Kategorinen arvostelma

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kategorinen arvostelma on arvostelma, joka myöntää tai kieltää predikaatin subjektilta. Arvostelmamuoto tarkoittaa tällaisen arvostelman syllogistista muotoa.

Perinteisen logiikan arvostelmamuodot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perinteisessä aristoteelisessa logiikassa arvostelman arvostelmamuoto määräytyy sen perusteella, millainen syllogistinen suhde arvostelman subjektin ja sen predikaatin välillä on.[1] Tällaisessa logiikassa tarkastellaan arvostelmia, jotka ovat muotoa ”S on P”, missä ”S” on subjektitermi ja ”P” on predikaattitermi. Tätä perusmuotoa voidaan laajentaa seuraavilla neljällä tavalla:[2]

1. Lisäämällä arvostelmaan kvantiteetti: predikaattitermi predikoidaan kaikista, joistakin tai jostakin yhdestä tietystä oliosta.

2. Lisäämällä arvostelmaan kvaliteetti: predikaattitermi myönnetään tai kielletään subjektitermistä.

Laajennoksilla (1) ja (2) saadaan seuraavat muodot:

  • A-arvostelma, universaalisti myöntävä (universaali affirmaatio): Kaikki S ovat P
  • E-arvostelma, universaalisti kieltävä (universaali negaatio): Mikään S ei ole P
  • I-arvostelma, partikulaaristi myöntävä (partikulaari affirmaatio): Jokin S on P
  • O-arvostelma, partikulaaristi kieltävä (partikulaari negaatio): Jokin S ei ole P

3. Lisäämällä arvostelmaan modaliteetti: arvostelma on joko apodiktinen eli välttämätön, problemaattinen eli mahdollinen tai assertorinen eli aktuaalinen.

4. Erottamalla kategorinen arvostelmamuoto disjunktiivisesta ja hypoteettisesta arvostelmamuodosta (consequentia).

Kantin kategoriset arvostelmamuodot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Immanuel Kant esitti teoksessaan Puhtaan järjen kritiikki arvostelmamuotojen luettelon, joka kuvasi perinteisen logiikan täydellisimmässä muodossaan. Kantin järjestelmän mukaisesti jokaisella arvostelmalla on neljä momenttia, yksi kustakin kolmen momentin ryhmästä:[1]

Kvantiteetti:
universaalinen (Jokainen S on P)
partikulaarinen (Joku S on P)
singulaarinen (Tietty S on P)

Kvaliteetti:
affirmatiivinen (S on P)
negatiivinen (S ei ole P)
ääretön (S on ei-P)

Relaatio:
kategorinen (S on P)
hypoteettinen (Jos S, niin P)
disjunktiivinen (S tai P)

Modaliteetti:
assertorinen (S on P)
apodiktinen (S on välttämättä P)
problemaattinen (S voi olla P)

Arvostelma voi siis olla esimerkiksi universaalinen, negatiivinen, kategorinen ja problemaattinen: "Jokainen S ei voi olla P".

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Korte, Tapio: Filosofian keskeistä terminologiaa Viitattu 28. tammikuuta 2008.
  2. Korhonen, Anssi & Vilkko, Risto: Kant ja formaalinen logiikka Niin & näin. Viitattu 28. tammikuuta 2008.