Karl Granroth
Karl August Granroth (16. tammikuuta 1895 Helsinki – 28. huhtikuuta 1918 Viipuri) oli suomalainen jääkärivänrikki. Hänen vanhempansa olivat metsänvartija August Granroth ja Erika Josefina Holmström.[1][2]
Granroth kävi kansakoulun ja oli ammatiltaan puutarhateknikko. Hän teki opintomatkan Erfurtiin Saksaan vuosina 1914–1915. Granroth liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n 3. komppaniaan 14. marraskuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella.[1][2]
Granroth astui Suomen armeijan palvelukseen 11. helmikuuta 1918 vänrikiksi ylennettynä ja saapui Vaasaan 25. helmikuuta 1918 jääkärien pääjoukon mukana. Granroth sijoitettiin Suomen valkoiseen armeijaan joukkueenjohtajaksi 1. Jääkärirykmentin 1. jääkäripataljoonan 4. komppaniaan, josta hänet siirrettiin 13. maaliskuuta 1918 alkaen 3. jääkäripataljoonan 2. komppaniaan. Granroth osallistui sisällissodassa Tampereen ja Viipurin taisteluihin. Hän haavoittui lievästi Tampereella 6. huhtikuuta ja kaatui Viipurin Kolikkoinmäellä päähän osuneesta luodista 28. huhtikuuta 1918. Granroth haudattiin Hietaniemen hautausmaalle. Hän oli naimaton ja kirjoilla Helsingin pohjoisessa ruotsalaisessa seurakunnassa.[1][2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
- Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
- Toim. J. Suomalainen, J. Sundvall, E. Olsoni ja A. Jaatinen: Suomen jääkärit osa I, Oy Sotakuvia Kuopio 1933.
- Suomen sotasurmat 1914-1922 © 2001- Valtioneuvoston kanslia, Suomi Finland
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ylennykset ja kunniamerkit .svg){kind=small}
| Ylennykset | Kunniamerkit | |
|
    |
|