Katafalkki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Arkku katafalkilla Nurmijärven siunauskappelissa. Taustalla kukkalaitteiden telineitä, arkun kyljessä lähiomaisten muistolauseita. Lattialla katafalkin vieressä maljakko muistokukille

Katafalkki on eri materiaaleista, puusta, kivestä tai joskus metallista valmistettu koroke, jolle ruumisarkku sijoitetaan siunauskappelissa tai kirkossa. Katafalkki asetetaan normaalisti pitkittäin, niin että luterilaisessa kirkossa vainajan pää on alttaria kohti, ortodoksisessa ja roomalaiskatolisessa toisin päin erilaisen perinteen johdosta.

Siunauskappeleissa katafalkki voi olla rakenteellinen osa kappelin lattiaa, joskin käytännön syistä se on hyvin usein irrallinen, mikä helpottaa muun muassa siivousta ja kiinteistön huoltoa. Kirkoissa katafalkki on irrallinen ja säilytetään erikseen hautajaisten väliajat.

Krematoinnin tultua muissa kuin katolisissa kirkoissa yhä suositummaksi on moniin luterilaisiin kappeleihin rakennettu erikseen pyörillä liikkuva katafalkki, joka nostetaan kellarikerroksen ruumishuoneesta kappelin puolelle erityisellä hissilevyllä, jonka lava sulkee väliajat nostoaukon. Näin siksi, että tuhkaus toimitetaan useimmiten erillisessä laitoksessa. Tällainen hissikoneisto asennettiin myös Helsingin ortodoksisen seurakunnan hautausmaan uuteen kirkkoon täyskorjauksen yhteydessä vuonna 2010.

Helsingin Krematorion kappelissa, johon liittyy oma tuhkaamo, arkku siirretään vaakatasossa liikkuvalla alustalla kappelin ja sen takana olevan ruumishuoneen välillä.

Ortodoksisissa kirkoissa käytetään useimmiten puista siirrettävää katafalkkia. Kristuksen hautausikoniin liittyy eritoten Venäjän vallan aikana rakennetuissa kirkoissa oma monesti koristeellinen katafalkkinsa. Hautausikonin katafalkki on muista poiketen aina poikittain.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Arkkimandriitta Arseni: Ortodoksinen sanasto
  • Kirkon tiedotuskeskus
  • Krematoriosäätiö