimakasrakenteinen ukonkorento on suurimpia Euroopassa esiintyvistä ukonkorennoista. Keisarikorennot lentävät usein korkealla saalistaessaan perhosia ja itseään pienempiä korentoja. Naaraat laskevat munansa kasveille ja jättävät ne hoitamatta.
Lähteet[muokkaa]
- ↑ Anax imperator IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
Sivulta puuttuu