Karlheinz Deschner

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Karlheinz Deschner (oikealla) ja Hans Albert

Karl Heinrich Leopold Deschner (s. 23. toukokuuta 1924 Bamberg8. huhtikuuta 2014 Haßfurt[1]) oli saksalainen kirjailija ja uskontokriitikko.

Hänen isänsä Karl oli roomalais-katolinen metsätyömies ja kalankasvattaja ja kasvoi äärimmäisessä köyhyydessä. Hänen äitinsä Margareta Karoline, syntyjään Reischböck, oli protestantti, ja kasvoi aikuiseksi isänsä tiluksilla Baijerissa. Hän kääntyi myöhemmin roomalais-katolisuuteen.

Karlheinz Deschner oli perheen kolmesta lapsesta vanhin. Hän kävi peruskoulun Trossenfurtissa 1929–1933. Myöhemmin hän kävi fransiskaanien seminaaria Dettelbach am Mainissa, missä hän ensin asui kummisetänsä ja takaajansa, pappisneuvos Leopold Baumannin luona, ja sittemmin fransiskaanien luostarissa. Vuosina 1934–1942 hän kävi Karmeliitta- ja Englantilaissisarten Alte, Neue und Deutsche Gymnasiumin sisäoppilaitosta. 1942 hän päätti opintonsa ja liittyi saman tien vapaaehtoisena Saksan armeijaan. Hän palveli sotamiehenä, sodan lopussa laskuvarjojääkärinä, ja haavoittui useita kertoja.

Hän opiskeli metsätaloutta Münchenin yliopistossa ja kävi 1946/1947 laki-, teologia-, filosofia- ja psykologian luennoilla Bambergin filosofis-teologisessa opistossa. Vuosina 1947–1951 hän opiskeli saksalaista nykykirjallisuutta, filosofiaa ja historiaa Würzburgin yliopistossa ja valmistui 1951. Hänen tohtorinväitöskirjansa nimi oli Lenaus Lyrik als Ausdruck metaphysischer Verzweiflung. Samana vuonna hän avioitui Elfi Tuchinn kanssa. Heille syntyi 3 lasta, Katja (1951), Bärbel (1958) ja Thomas (1959–1984).

Deschner asui samassa mökissä, entisessä metsästysmajassa, syntymästään aina vuoteen 1964 saakka. Silloin hän muutti pariksi vuodeksi ystävänsä maataloon Fischbrunnissa (Hersbrucker Schweiz) ja sen jälkeen Haßfurt am Mainiin, jossa hän asui kuolemaansa asti.[1]

Deschner julkaisi romaaneja, kirjallisuusarvosteluja, esseitä, aforismeja ja ennen kaikkea uskontoa ja kirkkoa kritisoivia kirjoituksia. Vuonna 1971 hän joutui oikeuden eteen Nürnbergissä, syytettynä kirkon herjaamisesta.

Hän työskenteli vuodesta 1970 saakka kunnianhimoisen Kristinuskon rikoshistorian (Kriminalgeschichte des Christentums) parissa. Deschneriä tukivat taloudellisesti Alfred Schwarz ja Herbert Steffen.

Deschner palkittiin Arno-Schmidt-Preis palkinnolla 1988. Kesäkuussa 1993 hän voitti Alternativen Büchnerpreisin ja heinäkuussa 1993 hänestä tuli ensimmäinen saksalainen Kansainvälisen humanistipalkinnon (International Humanist Award) saaja. Syksyllä 2001 hän vastaanotti Erwin-Fischer-Preisin ja marraskuussa samana vuonna Ludwig-Feuerbach-Preisin.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Deschner julkaisi 46 teosta joko kirjoittajana tai toimittajana.

Romaanit Die Nacht steht um mein Haus (1956) ja Florenz ohne Sonne (1958).

Kirkko- ja uskontokritiikkiä:

Pääteos on 10-osainen Kristinuskon rikoshistoria, josta on ilmestynyt 8 osaa.

  • Was halten Sie vom Christentum? (1957)
  • Abermals krähte der Hahn (1962)
  • Mit Gott und den Faschisten (1965)
  • Jesusbilder in theologischer Sicht (1966)
  • Das Jahrhundert der Barbarei (1966)
  • Kirche und Faschismus (1968)
  • Das Christentum im Urteil seiner Gegner, Band 1 (1969)
  • Warum ich aus der Kirche ausgetreten bin (1970)
  • Kirche und Krieg (1970)
  • Der manipulierte Glaube (1971)
  • Das Christentum im Urteil seiner Gegner, Band 2 (1971)
  • Das Kreuz mit der Kirche (1974)
  • Kirche des Un-Heils (1974)
  • Warum ich Christ / Atheist / Agnostiker bin (1977)
  • Ein Papst reist zum Tatort (1981)
  • Ein Jahrhundert Heilsgeschichte, Band 1 (1982)
  • Ein Jahrhundert Heilsgeschichte, Band 2 (1983)
  • Die beleidigte Kirche (1986)
  • Kriminalgeschichte des Christentums, Band 1 (1986)
  • opus diaboli (1987)
  • Kriminalgeschichte des Christentums, Band 2 (1988)
  • Der gefälschte Glaube (1988/2004)
  • Woran ich glaube (1990)
  • Kriminalgeschichte des Christentums, Band 3 (1990)
  • Die Politik der Päpste im 20. Jahrhundert (1991)
  • Der Anti-Katechismus (1991)
  • Die Vertreter Gottes (1994)
  • Kriminalgeschichte des Christentums, Band 4 (1994)
  • Weltkrieg der Religionen: Der ewige Kreuzzug auf dem Balkan (1995)
  • Kriminalgeschichte des Christentums, Band 5 (1997)
  • Oben ohne (1997)
  • Kriminalgeschichte des Christentums, Band 6 (1999)
  • Zwischen Kniefall und Verdammung. Robert Mächler (1999)
  • Memento (1999)
  • Kriminalgeschichte des Christentums, Band 7 (2002)
  • Kriminalgeschichte des Christentums, Band 8 (2004)

Kirjallisuuskritiikkiä:

  • Kitsch Konvention und Kunst. Eine literarische Streitschrift (1957)

Yhteiskuntakritiikkiä:

  • Wer lehrt an deutschen Universitäten? (1968)
  • Der Moloch (1992)
  • Was ich denke (1994)
  • Für ein Bissen Fleisch (1998)

Aforismeja:

  • Nur lebendiges schwimmt gegen den Strom (1985)
  • Ärgernisse (1994)
  • Mörder machen Geschichte (2003)

Sekalaista:

  • Dornröschenträume und Stallgeruch (1989)
  • Die Rhön (1998)
  • Musik des Vergessens (2003).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Heringlehner, Ralph: Kirchenkritiker Karlheinz Deschner ist tot Main-Post. 9.4.2014. Viitattu 10.4.2014. (saksaksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]