Karl Christian Friedrich Krause

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Karl Christian Friedrich Krause.

Karl Christian Friedrich Krause (4. toukokuuta 1781 Eisenberg27. syyskuuta 1832 München) oli saksalainen filosofi.

Karl Krause voidaan lukea ns. identiteettifilosofien joukkoon. Hän pyrki sovittamaan uskolla saavutettavat Jumalaa koskevat ajatukset sopusointuun aisteilla havaittavien maailmaa koskevian ajatusten kanssa. Jumala ei ollut hänelle persoona vaan "olemus" tai "luonto" (saks. Wesen), joka sisältää koko kaikkeuden. Tätä hän kutsui panenteismiksi, joka juontaa kreikan sanoista πᾶν (pân) "kaikki", ἐν (en) "jossakin, -ssa" ja θεός (theós) "jumala”). Sanan mukaisesti panenteismi tarkoittaa siis teististä käsitystä, jonka mukaan maailma ja Jumala eivät ole ontologisesti erillään, vaan kaikki oleva on Jumalassa. Krausen näkemykset maailmasta ja ihmiskunnasta olivat universaaleja ja idealistisia. Kaikkeus ja ihmiskunta sen korkeimpana osana muodostivat organismin (Gliedbau), ja näin kaikkeus oli jumalallinen organismi (Wesengliedbau).

Krausen vaikutus on ollut suhteellisen pieni, koska hän jäi paljolti Georg Wilhelm Friedrich Hegelin varjoon. Hänen filosofiansa on myös hengeltään melko mystillistä eikä hänen ajatteluaan ole helppo tulkita. Tämä johtuu osittain hänen käyttämistään keinotekoisista sanoista, jotka ovat vaikeita jopa saksankielisille. Krausen näkemyksillä oli kuitenkin vaikutusta mm. Arthur Schopenhaueriin.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Die drei ältesten Kunsturkunden der Freimaurerbrüderschaft (vapaamuurariudesta)
  • Höhere Vergeistigung der echt überlieferten Grundsymbole der Freimaurerei in zwölf Logenvorträgen (vapaamuurariudesta)
  • Entwurf des Systems der Philosophie (1804)
  • System der Sittenlehre (1810)
  • Das Urbild der Menschheit (1811)
  • Vorlesungen über das System der Philosophie (1828)
Tämä filosofiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.