Karl Fritzsch

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Karl Fritzsch

Karl Fritzsch (10. heinäkuuta 19032. toukokuuta 1945) oli saksalainen kansallissosialisti ja SS-Hauptsturmführer toisen maailmansodan aikana.

Karl Fritzsch oli böömiläisen uunintekijän poika, ja koska hänen perheensä joutui usein muuttamaan työn perässä, hän ei saanut normaalia koulutusta. Joitain vuosia hän työskenteli laivoilla Tonavalla. Hänen avioliittonsa 1928 Franzishe Stichin kanssa toi kolme lasta, mutta päättyi avioeroon vuonna 1942.

Hän liittyi Saksan kansallissosialistiseen työväenpuolueeseen ja SS:ään 1930. Hän halusi luoda uran SS:ssä ja palveli Dachaun keskitysleirillä vuodesta 1934.

Toukokuussa 1940 hänestä tuli Schutzhaftlagerführer (varakomentaja) Rudolf Hössin alaisuuteen Auschwitzissa. Siellä hän saavutti nopeasti mainetta julmuudellaan ja järjestämällään leirikauhulla. Yhdessä Hössin kanssa hän oli vastuussa nälkäkuolemaan toveriensa karkaamisen vuoksi tuomituista vangeista. Valitut vangit sijoitettiin Bunkkeri-nimiseen leirivankilaan, jossa nämä lopulta nääntyivät hengiltä

Fritzsch oli kuuluisa myös tavastaan käyttää psykologista kauhua. Entinen Auschwitzin vanki Karol Świętorzecki muisti ensimmäisen jouluyönsä piikkilankojen takana, 24. joulukuuta 1940 olleen kaikkein traagisin. Hänen mukaansa natsit järjestivät leiriin joulukuusen, jonka juurelle Fritzsch järjesti kasan työssään kuolleiden vankien ruumiita ”lahjaksi” eläville ja pakotti nämä laulamaan puolalaisia joululauluja.

29. heinäkuuta 1941 Fritzsch valitsi kymmenen vankia kuolemaan nälkään yhden vangin karkaamisen vuoksi. Hän vapautti yhden vangeista, koska toinen tarjoutui vapaaehtoisena tilalle. Tämä vapaaehtoinen oli pappi Maksymilian Kolbe, joka onnistuikin pelastamaan toisen vangin hengen uhraamalla omansa. Höss kirjoittaa muistelmissaan, että juuri Fritzsch keksi idean oli käyttää Zyklon B -kaasua joukkomurhaan. Kun Höss oli virkamatkalla poissa leiristä syksyllä 1941 Fritzsch kokeili Zyklon B:n vaikutusta neuvostoliittolaisiin sotavankeihin, joita epäiltiin puna-armeijan poliittisiksi toimihenkilöiksi. Heidät lukittiin bunkkerin selleihin ja kaasu heitettiin sisään. Hössin palattua Fritzsch toisti kokeilun hänen läsnäollessaan vankiosasto 11:n arestiselleissä. Pian tämän jälkeen kaasutettiin Hössin kertoman mukaan 900 venäläistä vanhassa krematoriossa, sillä vankiosasto 11:n tilat olivat käyneet liian pieniksi. Metodi tuleville murhille leirillä oli siten Fritzchin keksintöä.[1]

15. tammikuuta 1942 Fritzsch siirrettiin Flossenbürgin leirille Schutzhaftlagerführeriksi. Varhaisesta elokuusta lokakuuhun 1942 hän oli leirin sijaiskomentaja. Lokakuussa 1943 hänet pidätettiin osana SS:n sisäistä korruptiotutkintaa. SS-oikeus syytti häntä laittomasta murhasta, ja rangaistuksena hänet siirrettiin rintamapalvelukseen. Neuvostoliittolaiset tappoivat hänet Berliinissä 2. toukokuuta 1945.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Höss, Rudolf: Auschwitzin komendantti. Suomentanut: Reijo Wilenius. Tammi, Helsinki 2008, 4. painos. s.157-158, 203–204. ISBN 9789513139148
Tämä sotilaaseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.