Katariina de’ Medici

Wikipedia
Ohjattu sivulta Katariina de' Medici
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Katariina de’ Medici.

Katariina de’ Medici (13. huhtikuuta 15195. tammikuuta 1589) oli Ranskan kuningatar ja Ranskan kuningas Henrik II:n puoliso. Katariina oli syntyisin Caterina Maria Romola di Lorenzo de’ Medici ja hän kuului kuuluisaan italialaiseen Medicien mahtisukuun. Katariina oli paitsi Ranskan kuninkaan puoliso myös kolmen Ranskan kuninkaan äiti. Hänet muistetaan ehkä parhaiten siitä, että hänen toisen poikansa hallituskaudella järjestettiin pärttylinyön verilöyly vuonna 1572.

Lapsuus ja perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katariina de’ Medicin isä oli Lorenzo de’ Medici ja hänen äitinsä oli ranskalainen perijätär Madeleine de la Tour d'Auvergne. Avioliiton järjestivät Ranskan kuningas Frans I ja Lorenzon setä, Medici-sukuinen paavi Leo X. Mahtisukujen avioliitto loppui lyhyeen pian Katariinan syntymän jälkeen, sillä sekä Katariinan isä että äiti kuolivat pian tytön syntymän jälkeen.

Paavi Leo X:n serkku kardinaali Giulio de’ Medici valittiin paaviksi vuonna 1523 nimellä Klemens VII. Hänen sukulaistyttärenään ja Medicien suvun jäsenenä Katariina oli pienestä pitäen puheenaiheena eurooppalaisten kuninkaallisten avioliittoneuvotteluissa. Klemens VIII onnistuikin järjestämään suojatilleen erinomaisen avioliiton.

Avioliitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1533 vasta neljätoistavuotias Katariina vihittiin silloisen Orléansin herttuan Henrin kanssa, josta tuli myöhemmin Ranskan kuningas Henrik II. Klemens VII kuoli vajaa vuosi avioliiton solmimisen jälkeen maksettuaan Katariinan myötäjäiset vain osittain, mikä sai Ranskan kuningas Frans I:n tokaisemaan: "Tämä tyttö on tullut luokseni ilkosen alasti." (Frieda, s.54). Katariinan avioliitto sai siten huonon alun.

Henrikin isoveli, Ranskan kruununperijä kuoli yllättäen, kun Katariina ja Henrik olivat vasta seitsemäntoistavuotiaita. Nyt Henrikistä tuli Ranskan kruununperijä, dauphin, ja Katariinasta dauphine. Heidän avioliittonsa oli pitkään lapseton, vaikka dauphinilla oli ainakin yksi avioton lapsi, syntynyt vuonna 1537. Avioliiton lapsettomuudesta syytettiin Katariinaa.

Koko 25 vuotta kestäneen avioliittonsa aikana Katariina joutui elämään sivussa ja sietämään miehensä rakastajatarta, joka oli kuuluisa kaunotar Diane de Poitiers. Avioerostakin huhuttiin, kun avioliitto oli jatkuvasti lapseton.

Pariskunnan ensimmäinen lapsi, tuleva Frans II syntyi vuonna 1544 yli kymmenen vuoden avioliiton jälkeen. Frieda (s.68) kertoo, että ennen pojan syntymää kuninkaallisen parin tutki lääkäri Jean Fernel, joka totesi pariskunnan fysiikassa joitakin poikkeuksia. Hän neuvoi, mitä kuninkaallisen parin pitäisi tehdä voidaakseen saada lapsen. Ei tiedetä, mitä vikaa heissä oli tai mitä lääkäri heille neuvoi, mutta nyt Katariina tuli ensimmäistä kertaa raskaaksi. Katariina synnytti lopulta yhdeksän lasta, joista kuusi eli aikuiseksi.

Ranskan kuningatar[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katariina de’ Medici n. 1555

Vuonna 1547 Katariinasta tuli Ranskan kuningatar 28-vuotiaana, kun hänen aviomiehensä Henrik II nousi valtaistuimelle isänsä kuoltua. Vuonna 1552 kuningatar Katariina toimi miehensä sijaishallitsijana tämän lähdettyä sotimaan Metziin, mutta hänen valtansa oli hyvin rajallinen, sillä Diane de Poitiersilla oli silloinkin suunnattomasti vaikutusvaltaa. Kun Henrik II kuoli vuonna 1559 turnajaisissa, Katariina antoi karkottaa Dianen. Hänen leskeytensä kesti kaiken kaikkiaan 30 vuotta.

Sijaishallitsija ja kuningataräiti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henrik II:n kuoleman jälkeen Ranskan kuninkaaksi nousi heikko Frans II, joka oli naimisissa skottien kuningatar Maria Stuartin kanssa. Nuori kuningas kuoli jo 1560. Pojan kuoltua Katariinasta tuli nuoremman poikansa Kaarle IX:n sijaishallitsija. Katariinan vaikutusvalta pysyi ennallaan lähes kaksikymmentä vuotta. Kaarle IX:n hallituskaudella Ranskassa käytiin ns. uskonsotia, joissa taistelivat hugenotit ja katoliset. Katariina ajoi aktiivisesti kompromissipolitiikkaa, mutta uskonsotien vuodet olivat äärimmäisen verisiä. Pojan kasvettua aikuiseksi Katariinan vaikutusvalta uhkasi vähetä. Kuningatar muistetaan Pärttylinyön verilöylystä, jonka avulla hän yritti palauttaa vaikutusvaltaansa. Kaarle IX:n kuoltua valtaistuimelle nousi Katariinan lempipoika Henrik III.

Katariina piti aina tiukasti huolta lastensa parhaasta ja järjesti heille edullisia avioliittoja. Hänen vanhimmasta tyttärestään tuli esimerkiksi Espanjan kuningatar Elisabet. Katariina kuoli vuonna 1589 Blois'ssa. Hänen kuolemansa jälkeen Henrik III salamurhattiin, mihin päättyi Valois'n dynastian aika Ranskan valtaistuimella.

Katariina ja Henrik II saivat kaikkiaan kymmenen lasta:

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Medici-suku

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Barth, Reinhard: Historian suurnaiset. (Frauen, die Geschichte machten. Von Hatschepsut bis Indira Gandhi. Suomennos Tuulikki Virta, Katja Zöllner. Alkusanat Kaari Utrio. Helsinki: Ajatus Kirjat, 2005. ISBN 951-20-6762-5.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Frieda, Leonida (2003): Catherine de Medici.
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Katariina de’ Medici.