Kasvistanoliesteri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kasvistanolit ja kasvisterolit ovat rakenteeltaan kolesterolin kaltaisia yhdisteitä, ja niiden molekyylirakenteissa on vain pieniä eroja. Kasvistanoleja ja kasvisteroleja on luonnossa eniten viljatuotteissa ja kasviöljyissä. Länsimainen ruokavalio sisältää päivittäin tyypillisesti 30-50 mg kasvistanoleja ja 150-400 mg kasvisteroleja. Kolesterolin saanti on yleisesti noin 300-500 mg/vrk.

Kasvistanolien ja kasvisterolien on osoitettu vähentävän kolesterolin imeytymistä ruoansulatuskanavasta. Tämä koskee sekä ravinnon sisältämää dietaarista kolesterolia ja sapen mukana ruuansulatuskanavaan kulkeutuvaa biliaarista kolesterolia. Tavallisesta ruokavaliosta saatavat kasvistanoli ja kasvisterolimäärät eivät riitä alentamaan veren kolesterolia tehokkaasti. Siksi kasvistanoleja lisätään elintarvikkeisiin kasvistanoliesterinä, jossa kasvistanoliin on liitetty kasviöljyn rasvahappo.

Pienet rakenne-erot vaikuttavat merkittävästi eri sterolien käyttäytymiseen elimistössä. Kolesterolista keskimäärin 50 % imeytyy, mutta kasvisterolit ja erityisesti kasvistanolit imeytyvät huomattavasti vähemmän. Kun ruokavalio sisältää kasvisteroleilla tai kasvistanoleilla täydennettyjä elintarvikkeita, noin 0,5-2 % kasvisteroleista ja vain 0,04-0,2 % kasvistanoleista imeytyy. Lisäksi kasvistanolit vähentävät paitsi kolesterolin, myös kasvisterolien imeytymistä ja poistuvat itse elimistöstä nopeasti ja tehokkaasti.

Kasvistanoliesteriä sisältäviä tuotteita markkinoidaan Benecol-tuotemerkin alla yli 30 maassa. Kasvistanoliesteriä valmistaa ja Benecol-tuotemerkin omistaa suomalainen Raisio Oyj. Esimerkkejä Benecol-tuotteista ovat margariinit, levitteet, tuorejuuston tyyppiset levitteet, jogurtti, juotavat jogurtti- ja soijajuomat sekä puuro ja leipä. Kasvistanoliesterille myönnettiin vuonna 2009 ensimmäisten joukossa oikeus käyttää uuden eurooppalaisen terveysväitelainsäädännön mukaista sairauden riskin vähentämiseen liittyvää terveysväitettä.

Kasvistanoliesterin vaikutusmekanismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasvistanoliesteri estää kolesterolin imeytymistä ruuansulatuskanavasta, mutta vaikutusmekanismin kaikkia yksityiskohtia ei vielä tunneta tarkkaan.

Ruuansulatuskanavassa kasvistanoliesteri pilkotaan kasvistanoleiksi ja rasvahapoiksi. Kasvistanolien ja kolesterolin rakenteellisen samankaltaisuuden takia kasvistanolit voivat syrjäyttää kolesterolia ns. seosmiselleistä, joihin pääsy on välttämätöntä kolesterolin imeytymiselle. Lisäksi kasvistanolit todennäköisesti aktivoivat suolen seinämän pintasoluissa eli enterosyyteissä tiettyjä kuljettajaproteiineja, jotka siirtävät enterosyyttiin siirtynyttä kolesterolia takaisin suolen onteloon ja sitä kautta ulos kehosta.

Kasvistanoliesteri vähentää sekä ravinnon sisältämän dietaarisen kolesterolin että sapen mukana ruoansulatuskanavaan kulkeutuvan biliaarisen kolesterolin imeytymistä. Benecol®-ruokavaliota noudatettaessa elimistöstä poistuu päivittäin noin 250 mg tavallista enemmän kolesterolia. Kolesterolin imeytymisen vähenemisestä seuraa veren kokonais- ja LDL -kolesterolipitoisuuksien merkittävä pieneneminen. LDL-partikkelien koostumuksessa ei kuitenkaan tapahdu muutoksia kasvistanoliesteria käytettäessä.

Turvallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yli 60 julkaistua kliinistä tutkimusta, laajat turvallisuustutkimukset, useiden eri maiden elintarvike ja lääkeviranomaisten suorittamat arvioinnit sekä pitkä kokemus Benecol®-tuotteista markkinoilla ovat osoittaneet, että kasvistanoliesterin käyttö on turvallista ja hyvin siedettyä eikä sillä ole haitallisia vaikutuksia. Kasvistanolit ovat käytännöllisesti katsoen imeytymättömiä, ja ne poistetaan kehosta tehokkaasti. Veren kasvistanolipitoisuudet pysyvät hyvin alhaisina myös Benecol®-tuotteiden jatkuvan pitkäaikaisen käytön aikana. Kasvistanoliesterin käyttö ei muuta veren A-, D-, E tai K-vitamiinipitoisuuksia. ß-karoteenipitoisuus voi pienentyä hieman, mutta pysyy edelleen viitearvoissa. ß-karoteenipitoisuuden pienentymisen voi myös estää syömällä kasviksia, juureksia, marjoja ja hedelmiä ravitsemussuositusten mukaisesti.

Kolesterolia alentava vaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasvistanoliesterin tehokkuus kolesterolin alentajana on osoitettu yli 60 korkeatasoisessa vertaisarvioidussa kliinisessä tutkimuksessa. Tutkimukset osoittavat, että päivittäinen kasvistanolin nauttiminen (noin 2 g kasvistanolia kasvistanoliesterinä) alentaa seerumin kokonais kolesterolia keskimäärin noin 10 % ja LDL-kolesterolia keskimäärin noin 10-15 %.


Kokonais- ja LDL-kolesterolia alentava vaikutus on osoitettu:


HDL-kolesteroli- ja triglyseridipitoisuudet pysyvät yleensä ennallaan, mutta tuore tutkimusnäyttö viittaa vahvasti siihen, että kasvistanoliesterin säännöllinen käyttö osana ruokavaliota alentaa myös kohonneita triglyseridipitoisuuksia.

Tehokas kolesterolin aleneminen ennustaa merkittävää valtimotautiriskin pienenemistä: uuden tutkimuksen mukaan estimoitu valtimotautiriski pienenee Benecol®-tuotteita käyttämällä 26-30%. Kasvistanoliesterin vaikutus näkyy kolesteroliarvoissa jo noin 1-2 viikon päivittäisen käytön jälkeen. Tärkeintä on kuitenkin se, että vaikutus on pysyvä, kun kasvistanoliesteriä käytetään päivittäin riittävästi.

Kasvistanoliesterin kolesterolia alentavan vaikutuksen pysyvyys on osoitettu kahdessa pitkäkestoisessa kontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa. Näissä tutkimuksissa interventiojaksojen kestot olivat 12 ja 18 kuukautta. Pysyvä vaikutus on osoitettu myös 5 vuoden mittaisessa seurannassa, jossa kuluttajat käyttivät Benecol®-tuotteita osana normaalia elämäänsä.Neljä viidestä lievästi hyperkolesterolemisesta saavutti kolesterolitavoitteen.

Kun kolesteroliarvot ovat vain lievästi koholla, hoidoksi riittävät useimmiten ruokavaliomuutokset. Tuoreen tutkimuksen mukaan 80 % lievästi hyperkolesterolemisista koehenkilöistä saavutti kokonaiskolesterolin tavoitearvon (NCEP-suositus: <200 mg/dl, <5,2 mmol/l) sisällyttämällä kasvistanoliesterilevitteen (2 g kasvistanolia/päivä) osaksi päivittäistä ruokavaliotaan. Välimeren ruokavaliota noudattavista tämän kolesterolitavoitteen saavutti alle 50 % koehenkilöistä ja vertailulevitteen käyttäjistä alle 15 %

Kasvistanoliesteri ja statiinit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokavalio ja muut elämäntapamuutokset ovat kotimaisten ja kansainvälisten hoitosuositusten mukaan aina dyslipidemian hoidon perusta. Tietyissä tilanteissa tarvitaan kuitenkin myös kolesterolilääkitystä. Statiinit ovat laajimmin käytettyjä kolesterolia alentavia lääkkeitä.

