Karl Wilhelm Naundorff

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Karl Naundorff, tuntemattoman tekijän piirros.

Karl Wilhelm Naundorff (k. 10. elokuuta 1845 Delft, Alankomaat) oli saksalainen kelloseppä, joka väitti olevansa todellisuudessa Ranskan Bourbon-sukuinen kruununperijä Ludvig XVII, kuningas Ludvig XVI:n poika. Naundorff oli menestyksekkäin niistä lukuisista henkilöistä, jotka esiintyivät Ludvig XVII:nä tämän kuoltua epäselvissä oloissa.

Ludvig XVII:n kohtalo ja Naundorffin kertomus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virallisen tiedon mukaan Ludvig XVI:n ja Maria Antoinetten poika, Dauphin Charles Louis oli kuollut risatautiin vallankumouksen aikana 8. kesäkuuta 1795 Templen vankilassa Pariisissa ja hänet oli haudattu nimettömään hautaan Sainte-Margueriten hautausmaalle. Tapaukseen liittyi kuitenkin epäselvyyttä, sillä kuolemalla oli vain harvoja todistajia ja myöhemmin alkuperäinen kuolintodistus katosi eikä hautaa onnistuttu enää löytämään. Tämän vuoksi alkoi liikkua huhuja, että kruununprinssi olisikin onnistunut pakenemaan ja eläisi yhä jossain. Vuosien mittaan yli 40 huijaria esiintyi hänenä. Naundorffin on sanottu olleen tässä joukossa ainoa vakuuttava tapaus.[1]

Naundorffin todellista alkuperää ei koskaan saatu selville: hänen syntymätodistustaan ei koskaan löydetty, eikä myöskään sukulaisia lukuun ottamatta hänen kuutta omaa lastaan. Naundorffin kertomuksen mukaan Bourbonien kannattajat olivat siirtäneet hänet salaa sellistään Templen vankilan ullakolle ja laittaneet tilalle nuken, jonka viranomaiset olivat korvanneet sairaalla kuuromykällä pojalla vangin katoamisen salaamiseksi. Vaihdon peittämiseksi tämä kuuromykkä lapsi oli myrkytetty, samoin kuin eräs epäluuloiseksi tullut lääkäri. Eloon jäänyt kruununprinssi olisi salakuljetettu ruumisarkussa ensin rojalistien hallussa olleelle Vendéen alueelle ja sitten maanpakoon Italiaan.[1]

Naundorffin tunnetut elämänvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen varma tieto Naundorffista on vuodelta 1810, jolloin hän saapui Preussin pääkaupunkiin Berliiniin käyttäen passia, jossa oli nimi ”Karl Wilhelm Naundorff”. Puhumansa saksan murteen perusteella hänen arveltiin tulleen pohjoisesta Saksista. Hän asui vuodesta 1812 Spandaussa ja vuodesta 1822 Brandenburgissa, jossa hän työskenteli kelloseppänä. Naundorff tuomittiin vuonna 1824 rahanväärennyksestä aihetodisteiden nojalla kolmeksi vuodeksi vankeuteen. Vapauduttuaan hän asettui vuonna 1828 Crosseniin, jossa hän keräsi itselleen jonkin verran kannattajia esiintyessään Bourbonien perijänä.[2] Naundorff oli aiemmin vaatinut oikeuksiaan kirjeissään ”siskolleen” prinsessa Marie Thérèselle sekä ”serkulleen” Berryn herttua Charles Ferdinandille, mutta nämä eivät olleet vastanneet kirjeisiin. Vapauduttuaan vankilasta hän kirjoitti ”sedälleen” Ranskan kuningas Kaarle X:lle, mutta tämäkään ei vastannut.[1] Vuonna 1831 Naundorff jätti Preussin kuninkaalle Fredrik Vilhelm III:lle kirjallisen selostuksen elämänvaiheistaan. Sen sisältö oli osin ristiriidassa hänen myöhemmin esittämiensä versioiden kanssa.[2]

