Kaunosiilikäs
| Kaunosiilikäs | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Imukärsälliset perhoset Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset perhoset Heteroneura |
| Yläheimo: | Yökkösmäiset Noctuoidea |
| Heimo: | Siilikkäät Arctiidae |
| Alaheimo: | Aitosiilikkäät Arctiinae |
| Suku: | Utetheisa |
| Laji: | pulchella |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Utetheisa pulchella |
|
| Katso myös | |
Kaunosiilikäs (Utetheisa pulchella) on siilikkäisiin kuuluva eteläeurooppalainen perhoslaji.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaunosiilikäs on keskikokoinen, räikeänvärinen perhonen, jonka pohjaväriltään luonnonvalkoisissa, kapeissa etusiivissä on mustia täpliä ja jossain määrin siiven poikki suuntautuvia, kirkkaanpunaisia alueita. Takasiivet ovat leveät, vaaleat, ja niissä on epäsäännöllinen, tummanruskea reunus. Lepäävä perhonen pitää siipiään kattolaskuisesti ruumiin sivuilla. Siipiväli on 29–42 mm.[1][2]
Toukka on harvakseltaan karvainen, mustan ja valkoisen kirjava[3]
Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaunosiilikäs on eteläinen perhoslaji, jonka yksilöitä harhautuu kuitenkin satunnaisesti myös Keski-Eurooppaan. Lajin luontainen levinneisyys ulottuu Pohjois-Afrikasta ja Espanjasta Turkkiin, Keski-Aasiaan ja Kiinaan saakka. Suomea lähimpänä kaunosiilikäs on tavattu Tanskassa neljä kertaa, viimeksi vuonna 2006. Lisäksi 1800-luvulta on havaintoja Baltiasta ja Venäjältä[4]. Norjassa laji tavattiin ensimmäisen kerran vuonna 2022.[5]
Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laji lentää avoimilla, harvakasvuisilla niityillä, aromaisilla alueilla ja merenrannoilla. Perhoset lentävät pääasiassa yöllä, mutta voivat lentää avoimesti myös päivällä[1]. Lentoaika on kesäkuusta elokuuhun. Pohjois-Afrikassa kaunosiilikkäällä on kolme sukupolvea vuodessa. Laji talvehtii pienenä toukkana, muttei kestä Keski- tai Pohjois-Euroopan talvia. Toukka koteloituu lähelle maanpintaa.[4]
Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukka elää useilla lemmikkikasveille, kuten lemmikeillä (Myosotis), purasruohoilla (Borago) ja rasteilla (Anchusa).[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Catalogue of the Lepidoptera of Belgium (englanniksi)
- ↑ Moths and Butterflies of Europe and North Africa (englanniksi)
- ↑ kuva toukasta (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Nationalnyckeln till Sverges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae. ISBN 978-91-88506-58-0 s. 376–377
- ↑ NRK: Afrikansk sommerfugl dukket opp i Norge for første gang. Viitattu 14.11.2022. (norjaksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- UkMoths (englanniksi)