Karttaperhonen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Karttaperhonen
Alkukesän karttaperhosyksilö
Alkukesän karttaperhosyksilö
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Päiväperhoset Papilionoidea
Heimo: Täpläperhoset Nymphalidae
Alaheimo: Aitotäpläperhoset Nymphalinae
Tribus: Nymphalini
Suku: Karttaperhoset Araschnia
Laji: levana
Kaksiosainen nimi
Araschnia levana
(Linnaeus, 1758)
Levinneisyyskartta
Karttaperhosen levinneisyys Euroopassa
Karttaperhosen levinneisyys Euroopassa
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Karttaperhonen Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Karttaperhonen Commonsissa

Karttaperhonen (Araschnia levana) on täpläperhosten heimoon kuuluva perhoslaji. Sen alkuperäinen levinneisyysalue on Keski- ja Itä-Euroopassa, mutta 1980-luvulta lähtien lajia on tavattu Suomessa asti. Nykyisin karttaperhonen on melko yleinen Etelä- ja Itä-Suomessa.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karttaperhosen erikoinen piirre liittyy sen esiintymiseen kesän aikana kahtena eri sukupolvena, joiden ulkonäkö eroaa hyvin selvästi toisistaan, ja niitä erehdytään usein pitämään kokonaan eri lajeina.[1][2][3]

Karttaperhosen ensimmäinen sukupolvi eli kevätsukupolvi on lennossa toukokuun lopulla ja kesäkuussa. Siihen kuuluvat yksilöt ovat pohjaväriltään kirkkaan oransseja. Siipien yläpinnalla on runsaasti mustista täplistä muodostuvaa kuviointia, ja mustan määrä lisääntyy siipien tyviä kohti. Etusiiven etureunassa on valkoiset täplät ja etenkin takasiiven takareunassa erottuu mustalla pohjalla sinisiä pilkkuja. Ensimmäisen sukupolven värimuodosta käytetään nimitystä f. levana.

Heinäkuun puolivälistä eteenpäin tavattavat toisen sukupolven eli kesäsukupolven edustajat ovat pohjaväriltään lähes mustia. Siipien poikki kulkee valkoinen tai kellanvalkoinen, siipisuonten kohdalla katkeileva raita. Siipien ulkoreunassa saattaa erottua kapea oranssinpunainen juova, etenkin takasiivissä. Tällaisesta tummasta värimuodosta käytetään nimitystä f. prorsa. Joskus harvoin tavataan myös näiden kahden välimuotoa f. porima.

Siipien alapinnan karttaa muistuttava kuviointi, josta perhonen on saanut monilla kielillä nimensä, eroaa eri sukupolvilla huomattavasti vähemmän. Perhosen siipien kärkiväli on 24–38 mm.

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Loppukesän yksilö

Karttaperhonen on levinneisyydeltään keskieurooppalainen laji, joka puuttuu sekä Välimeren rannikolta että suuresta osasta Skandinaviaa.

Suomessa karttaperhosta tavattiin ensimmäisen kerran maan kaakkoisosissa 1980-luvun alussa. Laji pysyi kaakkoisena erikoisuutena vuoteen 1999, jolloin eteläisessä Suomessa koettiin suuri karttaperhosten vaellus. Vaelluksen seurauksena laji jäi laajalle alueelle vakinaiseksi asukiksi, ja 2000-luvun aikana levinneisyysalue on laajentunut hyvin nopeasti pohjoista kohti. Nykyisin lajia on tavattu Lapissa saakka. Itä-Suomessa karttaperhonen on kuitenkin selvästi yleisempi ja levinnyt pohjoisemmaksi.[4][5]

Ensimmäisen sukupolven yksilöt lentävät toukokuun loppupuoliskolta kesäkuun lopulle. Toinen sukupolvi on lennossa heinäkuusta elokuuhun.[6]

Toukka

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karttaperhonen viihtyy parhaiten metsänreunoilla ja metsäaukioilla. Toisen sukupolven tuottamat toukat talvehtivat koteloina.

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monien muiden täpläperhosten tapaan karttaperhosen toukat käyttävät ravinnokseen nokkosta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]