Karmeliitat
Karmeliitoiksi sanotaan kahden katolisen kirkon sääntökunnan jäseniä. Alkuperäinen karmeliittasääntökunta syntyi Karmelvuorella, siitä nimi. 1500-luvulla tämä sääntökunta jakautui kahtia (ks. Historia). Karmelvuori on Israelissa Haifassa.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nimensä karmeliitat ovat saaneet Palestiinan Karmelvuoren mukaan. Vuorella syntyi 1190-luvulla pyhän Eliaan lähteen luo erakkoyhteisö, joka on karmeliittasääntökunnan alku. Ensimmäisen, ns. pyhän Albertuksen säännön (1208–14) mukaan karmeliitan tuli elää uskossa, toivossa ja rakkaudessa ja työtä tehden, elää yhteisöelämää, lakkaamatta rukoilla hiljaisuudessa ja yksinäisyydessä sekä käyttää arvostelukykyä kaikessa. Muslimien valloittaessa Palestiinan karmeliitat pakenivat 1200-luvun puolessavälissä Eurooppaan, jossa he joutuivat luopumaan erakkoelämästään ja muuttumaan kerjäläismunkkijärjestöksi. Heidät tunnettiin nimellä Karmelvuoren Neitsyt Marian veljet. Vuonna 1452 paavi Nikolaus V julkaisi bullansa ”Cum Nulla”, joka on ns. toisen ja kolmannen sääntökunnan perustamisasiakirja. Siitä lähtien on ollut sääntökuntaan kuuluvia nunnia ja maallikkoja. 1500-luvun lopulla syntyi pyhän Jeesuksen Teresan (1515–1582) perustamana uusi karmeliittasääntökunta, niin sanotut kengättömät karmeliitat. Vanhan observanssin karmeliittasääntökunta (Ordo Carmelitarum, lyh. O. Carm) ja reformoitu sääntökunta (Ordo Carmelitarum Discalceatorum lyh. OCD) ovat erillisiä sääntökuntia, joilla kummallakin on munkki-, nunna- ja maallikkohaara sekä suuri määrä karmeliittojen kahteen sääntökuntaperheeseen assosioituneita, karmeliittaspiritualiteettia noudattavia sääntökuntia. O.Carm. ja OCD-karmeliittojen johto on Roomassa. Karmeliitoilla on YK:ssa NGO-status.
Spiritualiteetti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Karmeliittasääntökunnat ovat luonteeltaan kontemplatiivisia ja apostolisia. Karmeliittojen esikuva on profeetta Elia, joka oli rukouksen ja toiminnan mies. Toinen tärkeä esikuva on Neitsyt Maria, joka on kontemplatiivisen elämän täydellinen esikuva. Karmeliitat seuraavat erityisesti pyhän Jeesuksen Teresan ja pyhän Ristin Johanneksen opetusta ja esimerkkiä. Teresan tie kristittynä oli rukouksen tie, missä rukous koetaan ystävyytenä Jeesuksen Kristuksen kanssa (Elämäni, 8).
Toiminta Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa oli karmeliittasisarten luostari (OCD) Espoossa vuodesta 1988 vuoteen 2021 sekä karmeliittamaallikkoryhmä (OCDS) Helsingissä.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sääntökuntamaallikot Suomessa (moniste, 2003)
- Pyhä Teresa, Elämäni (KATT, 1990)
- Karmeliittasääntö (KATT, 2012)