Katkerokasvit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Katkerokasvit
Ristikatkero (Gentiana cruciata)
Ristikatkero (Gentiana cruciata)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset, Eucarya
Kunta: Kasvit, Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Varsinaiskaksisirkkaiset Rosopsida
Lahko: Gentianales
Heimo: Katkerokasvit Gentianaceae
Juss.
Synonyymit
  • Chironiaceae Berchtold & J. Presl
  • Coutoubeaceae Martynov
  • Obolariaceae Martynov
  • Potaliaceae Martius
  • Saccifoliaceae Maguire & Pires
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Katkerokasvit Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Katkerokasvit Commonsissa

Katkerokasvit (Gentianaceae) ovat kaksisirkkaisten Gentianales-lahkon heimo. Heimoon kuuluu noin 900 lajia, jotka ovat pääasiassa ruohokasveja, jotkin pensaitakin. Lajit jaetaan noin 80 sukuun.[1] Vajaa puolet kasveista on katkeroita (Gentiana) ja ketokatkeroita (Gentianella). Raatekasvit ovat aiemmin kuuluneet tähän heimoon.

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katkerokasvit ovat ruohoja ja usein kitkeränmakuisia, pensaita tai harvoin puita, sienijuurellisia ja joskus lehtivihreättömiä marraskasveja. Tärkkelyksen sijasta kasveissa on oligosakkarideja. Kasvit ovat usein karvattomia. Lehdet ovat lähes ruodittomia, ehyitä, tavallisesti sepiviä ja tavallisesti enemmän tai vähemmän kourasuonisia. Kukat ovat 4-5-lukuisia, melko kookkaita, ja verhiön ja teriön välissä on kehrämäinen rakenne. Teriö on kiertyvä (kontortti) ja putoamatta kuihtuva. Hetiö on kasvanut yhteen tyveltään. Kukassa ei ole mesiäistä. Sikiäin koostuu kahdesta emilehdestä ja siinä on kaksiliuskaiset ja turvonneet laitaistukat. Vartalo on usein lyhyt, luotti leveän kaksiliuskainen, joskus pallomainen. Hedelmä on liiteluomainen kota, jossa on usein huomattava verhiö. Siemenet ovat pieniä tai vähäpätöisiä, alkio valkea tai vihreä.[2]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heimo on levinnyt kaikkialle maapallolle kuivimpia alueita lukuun ottamatta.[3]

Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katkerokasvilajeja on noin 1675, ja ne luokitellaan 88 suvuksi ja seitsemään tribukseen.[4]

1. Saccifolieae Struwe, Thiv, V. A. Albert & Kadereit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tribus koostuu neljästä suvusta ja 19 lajista, jotka kasvavat Etelä-Amerikan trooppisessa osassa ja Panamassa. Osa lajeista on lehtivihreättömiä sienijuuren varassa eläviä ruohoja; myös pensasmaisia lajeja on. Kukat ovt 4-6-, tavallisesti 5-lukuisia,ja istukat ovat laitaistukoita. Joidenkin lajien siemenistö on pölymäistä.[5]

2. Exaceae Colla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tribuksessa on kahdeksan sukua ja 165 lajia Afrikassa, Madagaskarissa sekä Etelä-Aasiasta Australiaan ja Uuteen-Seelantiin ulottuvalla alueella. Lajien joukossa on eräitä lehtivihreättömiä marraskasveja. Kukassa on toisinaan yhdislehtinen verhiö, joka on tavallisesti huomattavan kiilamainen. Sikiäin on vaihtelevassa määrässä kaksilokeroinen. Tribuksen runsaslajisimmat suvut ovat sinisilmät (Exacum) ja Sebaea. Edellisessä on 70, jälkimmäisessä 65 lajia.[6]

3. Voyrieae Gilg[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ainoa suku on Voyria, joka käsittää 19 trooppisen Amerikan pientä lehtivihreätöntä marraskasvilajia; yksi lajeista kasvaa Afrikassa Guineanlahden tuntumassa. Kasvin pääranka voi olla niveletön mutta on juurehtiva ja versoja kasvattava. Sikiäimessä on selvästi kaksiliuskaiset istukat, luotti on laajentunut ja suppilomainen. Siemenaiheet ovat kalvottomia tai yksikalvoisia. Siemenet ovat pölymäisiä ja niiden alkiot ovat erilaistumattomia.[7]

4. Chironieae Endlicher[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tribuksen 159 lajin joukossa on muutama pensas, muuten ne ovat ruohoja. Lajit kasvavat tropiikissa ja pohjoisessa lauhkeassa vyöhykkeessä. Kukat ovat tavallisesti 4- tai 5-lukuisia, mutta kukan osien lukusuhteet vaihtelevat 2-12. Verhiö on yhdislehtinen. Tribuksen 23 suvusta runsaslajisin on sapet eli rantasapet (Centaurium) 50 lajillaan.[8]

5. Potalieae Reichenbach[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tribuksen 13 sukua ja 154 lajia ovat trooppisia puita, liaaneja tai ruohoja. Niiden kukat ovat 3-24-lukuisia; verhiö on tyveltä yhteen kasvanut. Joidenkin lajien hedelmänä on marja. Suurimmat suvut ovat Fagraea ja Lisianthius; edellisessä 75, jälkimmäisessä 30 lajia.[9]

6. Helieae Gilg[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

22 suvun 205 lajista muutama on pensas, muut ruohoja, ja ne kasvavat trooppisessa Amerikassa ja Karibian alueella. Kukat ovat 4-6-lukuisia. Eniten lajeja on suvuissa Macrocarpaea (110 lajia) ja Symbolanthus (30 lajia).[10]

7. Gentianeae Colla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tribuksen 17 sukua ja 950 lajia ovat levinneet pohjoiseen lauhkeaan vyöhykkeeseen ja etelässä Sulawesin saarelle, Afrikkaan ja Madagaskariin asti (muutama Swertia-laji). Runsaslajisimmat suvut ovat katkerot (Gentiana, 360 lajia), ketokatkerot (Gentianella, 250 lajia), Halenia (80 lajia) ja Swertia (135 lajia).[11]

Sukuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Watson, L., and Dallwitz, M.J.: The families of flowering plants 1992-2009. Institute of Botany, Chinese Academy of Sciences. Viitattu 7.7.2009. (englanniksi)
  2. Stevens 2001, viittaus 13.1.2015
  3. http://www.mobot.org/mobot/research/apweb/maps/gentianaceaemap.gif
  4. Stevens 2001, viittaus 13.1.2015
  5. Stevens 2001, viittaus 13.1.2015
  6. Stevens 2001, viittaus 13.1.2015
  7. Stevens 2001, viittaus 13.1.2015
  8. Stevens 2001, viittaus 13.1.2015
  9. Stevens 2001, viittaus 13.1.2015
  10. Stevens 2001, viittaus 13.1.2015
  11. Stevens 2001, viittaus 13.1.2015

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.