Kehitystehtävä
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: epämääräistä höpötystä, ks. keskustelusivu |
Kehitystehtäväksi kutsutaan psykologiassa ihmisen normaaliin kehitykseen kuuluvaa tavoitetta,[1] kuten kävelyn ja puheen opettelua. Kehitystehtävä on käsitteellinen apuväline ihmisen kehityksen jäsentämiseen, ei konkreettinen tehtävä. Katsotaan, että kehitystehtävän täyttäminen tuottaa onnellisuutta ja edellytyksiä uusien kehitystehtävien täyttämiseen.[2]
Ihmiseen kohdistuvat yhteiskunnalliset paineet voivat tuottaa ihmiselle esimerkiksi ulkonäöllisiä kehitystehtäviä. Toisaalta kehitystehtävät voivat olla esimerkiksi biologisia, kuten sukukypsyyden saavuttaminen. Normatiiviset kehitystehtävät ovat yhteiskunnan säätelemiä kehitystehtäviä, jotka ovat usein kulttuuririippuvaisia. Hyvä esimerkki siitä on itsenäistyminen: eteläeurooppalaisessa kulttuurissa lapset itsenäistyvät myöhemmin kuin suomalaisessa. Psyykkiset kehitystehtävät puolestaan liittyvät yksilön mielen kehitykseen - esimerkiksi tunteiden hallinnan tai moraalin kehitys.
Havighurstin kehitystehtäväteoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kehitystehtävien lähtökohdat:
- Fyysisestä kehityksestä kumpuavat tehtävät: kävelyn opettelu, pidätyskyky, käyttäytyminen sukupuolen mukaan…
- Henkilökohtaisten arvojen luomat tehtävät: ammatin valinta, ideologian rakennus…
- Yhteiskunnan painostuksesta lähtevät tehtävät: lukemaan oppiminen, kunnon kansalaisuus…
Kehitystehtävien suorituksesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Havighurstin teoria syntyi 1940-luvun Yhdysvalloissa. Olennaisin muutos nykyaikaan verrattuna on tullut nuoruusajan venymisen seurauksena. Kehitystehtävät ovat pääosin samoja, mutta niiden tapahtuma-aika saattaa vaihdella hyvinkin paljon. Vain ensimmäisen vaiheen tehtävät on pakko suorittaa tiettynä aikana, kun taas toisen vaiheen tehtävien suoritukseen voi mennä loppuikä.
Kehitystehtävien läpikäyminen ei ole kaavamaista. Jos jokin kehitystehtävä jää suorittamatta tai se suoritetaan huomattavan myöhään, ihminen kokee usein huonommuuden tunteita. Lisäksi suorittamatta jäänyt kehitystehtävä voi vaikeuttaa huomattavasti seuraavista kehitystehtävistä selviytymistä. Joskus kehitystehtävän joutuu käymään uudelleen läpi myöhemmässä vaiheessa.
Kehitystehtävät ikäkausittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vauvaiän ja pikkulapsen kehitystehtävät (0-2 vuotta)
- perusturvallisuuden saavuttaminen
- alkeellisen ruumiinkuvan muodostaminen
- kävelyn ja puheen opettelu
- selviäminen erotilanteista
Leikki-iän (2-6 vuotta) ja varhaisen kouluiän (6-12 vuotta) kehitystehtävät
- minäkäsityksen kehittyminen
- itsearvostuksen eli itsetunnon kehittyminen
- oman sukupuoliroolin oppiminen
- omantunnon kehittyminen
- moraalin ja arvojen kehittyminen
- oppiminen toimimaan ikätovereiden kanssa
- työperiaatteen oppiminen
- maskuliinisen tai feminiinisen sosiaalisen roolin oppiminen
Nuoruuden kehitystehtävät: (12-18v.)
- Uuden kypsemmän kuvan muodostaminen itsestä
- Henkilökohtaisen ja sosiaalisen identiteetin yhteensovittaminen
- Oman sukupuolen ymmärrys ja hyväksyminen
- Sosiaalisen roolin saavuttaminen omassa sukupuolessa
- Fyysisen kehityksensä hyväksyminen
- Emotionaalisen itsenäisyyden saavuttaminen (vanhemmistaan ja muista ihmisistä)
- Mahdolliseen seurusteluun, avioon ja perhe-elämään valmistautuminen
- Oman maailmankuvan, ideologian ja moraalikäsityksen kehittäminen
- Sosiaalisesti vastuullisen toimintatavan saavuttaminen
Varhaisaikuisuuden kehitystehtävät: (18-30v.)
- Kodin hoitaminen
- Työelämään siirtyminen
- Vastuun ottaminen
- Mahdollisen puolison valinta
- Mahdollinen yhteiselon opettelu
- Mahdollisen perheen perustaminen
- Vertaisryhmän ja ystävien hankkiminen
Myöhäisaikuisuuden kehitystehtävät (30-60v.)
- Aikuisen sosiaalisen vastuun saavuttaminen
- Ammatillinen tyytyväisyys saavuttaminen ja ylläpitäminen
- Itselle mieleisten vapaa-ajan harrastuksien hankkiminen
- Mahdollisen parisuhteen hankkiminen
- Mahdollisten teini-ikäisten lasten tasapainoisiksi ja vastuullisiksi aikuisiksi kasvun tukeminen
- Iästä johtuviin fysiologisten muutoksiin mukautuminen ja hyväksyminen
- Vanhempien ikääntymiseen mukautuminen
Vanhuuden kehitystehtävät (60- v.)
- Fyysisen voiman ja terveyden heikkenemiseen mukautuminen
- Eläkkeelle jäämiseen ja väheneviin tuloihin mukautuminen
- Mahdollisen puolison kuoleman hyväksyminen
- Erilaisiin rooleihin joustavasti mukautuminen
Kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Teoria on osin erittäin vaikeasti testattava ja todistettava.lähde?
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- http://wwwedu.oulu.fi/sampo/95-96/ktl/appro/hairikot/nuoruus.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
- http://www.freudianslip.co.uk/havighurst-conclusion.php (Arkistoitu – Internet Archive)
- http://wwwedu.oulu.fi/sampo/98-99/ktl/cumu/koulu/kehitys.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Anne Vilkko-Riihelä, Vesa Laine: Mielen maailma 2 – Kehityspsykologia, s. 187. WSOY, 2005.
- ↑ Oulun yliopisto – Kehitys aikuisuudessa (Arkistoitu – Internet Archive) (luettu 2.1.2007)