Karl Lindman
Karl Ferdinand Lindman (17. kesäkuuta 1874 Tammisaari – 14. helmikuuta 1952 Turku) oli suomalainen fyysikko ja professori.
Lindmanin vanhemmat olivat kirkonisäntä Karl Gustaf Lindman ja Johanna Lovisa Lignell. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1895 ja lisensiaatiksi 1902. Lindman toimi ensin matematiikan ja fysiikan opettajana Kuopion ja Hämeenlinnan suomalaisissa lyseoissa 1903-1907 ja sitten ruotsalaisessa normaalilyseossa 1907-1918. Vuodesta 1909 alkaen hän oli myös Helsingin yliopiston fysiikan dosentti ja sovelletun fysiikan laboratorion assistentti. Vuonna 1918 hänestä tuli Turun ruotsalaisen yliopiston fysiikan professori. Hän erosi virasta 1942, mutta hoiti sitä osittaisena vuoteen 1946 saakka. 1918-1942 hän toimi myös matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan dekaanina ja 1921-1929 yliopiston vararehtorina. Lindman julkaisi sähköaaltoja koskevia tutkimuksia alkaen väitöskirjastaan Über stationäre elektrische Wellen (1901), mutta tutki myös muun muassa akustiikkaa ja laati useita suomen- ja ruotsinkielellä ilmestyneitä oppikirjoja matematiikasta, kemiasta ja fysiikasta. Hän kirjoitti myös kasvatukseen liittyvistä kysymyksistä ja kuului 1903-1931 Teknikern -aikakauskirjan toimituskuntaan.
Lindmanin puoliso vuodesta 1903 oli Hilma Lovisa Tallqvist (k. 1952).
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 468.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Aikalaiskirja 1934. Viitattu 6.3.2013.
| ||||||||||||||