Toukokuussa 1833 Naundorff saapui Pariisiin, jossa hän sai eräät merkittävät todistajat uskomaan tarinaansa. Näiden joukossa olivat kruununprinssin kotiopettajatar Agathe de Rambaud sekä suutari Simonin vaimo, joka yhdessä miehensä kanssa oli vahtinut tätä Templen vankilassa. Eräät seikat vaikuttivat tukevan Naundorffin kertomusta. Hänellä oli samanlaisia ulkoisia piirteitä kuin kruununprinssillä oli ollut: luomi reidessä, arpi ylähuulessa, ulkonevat hampaat sekä kolmionmuotoisia rokotusjälkiä. Hän myös osasi kuvailla hyvin Templen vankilaa ja kertoa Bourboneista yksityiskohtia, jotka eivät olleet julkisesti tiedossa. Painostuksesta huolimatta Marie Thérèse kieltäytyi tapaamasta Naundorffia ja uskoi veljensä olevan todellisuudessa kuollut. Vuonna 1836 Naundorff nosti oikeusjutun Marie Thérèseä, tämän aviomiestä sekä nyt jo syrjäytettyä kuningas Kaarle X:ttä vastaan vaatien itselleen osuutta Ludvig XVI:n perinnöstä. Kaksi päivää tämän jälkeen Ranskan viranomaiset karkottivat hänet maasta.[1][2]

Naundorffin hautakivi, jossa lukee ranskaksi: ”Tässä lepää Ludvig XVII, Normandian herttua Charles Louis, Ranskan ja Navarran kuningas”. Syntymäajaksi on ilmoitettu oikean kruununprinssin syntymäpäivä 27. maaliskuuta 1785.

Tämän jälkeen Naundorff asui Englannissa, jossa hän kiinnostui spiritismistä. Hän kehitti myös uusia räjähdysaineita ja yritti myydä niitä ensin Englannin ja sitten Hollannin armeijalle. Viimeiset kuukautensa hän vietti siten Hollannissa ja kuoli elokuussa 1845 Delftissä, jonne hänet myös haudattiin. Hautakiveen kaiverrettiin teksti ”Tässä lepää Ludvig XVII”.[1][2]

Myöhemmät kiistat ja tutkimukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naundorffin Hollantiin asettuneet jälkeläiset saivat myöhemmin Hollannin viranomaisilta luvan käyttää nimeä Bourbon.[1] He esittivät Ranskan viranomaisille vuosina 1851 ja 1874 vaatimuksia Bourbonien omaisuuteen ja vielä vuonna 1910 vaatimuksen oikeudesta Bourbonin nimen käyttöön Ranskassa. Naundorffin kannattajat julkaisivat vielä pitkään hänen kuolemansa jälkeen useita teoksia, joissa puolustettiin väitteitä hänen kuninkaallisesta alkuperästään.[2]

Vuonna 1950 Naundorffin hauta avattiin ja hänen jäännöksistään yritettiin etsiä todisteita oikean henkilöllisyyden selvittämiseksi. Tässä yhteydessä ruumiista otettiin talteen hiuksia ja luunpalasia. Niiden DNA:ta verrattiin vuonna 1998 DNA:han, jota oli saatu Maria Antoinetten kahden sisaren hiusnäytteistä. Belgialaisen Leuvenin yliopiston suorittamassa tutkimuksessa analysoitiin näytteiden mitokondrio-DNA:ta, joka periytyy äidin kautta. Tutkimuksissa ei löydetty vastaavuutta, ja tulosten perusteella on hyvin epätodennäköistä, että Naundorff olisi ollut Ludvig XVII.[3] Naundorffin jälkeläiset kiistivät tämän päätelmän ja vaativat lisää tutkimuksia.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Stuart Gordon: Suuri huijausten kirja, s. 256–258. Euroword, 1999.
  2. a b c d e Nordisk familjebok (1912), s. 1251–1252 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 13.9.2013.
  3. DNA tests show Louis XVII claimant was impostor[vanhentunut linkki] (englanniksi) Royal Society of New Zealand 2.6.1998. Viitattu 13.9.2013.
  4. The Mystery of Louis XVII (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) HistoryWiz. Viitattu 13.9.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]