Kaunispää
Čaabuáivás
Kaunispää nähtynä viereiseltä Iisakkipäältä.
| Tyyppi | |
|---|---|
| Sijainti | |
| Korkeus merenpinnasta |
438 m |
| Koordinaatit |
|---|
Kaunispää (inarinsaameksi Čaabuáivás[1][2]) on Inarin kunnassa 255 kilometriä Rovaniemeltä pohjoiseen sijaitseva, 438 metriä korkea tunturi. Se sijaitsee Saariselän matkailukeskuksen vieressä ja on yksi puolestakymmenestä matkailun käyttöön valjastetusta Suomen tunturista. Saariselän laskettelukeskuksen rinteistä kahdeksan sijaitsee Kaunispäällä.[3] Tunturin etelärinteeseen on 2010-vuosikymmenen alkupuoliskolla kaavoitettu runsaasti tontteja rakentamiseen.[4] Uusi tiestö ja kunnallistekniikka ulottui vuonna 2016 tunturin huipulle asti.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Vuonna 1865, eli viisi vuotta ennen Lapin suurta kultaryntäystä Ivalojoella, tunturia sivuavasta Luttojoesta löydettiin kultaa. Nimismies K. W. Planting vaskasi Ruijan polun varrelta "kullan merkit".
Vuonna 1913 valmistui Sodankylän ja Kyrön kylän (nykyinen Ivalo) välinen maantie, ja samassa yhteydessä rakennettiin tie tunturin huipulle. Samoihin aikoihin tunturin laelle sijoitettiin palovartija tarkkailemaan kymmenien kilometrien päähän avautuvissa tunturimaisemissa mahdollisesti näkyviä merkkejä maastopaloista. Vuonna 1931 valmistui maantie Petsamon Liinahamariin. Myös matkailu vilkastui, ja Lotta Svärd -järjestö suunnitteli kahvilan rakentamista Kaunispään huipulle. 1930-luvulla Kaunispään huippu oli erityisesti ivalolaisten suosima käyntikohde erilaisten kokoontumisten ja juhlien yhteydessä.
Vuoden 1944 marraskuussa toisen maailmansodan jälkimaininkeihin kuuluneessa Lapin sodassa Kaunispään rinteillä käytiin verisiä taisteluita. Kaikki huipun rakennukset eli palovartijan maja, suurehko aitta ja muutama apurakennus tuhoutuivat.
Vuonna 1952 rakennettiin uusi palovartijan ns. ylämaja torneineen ja kahvilatiloineen. Vuonna 1954 alkoi matkailutoiminta tunturin laella. Ravintolaa ja matkamuistomyymälää on sen jälkeen laajennettu kolmesti. Vuonna 1971 Kaunispään laskettelurinteet otettiin käyttöön. Nykyisin tunturin vieressä sijaitseva Saariselän matkailukeskus on laajentunut Kaunispään etelärinteille lähes metsärajan korkeudelle. Hiihtohissit nousevat huipulle asti, ja huipun kautta kulkevat huollettu hiihtolatu ja moottorikelkkareitti. 1,6 kilometrin pituinen tie Nelostieltä tunturin huipulle pidetään auki läpi vuoden. Huipulla kävijöiden määrä ylittää vuosittain 100 000 kävijää.lähde?
Kaunispään huipulta on lähtenyt myös 1,2 kilometrin pituinen pulkkamäki. Sitä lyhennettiin loma-asuntojen kaavoituksen takia, mutta tunturin laelta on lähtenyt myös toinen, lyhyempi pulkkamäki.[5]
Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Lasketteluhissi, Kaunispää -
Ravintola Huippu, Kaunispää -
Kaunispää Iisakkipään suunnasta
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
- Seppo J. Partanen: Saariselkä – magneettimäestä matkailukaupungiksi. Suomen Matkailuliitto, 1992. ISBN 951-838-081-3.
- Saariselän Sanomat 2/2004, haastattelu: Markku Lehtinen.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Karttapaikka - Maanmittauslaitos asiointi.maanmittauslaitos.fi. Viitattu 26.10.2023.
- ↑ Marko Korhonen: Mihin kiipesin eli mitä tunturien nimet tarkoittavat? eralehti.fi. 11.12.2017. Erä-lehti. Viitattu 26.10.2023.
- ↑ Rinteet skisaariselka.com. Viitattu 11.4.2024.
- ↑ Inari odottaa Saariselän tonteista miljoonia yle.fi. 20.8.2012. Viitattu 4.12.2016.
- ↑ Suvi Turunen: Kaunispään pitkä pulkkamäki on Suomen paras mäenlaskupaikka Yle.fi 11.2.2015. Viitattu 28.7.2020.