Karl Schnurre

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: de:Karl Schnurre

Karl Schnurre (24. marraskuuta 1898 Marburg29. syyskuuta 1990 Bonn) oli saksalainen diplomaatti ja juristi. Opintojensa jälkeen hän työskenteli Lontoossa saksalais-brittiläisen välitystuomioistuimen palveluksessa, kunnes sai 2. tammikuuta 1928 tehtävän Saksan ulkoministeriössä (Auswärtiges Amt) Berliinissä.

Karl Schnurre (oikealla) saapumassa Viipuriin 26.10.1941. Vastaanottajana (keskellä) kaupunginjohtaja, kapteeni Arno Tuurna.

Syksyllä 1930 hänet siirrettiin Saksan suurlähetystöön Budapestiin, missä hän palveli vuoteen 1936, jolloin nimitettiin lähetystöneuvokseksi. Elokuussa 1935 hän oli liittynyt Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen jäseneksi. Hänen tehtäviinsä kuului hoitaa erityislähettiläänä mm. Ruotsiin ja Suomeen liittyviä erityiskysymyksiä. Schnurre toimi myös Saksan ulkoministeriön kauppapoliittisen osaston päällikkönä.

Kesällä 1939 Schnurre kävi salaisia ​​neuvotteluja Neuvostoliiton Berliinin kauppaedustuston päällikön Barbarinin kanssa Saksan ja Neuvostoliiton taloussopimuksesta, joka allekirjoitettiin 19. elokuuta 1939. Taloussopimus oli askel kohti Molotov–Ribbentrop-sopimusta.

Erityislähettiläänä Schnurre Talvisodan jälkeen neuvotteli ja sopi toukokuussa 1940 Suomen ja Saksan välisten kauppaneuvotteluiden alkamisesta.[1] Jatkosodan lopussa, syyskuussa 1944, hänen roolinaan suhteessa Suomeen puolestaan oli vaatia velkojen takaisinmaksua Saksalle.[2]

Adolf Hitlerin kuoleman jälkeen Schnurre asettui Dönitzin johtaman ns. Flensburgin hallituksen käyttöön. Hänet pidätettiin ja internoitiin toukokuussa 1945 hallituksen toimipaikassa Mürwikin laivastokoulussa Flensburgissa. Nürnbergin oikeudenkäynnissä Schnurre todisti esimiestensä Ernst von Weizsäckerin ja Karl Ritterin puolesta, jotka tuomittiin. Sodan jälkeen Schnurre työskenteli öljyteollisuuden järjestötehtävissä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Bernd Isphording, Gerhard Keiper & Martin Kröger (bearbeiter): Biographisches Handbuch des deutschen Auswärtigen Dienstes 1871–1945: Band 4: S. Paderborn: Auswärtigen Amt, Historischer Dienst (Schöningh), 2012. ISBN 978-3-506-71843-3. (saksaksi)
  • Leskinen, Jari & Juutilainen, Antti (toim.): Jatkosodan pikkujättiläinen. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-28690-7.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jatkosodan pikkujättiläinen 2005, 363
  2. Jatkosodan pikkujättiläinen 2005, 377
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.