Kassaatio

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee musiikin muototyyppiä; oikeustieteen termistä katso artikkelia kassaatio (prosessioikeus).

Kassaatio (ital. cassazione < lat. cassare 'peruuttaa') on ulkoilmasoittoon tarkoitettu sävellystyyppi, joka kukoisti 1700-luvun jälkipuoliskolla erityisesti Itävallassa. Kassaatio on sukua divertimentolle ja serenadille.[1] Kassaatiossa on tavallisesti viisi osaa, ensimmäisenä useimmiten marssi.

Kassaatioita ovat säveltäneet muiden muassa Joseph Haydn, Michael Haydn, W. A. Mozart, Carl Ditters von Dittersdorf ja Antonio Salieri.

Uudemmista säveltäjistä mm. Jean Sibelius on säveltänyt Cassazionen op. 6 (1904), mutta tämä teos on yksiosainen, konsertoiva, ja sen työnimenä oli "Fantasia".[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Media 13, Tammi 1983.
  2. Tawaststjerna, Erik: Jean Sibelius II, s. 267, 284–286. Helsinki: Otava. ISBN 951-1-10415-2.