Statiinit estävät kolesterolin tuotantoa maksassa, ja kasvistanoliesteri estää kolesterolin imeytymistä ruuansulatuskanavasta. Erilaisten vaikutusmekanismien takia statiinien ja kasvistanoliesterin kolesterolia alentavat vaikutukset ovat additiivisia. Kun kasvistanoliesteri sisällytetään statiinilääkityksellä olevien henkilöiden ruokavalioon, LDL-kolesteroli alenee edelleen tutkimusten mukaan keskimäärin vähintään 10 %.

Diabetes[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erityisesti tyypin 2 diabetes yleistyy nopeasti koko maailmassa, kun väestö ikääntyy ja elämäntavat muuttuvat epäterveellisemmiksi. Diabeetikoilla on terveisiin verrattuna moninkertainen vaara sairastua valtimotauteihin, minkä vuoksi heidän riskitekijänsä tulee hoitaa erityisen tehokkaasti. Kasvistanoliesteri alentaa seerumin kolesterolia tehokkaasti myös tyypin 1 ja tyypin 2 diabeetikoilla, ja sitä suositellaan osaksi hyperkolesterolemisten diabeetikoiden ruokavaliota.

Valtimotautipotilaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riskitekijöiden vähentäminen ja uusien sydäntapahtumien ehkäisy on erityisen tärkeää potilailla, joilla on jo todettu valtimotauti. Kasvistanoliesteri on tehokas keino alentaa kokonais- ja LDL-kolesterolia myös näillä henkilöillä.

Familiaalinen hyperkolesterolemia (FH)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasvistanoliesterillä täydennettyjen elintarvikkeidenkäytön tehokkuus on osoitettu sekä FH-lapsilla että aikuisilla. Kokonaiskolesteroli arvot ovat tutkimuksissa laskeneet 10-20 %, ja kasvistanoliesteri on nykykäsityksen mukaan tehokas ja turvallinenosa FH-potilaiden kolesterolia alentavaa hoitoa.

Lapset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ateroskleroosin kehittyminen alkaa jo varhain, ja sydänystävällisen ruokavalion noudattaminen jo varhaislapsuudesta alkaen on tärkeää. Tavallinen terveellinen ruokavalio riittää useimmille lapsille eikä kasvistanoliesteriä suositella yleisesti terveille alle 5-vuotiaille lapsille. Suositusten mukaan kasvistanoliesteri sisältyy kuitenkin tarvittaessa myös pienten lasten dyslipidemian ruokavaliohoitoon.

Kansainvälisiä suosituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikkien kansainvälisten hoito- ja ravitsemussuositusten mukaan ruokavaliohoito on dyslipidemian hoidon kulmakivi. Ruokavalio on tärkeä myös silloin, kun kolesterolilääkitys on jo aloitettu, sillä ruokavaliolla on muitakin hyödyllisiä vaikutuksia kuin sen vaikutukset veren rasva-arvoihin. Ruokavaliolla voidaan vaikuttaa edullisesti muun muassa veren hyytymiseen ja sekä vähentää sydämen rytmihäiriöitä.

Useat kansainväliset ja kotimaiset järjestöt suosittelevat kasvistanoliesteriä sisältävien elintarvikkeiden sisällyttämistä kolesterolia alentavaan ruokavalioon.

Esimerkkejä näistä ovat:

  • US National Cholesterol Education Program NCEP (2002)
  • European Union Scientific Committee on Foods (2002)
  • International Atherosclerosis Society (2003)
  • International Lipid Information Bureau (2003)
  • WHO/FAO (2003)
  • American Heart Association & American College of Cardiology (2006)
  • Fourth joint task force of European and Other Societies on Cardiovascular Disease (2007)
  • American Diabetes Association (2008)
  • American Diabetes Association & American College of Cardiology Foundation (2008)
  • American Academy of Pediatrics (2008)
  • Diabetesliitto: Diabeetikon ruokavaliosuositus (2008)
  • Dyslipidemiat: Käypä hoito -suositus (2009)
  • Australian Heart Foundation (2009)
  • Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Ravitsemushoito -suositus (2010)