Kartlis tskhovreba

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kartlis tskhovreba (georg. ქართლის ცხოვრება, "Kartlin elämä") on keskiaikaisten georgialaisten historiallisten tekstien merkittävin kokoelma. Kartli oli muinais- ja keskiajan Georgian sydänalue, jonka antiikin ja Bysantin kirjoittajat tunsivat nimellä Iberia. Kronikat tunnetaan myös Georgian kuninkaallisina vuosikirjoina, sllä ne olivat käytännössä Georgian kuninkgaskunnan merkittävin historiallinen teos; englanniksi kronikat tunnetaan yleensä nimellä The Georgian Chronicles, georgialaiset kronikat.[1][2]

Kronikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kronikat koostuvat sarjasta erillisiä tekstejä, jotka on kirjoitettu 800–1300-luvuilla. Tutkijat ovat väitelleet tekstien ajoituksesta ja niiden kirjoittajista (kuten Leonti Mroveli ja Džuanšeriani). Vaikka Georgiassa monet tutkijat ehdottavatkin korpuksen varhaisimpien tekstien laatimisajankohdaksi edelleen 1000-lukua, yhä useammat nykytutkijat ovat hyväksyneet professori Cyril Toumanoffin hypoteesin, jonka mukaan Kartlis tskhovreban varhaisimmat tekstit kirjoitettiin noin vuonna 800. Uusimmat tekstit lisättiin 1300-luvulla. Kuningas Vakhtang VI:n nimittämä ja johtama erityiskomissio laati kronikoista "kanonisoidun" version 1700-luvulla.[1]

1000-luvulla ensimmäiset kolme teosta – Georgialaisten kuninkaiden ja patriarkkojen historia, Kuningas Vakhtang Gorgasalin historia ja Pyhän Artšilin marttyyrius – muodostivat jo ensimmäisen kokoelman, joka käsitti Georgian historian sen alkuajoilta aina Vakhtang I Gorgasalin hallituskaudelle (452–502/22) ja Vakhtangin jälkeläisen Artšilin kuolemaan saakka (786). 1100-luvun puolivälissä kokoelmaan lisättiin kaksi tekstiä: Kartlin kronikka, joka käsittää Georgian historian 700-luvun lopulta ensimmäisen koko Georgiaa hallinneen kuninkaan Bagrat III:n valtakaudelle (hallitsi 1008–1014) ja kuningas Giorgi II:n hallituskauden alkuajoille (hallitsi 1072–1089), ja Kuninkaiden kuninkaan Davitin historia, joka jatkaa kertomusta ja keskittyy kuningas Davit IV:n valtakauteen (hallitsi 1089–1125).[1]

Käsikirjoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartlis tskhovreban olemassa olevat käsikirjoitukset ovat suhteellisen uusia. Varhaisin eli niin kutsuttu Anaseuli, "Kuningatar Anan" koodeksi, on vuosilta 1479–1495. Toinen merkittävä versio on Mariamiseuli eli "Kuningatar Mariamin" koodeksi, joka kopioitiin vuosina 1633–1645/1646. Näitä georgialaisia versioita kuitenkin edeltää kronikoiden armeniankielinen lyhennelmä, joka tunnetaan nimellä "Georgialaisten historia" (Patmutiwn Vrats) ja joka laadittiin todennäköisimmin 1100-luvulla. Sen varhaisin käsikirjoitus on kopioitu vuosien 1279–1311 aikana.[1]

Kronikoista on tehty käännöksiä ranskaksi, venäjäksi, englanniksi ja saksaksi, mutta ne sisältävät kukin vain osan kokoelman teksteistä.

Autenttisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jotkut nykytutkijat kuten Ivane Džavakhišvili ovat asettaneet Kartlis tskhovreban varhaisten osien autenttisuuden kyseenalaiseksi ja toivoneet äärimmäistä varovaisuutta niiden tulkinnassa. Kronikoissa tarkat historialliset faktat onkin usein sekoitettu myyttisiin tapahtumiin, minkä vuoksi todellista historiografiaa ja mytologiaa on toisinaan vaikea erottaa toisistaan. Kriittinen tutkimus yhdessä muiden lähteiden kuten antiikin teosten kanssa ja useat viimeaikaiset arkeologiset kaivaukset ovat kuitenkin osoittaneet monet kronikoiden kertomukset paikkansapitäviksi. Tekstit eivät kerro vain Georgian historiasta, vaan myös Armeniasta ja Kaukasian alueesta yleensä, Iranista, Syyriasta, Anatoliasta, Rooman valtakunnasta, kasaareista ja turkkilaisista.[1]

Suomeksi Georgiaksi Translitteraatio Ajankohta Tekijä Käsitelty ajanjakso
Georgialaisten kuninkaiden ja patriarkkojen historia ცხოვრება ქართუელთა მეფეთა და პირველთაგანთა მამათა და ნათესავთა Tskhovreba kartuelta mepeta da pirveltaganta mamata da natesavta 800- tai 1000-luku Leonti Mroveli (?) 300-luku eaa.–400-luku jaa.
Kuningas Vakhtang Gorgasalin historia ცხოვრება და მოქალაქეობა ვახტანგ გორგასლისა Tskhovreba da mokalakeoba Vakhtang Gorgaslisa n. 800 Džuanšer Džuanšeriani 400–700-luvut
Pyhän Artšilin marttyyrius წამება წმიდისა და დიდებულისა არჩილისი Tsameba tsmidisa da didebulisa Artšilisi 800- tai 1000-luku Džuanšeriani tai Mroveli 736–786
Kartlin kronikka მატიანე ქართლისა Matiane Kartlisa 1000-luku Anonyymi 786–1072
Kuninkaiden kuninkaan Davitin historia ცხოვრება მეფეთ მეფისა დავითისი Tskhovreba mepet mepisa Davitisi 1100-luku Anonyymi 1072–1125
Bagratidien historia ცხოვრება და უწყება ბაგრატონიანთა Tskhovreba da utsqeba Bagratonianta 1000-luku Sumbat Davitis-dze 500-luku–1031
Hallitsijoiden historiat ja eulogiat ისტორიანი და აზმანი შარავანდედთანი Istoriani da azmani šaravandedtani 1200-luku Anonyymi 1156–1212
Viiden hallituskauden historia ლაშა-გიორგის დროინდელი მატიანე Laša-Giorgis droindeli matiane 1223 Giorgi IV:n historioitsija 1125–1223
Kuningatarten kuningattaren Tamarin historia ცხოვრება მეფეთ მეფისა თამარისი Tskhovreba mepet mepisa Tamarisi 1200-luku Anonyymi 1184–1210/1213
Sadan vuoden kronikka ასწლოვანი მატიანე Astslovani matiane 1300-luku Anonyymi 1212–1318

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Rapp, Stephen H.: Studies in Medieval Georgian Historiography: Early Texts And Eurasian Contexts. Peeters Publishers, 2003. ISBN 90-429-1318-5.
  2. Toumanoff, Cyril: Studies in Christian Caucasian History. Georgetown University Press, 1967.