Kawanishi N1K
|
|
|
|---|---|
 |
|
| Tyyppi | hävittäjä |
| Valmistaja | Kawanishi (tuotantolaitokset: Himeji & Nauro) |
| Miehistö | 1 |
| Ensilento | 1943 |
| Käyttöönottovuosi | 1944 |
| Valmistus lopetettu | 1945 |
| Valmistettu | 5 prototyyppiä + 1 007 (1-J) + 423 (2-J) = 1 435 kpl |
|
|
|
| Pituus | 9,35 m |
| Kärkiväli | 12,00 m |
| Korkeus | 3,96 m |
| Siipipinta-ala | 23.50 m² |
| Nopeus | 595 (matkanopeus 370 km/h) km/h |
| Lentomatka | 2 335 km |
| Tyhjäpaino | 2 657 kg |
|
|
|
| Koneisto | Nakajima NK9H Homare 21 |
| Teho | 1 900 hv |
|
|
|
| Aseistus | 4x 20 mm tykit, 2x 7,7 mm kk, 2x 250 kg pommit |
Kawanishi N1K Shiden (liittoutuneiden kutsutunnus George) oli Japanissa kehitelty sekä valmistettu toisen maailmansodan hävittäjälentokone. Se saapui taistelutoimiin liian myöhään sekä liian pienissä määrin, voidakseen vaikuttaa ratkaisevasti liittoutuneiden sotilaslentokoneiden massiiviseen ylivoimaan. Valmistusmäärä oli 1 435 konetta.[1] Konetyypin prototyyppi valmistui vuonna 1943.[2]
N1K Shiden tukeutui lentotukikohtiin, eikä se siis käyttänyt lentotukialuksia. Suurin osa japanilaisista lentotukialuksista oli jo tuhoutunut Tyynenmeren sodan rajuissa meritaisteluissa.
Suoritusarvoiltaan N1K Shiden pärjäsi jotenkuten Grumman F6F Hellcat -tukialushävittäjälle ja Northrop P-61 Black Widow -tyyppiselle raskaalle yötoimintahävittäjälle. Koneen aseistuksena oli 4x 20 mm tyypin 99 tykkiä tasoihin asennettuina ja usein myöskin niin kutsutusti apuaseina toimineet 2x 7,7 mm konekiväärit. N1K2-parannusversio pystyi kuljettamaan kaksi 500 kilogramman pommia. Huippunopeus oli 580 km/h ja lakikorkeus 10 600 metriä. NIK2-J oli 10 km/h nopeampi, ja sen toimintamatka oli 1 700 km.[3] N1K Shiden oli ainakin osittain suojapanssaroitu.[4]
Saburō Sakai ei arvostanut tyyppiä lainkaan. Hän katsoi koneen menestyneen siksi, että arvostetusta taustasta tullut lentäjä Minoru Genda ylisti vuolaasti tyyppiä, vaikka se oli Sakain mielestä ”toisen luokan romuläjä, jonka oli koonnut kolmannen luokan valmistaja ja joka vaati ensimmäisen luokan lentäjän toimiakseen.” Muut teeskentelivät pitävänsä koneesta Gendan aseman vuoksi, vaikka hän oli lentotaidoltaan heikko.[5]
Lähteet[muokkaa]
- Richard Humble: Toisen Maailmansodan lentokoneet, WSOY, 1976, Porvoo (suom. Helge Seppälä) Alkuteos: Salamander Books, 1975, Lontoo ISBN 951-0-07838-7 (s. 60, 62)
- Mondey, David: Axis Aircraft of World War II, The warplanes of Germany, Italy and Japan during World War II, 2002 (ensipainos 1984, London, England, englanniksi) ISBN 0-7858-1363-2 (s. 138-140)
- http://www.warbirdforum.com/sakai.htm Saburo Sakain haastattelu 11. elokuuta 1998
