Messukasukka

Wikipedia
Ohjattu sivulta Kasukka
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nykyaikainen messukasukka

Messukasukka on kirkollinen vaatekappale. Sitä käytetään ainoastaan ehtoollisjumalanpalveluksessa, messussa, ja silloinkin sitä käyttää vain liturgi, joka johtaa messua. Kasukka on iso telttamainen kangaskappale, jonka keskellä on kaula-aukko. Yleensä osa sivuista leikataan pois, jotta pappi voi paremmin liikutella käsiään. Messukasukka on kirkollisista vaatteista arvokkain, joka johtuu siitä että se on yleensä tehty kalliista materiaaleista kuten villasta tai silkistä. Yleensä kasukka on koristeltu kuvioin ja kristillisin symbolein; erittäin vanhoisssa kasukoissa voi olla jopa kultaa ja jalokiviä upotettuna tai kiinnitettynä vaatteeseen kirjailuin. Ortodoksisessa kirkossa kasukkaa vastaava liturginen vaate on feloni.

Messukasukka seuraa tavallisesti stolan tavoin liturgisia värejä. Kasukoiden kalliuden vuoksi esimerkiksi sivukirkoissa ei kuitenkaan aina ole kaikenvärisiä kasukoita. Myös hyvin vanhat messukasukat ovat yleensä mustia tai punaisia, koska näitä värejä käytetään kirkkovuoden aikana kaikkein harvimmin. Kun uskonpuhdistusajan jälkeen uusia kasukoita ryhdyttiin viimein tekemään, käytettiin malleina juuri tämän värisiä kasukoita, jotka olivat säilyneet vähäisen käytön vuoksi. Vuosisadan alkupuolella musta kasukka saattoikin olla juhlallisessa jumalanpalveluksessa ainoa papin pitämä varsinainen jumalanpalvelusvaate mustan papinpuvun päällä. Siksi erityisesti vanhoja ja arvokkaita messukasukoita voidaan käyttää ristiin muiden liturgisten värien kanssa. Jos kirkossa on olemassa erikseen kasukka jokaiselle kirkkovuoden värille, käytetään värin mukaista kasukkaa. Vaikka kasukka yleensä seuraakin liturgisia värejä, etenkin roomalaiskatolisessa kirkossa on tullut nykyään tavaksi käyttää valkoista kasukkaa, jonka päälle laitettava leveä stola edustaa asukokonaisuudessa eli ornaatissa kirkkovuoden aikaa. Tapa on taloudellinen ja mahdollistaa näin kaikkien liturgisten värien hankkimisen pieniin sivukappeleihin ja -kirkkoihin. Tapa on hyvinkin alkuperäisen käytänteen mukainen.

Kasukka tulee latinankielen sanasta casula, joka merkitsee pientä taloa (sananmukaisesti telttaa), ja nimitys johtuneekin sen telttamaisesta ulkonäöstä. Kasukka ei tule juutalaisesta temppelijumalanpalveluksesta, kuten usein luullaan, vaan kirkko on yrittänyt säilyttää antiikin pukuperinnettä.

Yksi kuvio on aina sama: kasukan taakse on kuvattu latinalainen voitonristi muistutukseksi siitä, että Kristus on ehtoollispöydän todellinen valtias, jota pappi vain edustaa.

Miten kasukkaa pidetään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pappi pukee messussa aina, mikäli hän palvelee alttarilla, lukuun ottamatta pitkäperjantaita, ylleen alban ja pyhäpäivän värin mukaisen stolan, ja liturgi, kuten jo mainittiin, ottaa stolan ja alban ylle vielä messukasukan, jotta hänet tunnistettaisiin messun johtajaksi erotukseksi muista ko. messussa palvelevista papeista.